Poro on ihmiselle poro.
- Nils-Aslak Soikhiapää
Kuten Jatkoajankin jääkiekosta kaiken tietävissä asiantuntijapiireissä on tapana, on aika analysoida Pohjois-Suomen ainoan "oikean" jääkiekkojoukkueen; OULUN KÄRPPIEN kautta ensisijaisesti jääkiekon pelillisiin aspekteihin liittyvien tärkeiden osatekijöiden pohjalta.
I PÄÄPRINSIIPIT
Oulu
Oulu on pohjoisen Suomen virkeä ja viriili keskus (kts. myös Rovaniemi, joka sijaitsee Pohjoisnavalla) , joka on tunnettu poliiseistaan, tervastaan sekä Suomen pohjoisimmasta ja pohjoisen Suomen ylivoimaisesti parhaasta jääkiekon SM-liiga-joukkueestaan Oulun Kärpistä (helsinkiläisteineille tiedoksi: kärppä on sellainen tunturirotta, joka asuu böndellä skuttassa).
Kotihalli
Oulun jäähallinakin pidetty Raksilan legendaarinen poronavetta on siinä mielessä poikkeuksellinen jäähalli, että sitä ei oikeastaan tarvittaisi ollenkaan, koska - kuten Helsingissäkin hyvin tiedetään - Oulussa voitaisiin jääkiekkoa pelata ympärivuotisesti ulkojäillä. Tällöin hallin ylläpitokustannuksista ylijääneet rahat voitaisiin sijoittaa esimerkiksi OLS:n jääpallomailoihin tai paikallisten pesäpalloilijoiden Pitkäveto-tukirahoiksi tahi minkä tahansa vastaavan, vapaavalintaisen keskustalais-lestadiolaisen huvitustoiminnan tukemiseen.
Fanit
Kärppä-fanit ovat tunnettuja railakkaasta ja rehdistä kannatuksestaan otteluiden aikana sekä koti- että vieraskentillä. Raksila tunnetaankin hurjalla lisänimellä "hornankattila", joka viittaa siihen, että vierasjoukkueilla on siellä yleensä hikiset oltavat sekä kentällä että makkarajonossa. Tätä voidaan pitää lievänä liioitteluna jo pelkästään siksi, että - kuten hyvin tiedetään- Oulussa on ympäri vuoden 22 astetta pakkasta, jolloin Hornankattilassa muhiva kuvaannollinen keitto saa sellaisen kaksi päivää lumihangessa seisseen kaalikeiton luonteen.
Tuomaripeli
Kuten kaikkina aikaisempina vuosina, tuomarit ratkaisivat tämänkin pronssin.
Tuomarit oli nimittäin lahjottu Mikko Alatalon nimmarilla varustetulla luonnollisen kokoisella Mikko Alatalo-vahanukella, joka laulaa Mikko Alatalon kappaleen "Ookkonä maalaispoika, alakkonä mua?" (Huom: tällainen nukke on saamieni tietojen mukaan jo toimitettu prototyyppitestaukseen Jatkoajan nimimerkki JHagille , joka suunnittelee ko. nuken käyttöä esikuvana ns. "The Pena Trophy":lle).
II JOUKKUE
Pelityyli
Oululaiset esittivät henkeäsalpaavia, suorastaan eteerisen kauniita (vrt. Cristina Scabbia) hyökkäyssommitelmia, jotka nähdessään Sun Tzu, Erwin Rommel ja Tsingis-Kaani olisivat vaipuneet itkien maahan ja ryhtyneet HIFK:n valmentajiksi. Itse asiassa oululaiset hyökkääjät ovat olleet aina niin taitavia ja mykistyttävän taiteellisia, että osa heistä on nähty heti aikaisempien vuosien finaaliotteluiden jälkeen prikaatinkenraaleina USA:n hyökkäysvoimissa (Mitä tapahtuukaan tämän kauden jälkeen?).
Offensiivinen potentiaali
Hyökkäyskaluston osalta Kärpät oli lähes yhtä ylivoimainen kuin itikoiden ja porojenkin osalta - Kärpissä pelasivat koko Pohjois-Suomen parhaat tsekit, helsinkiläiset ja tamperelaiset sekä näiden lisäksi koko Suomen ylivoimaisesti parhaat oululaiset pelurit.
Defensiivinen formaatio
Kärppien puolustus oli aivan omaa luokkaansa, ja on täten verrattavissa vain ja ainostaan legendaariseen ja tarunhohtoiseen Maginot-puolustuslinjaan, joka aiheutti huimausta, pelkoa ja itkua saksalaisissa iltapäivälehdissä jo vuonna 1936.
Maalivahtipeli
Kärpillä oli monta maalivahtia mistä valita: ykköstorjujana ja ehkä tämän hetken parhaana pohjoissuomalaisena maalivahtina oli huippuvireeseen päässyt Niclas Bäckström sekä tarpeen vaatiessa ja väsymyksen iskiessä uskomattomassa iskussa oleva "Nikke" Bäckström. Loukkaantumisista ei sitten tällä kertaa puhuta mitään. (Kaikki kunnia kuitenkin Pietilälle.)
III LOPPUANALYYSI
Pääasia ettei mitaleilla ole ketään stadilaista, eikä manselaista joukkuetta. Mutta me "porot" ollaan siellä jälleen kerran... :)
PRONSSIA TULI... tällä kertaa (16.4.2006'Kärpät-Hifk 6-2)
Lopuksi on aika routasydämen:
Ikiroudasta Pohjolan maan
nyrkki rautainen kohoaa
Peto herää taistelemaan
ja saalista raatelemaan
Vastustaja kaatuu lokahankeen sohjoiseen
Kerta kerran jälkeen pisteet jäävät pohjoiseen
Verkko soi Kärpistä täyttyy jää
Hornan kattilassa myrskyää
Pedon rinnassa on sydän ikiroutainen
Jyske takorautainen
Sisu, veri ja kunniaa
Perämeri ja Pohjanmaa
Moni nimensä kirjoittaa
Raksilassa historiaan
Vastustaja hyytyy kevään loskaan sohjoiseen
Ja poika jäisen pohjoisen tuo pojan pohjoiseen
Verkko soi Kärpistä täyttyy jää
Hornan kattilassa myrskyää
Pedon rinnassa on sydän ikiroutainen
Jyske takorautainen
(Sentenced)
ps. Kiitos TENKI #62!