IRC-Galleria

Kävinpä katsomassa, kun ilmaiseksi pääsin, hohohom. Mutta voin kyllä jälkikäteen myöntää, että olisihan tuosta jopa voinut lipun hinnan pulittaakin, oli se sen arvoinen.

Olen aina tähän asti suhtautunut äärimmäisen skeptisesti tähän Bond-sarjan uudelleenaloittamiseen, mutta myönnän kyllä sen, että sarjalle oli tehtävä jotakin, muuten hukka olisi perinyt ennen pitkää. Die Another Day oli kauniin, mutta niin kaihoisan sarjan epäonnistunut loppu, siinä elokuvassa mikään ei osunut kohdalleen. Casino Royale oli mun mielestä täysi raiskaus, ja Quantum of Solace on yksi harvoista elokuvista, mille olen antanut tasan nolla pistettä kymmenestä.

Skyfallia kohtaan olin jo menettänyt kaikki toivoni ja odotukseni, mutta katsoin kuitenkin. En alun erinkään ole voinut sisäistää sitä pientä yksityiskohtaa, että Fleming loi Bondin tasan 60 vuotta sitten, ja Bond sijoittui kuuden vuosikymmenen takaiseen maailmaan. Tämän jälkeen oli rebootin aika, mutta jotenkin kummassa ne kuudenkymmenen vuoden takaiset asiat tapahtuvatkin yhtäkkiä 2010-luvulla. Kaikki ne tapahtumat jotka ovat tapahtuneet noissa kahdessakymmenessä aiemmassa osassa, pyyhitään tuotsa noin vain historian pimentoihin, vaikka aiemmat osat jokseenkin loogisesti linkittyivät tavalla jos toisella toisiinsa. Ymmärrän kyllä, että sarjan piti uusiutua, mutta miksi rebootti? Tämä on mieltäni vaivannut. Tässä rebootissa kaikki, siis aivan kaikki, mitä vanhemmissa elokuvissa on ollut, on täysin unohdettu, sitä ei ole tapahtunut. Silti tuossa elokuvassa on aivan järkyttävät määrät viittauksia aikaisempiin osiin ja aikaisempien elokuvien tapahtumiin. Kenties elokuvan tekijät ovat älynneet sen, että Bondia ei voi uudelleensynnyttää siten, että kaikki vanha unohdettaisiin?

Mutta Bondin uudelleensynnytys onnistui tässä elokuvassa, piste. Vaikka Graigin Bond onkin enemmän sellainen tusinatavara-actionfilmien badass, joka vain pistää kaikki paikat palasiksi ja tappaa jokaisen vastaantulijan, on tässä osassa rooliin otettu todella paljon tavaraa myös kirjoista ja aiemmista elokuvista. Kahdessa edellisessä osassa Bond ei ole ollut Bond, vaan joku agentti vain. Nyt Bond kuitenkin heitteli jopa muutaman one-linerin, hän baneskeli elokuvassa, ja ajoi upealla autolla (Aston Martin DB5, tämä ei liene spoileri, kun mainoksissakin näkyy). Etenkin tuon auton osallisuus herätti minussa närkästystä; jos kerran kaikki aikaisemmat tapahtumat on unohdettu, niin minkä vuoksi tuossa autokohtauksessa on sitten kymmenittäin viittauksia Kultasormeen?

Paneudutaanpa sitten itse elokuvaan. Kamera-ajoja on melko paljon, kuten myös erikoistehosteita, jotka on onneksi suhteellisen tyylitajuisesti tehtyjä kaikki (poislukien alkumusiikki, joka on aika perinteiseksi tehty ja jotenkin soveliaan camp-henkinen). Musiikit sopivat kohtauksiin, ja yllättävää kyllä, jopa Graig sopii rooliinsa. Javier Bardemin näyttelemä pahis (Silva) sortuu aivan kaamiviin ylilyönteihin, kuten myös ohjaaja Sam Mendes joissakin tekosissaan. Elokuvassa näkyy hieman liian selvästi se, että Mendes on tainnut tykätä Dark Knightista; oli ärsyttävää katsoa Bondin ja Silvan arviolta viisiminuuttista, intensiivistä keskustelua, joka oli kuin suoraan kopioitu Batmanin ja Jokerin keskustelusta. Ei näin, ei näin. Juonen hiomiseen on kyllä paneuduttu kunnolla, kun elokuvan tekeminen viivästyi pitkän aikaa MGM:n talousvaikeuksien vuoksi, ja se kyllä näkyy elokuvassa; tapahtumat ovat suhteelliesn loogisia ja hahmot hiottuja. Muutamia epäjohdonmukaisuuksiakin toki löytyy, kuten se, että aluksi ulkona paistaa aurinko, sitten kuvataan Bondia puoli minuuttia sisällä, ja kun kamera palaa ulos, siellä onkin yhtäkkiä yö. Ei kai Skotlannissa yö puolessa minuutissa tule?

Elokuvan tapahtumat olivat kuitenkin jälleen kerran liiallisuuksiin menevää ja yliampuvaa räimettä. Vanhojen osien fanina en tuolle tyylille heti lämpene, tuli enemmän mieleen joku Die Hard tuosta lopusta. Kuitenkin aivan loppuratkaisu vei Bondia jälleen kerran huomattavan paljon perinteisempään suuntaan, aivan viimeiset pari kolme minuuttia siis.

Suunnilleen onnistunut teos, mestariteos verrattuna edelliseen paskaan. Vaikka hyväksynkin sarjan uudelleenkäynnistyksen nyt paljon paremmin, ei tuo uusi tyyli kaikin puolin miellytä minun silmää siltikään. Ja kaiken lisäksi Q oli ärsyttävä hipsteri, herätti melkoista myötähäpeää koko hahmo verrattuna Desmond Llewelynin klassiseen hahmoon.

7/10.