IRC-Galleria

Ai nii täs kaiken huuman keskellä oon unohtanu sanoo että meikä on nyt sitte opiskelija. Eilen alko koulu. Oon saanu leikkiä tuol koulus kaikkii tutustumisleikkei. Wuhuu..?!?!? Sitä sitte sellaset 3,5vuotta....ehe...stna... Kai siel jotai muutaki viel tehää...hoppas jag... Ai nii ruattii aiski luetaa koht. Jehuu.

Mut on se...on se vaan ihanaa....toi...tsihi.... Toi ku on tollanen...hihi... oooh...oma mies =) Ja mä saan olla viel ihan tyttö! Ei tarvii leikkii mitää äijää enää kerta on nyt Mies joka pitää musta huolen. Tai sillee. Hih. Saan ihan olla heikkoki =)

Saan huokailla ja vapista viikinkini vahvoilla käsivarsilla... =)

Olipa uskomattoman ihanaa taas. Ihan määgjikkkk \o/ Sain vietää aikaa mieheni ja poikiensa kanssa, oi ihanaa. Ja tulipa jo anoppi ja mieheni mummukin käteltyä, pyörittyä siinä asemalla jo ihan julkisesti niinku ja kaikkee. Oioi. Ja sit vielä pestiin autoja ja sain sitte niitä sisältä puunailla illemmalla ku miehet teki miesten hommia. Hihi. Sain hengailla...hih... =) Ja kaikkee =)

Ja sit viel muutenki. Kaikkee. Silitystä ja ooooh...havahtua yöllä siihen että tollanen viikinki on siinä...huhuh...ei voi uskoa vieläkään =D Ja että se vielä haluu mun olevan siinä ja aamulla herätä kun älytön miesjumala tuo kahvia sänkyyn ja hymyilee ja halaa ja oi elämä!

Ja sit antaa mulle puhallusputken!!!!!!!! OMG!!! Just ku oon nähny unta että taistelen kauheesti eri aseilla ja saanki vielä uuden aseen....tosin unessa se oli eri ase mut kuiteski. Huh. Ja kaikkii kristallejaki oli taas unessa ja apua.

Niin se vaan on. Jaksakaa rakkaat kestää kaikki pettymykset ja epätoivon vuodet, tuskat ja vääryydet. Jos ne kaikki johtaa teidät puolikskaan yhtä ihanaan tilanteeseen niin...huh...kyllä kannattaa. Kaikki on ainaki johtanu mut tähän. Hihi. En mitään vaihtaisi pois, en pisaaraakaan vaadi hinnasta takasin. En! Kiitos kun olen saanut maksaa, kiitos =)

Huomaakohan muuten kaikki ihan varmasti just ihan hetki sitten tapahtuneen muutoksen siviilisäädyssäni..... =) Nii. Kerta kuulema homman nimi on nyt sitten tämä...hihi...

Lalalaaaaaa <3

Halusin esitellä teille kaikille hyvän ystäväni Killen. Killen tarina on aika rankka, tai ainakin se mitä minä siitä tiedän. Tai ainakin sen alku.

Siitä on nyt jo vuosia, asuin sillon tuossa Nordea-pankin talossa, ikkunat oli takapihalle. Siellä pihalla on iso kivi männyn suojissa. Iso kivi. Sen päällä usein lapset leikki ja nuoret istuksi. Teki usein itekin mieli sinne mennä mietiskeleen. Joo. Mut yhtenä päivänä joku syksy vilkasin ulos keittiön ikkunasta ja katoin että joku lapsi taas lojuu siellä. Eihän siinä. Mutta sitten monta tuntia sen jälkeen katse osui samaan myttyyn. Alkoi vähän ihmetyttää ja tuli kaikkea kamalaa mieleen...että nyt on joku lapsi kuukahtanu sinne eikä kukaan oo huomannu..kamala olo tuli.

Pakkohan se oli sitten lähteä kattomaan. No ei siellä lasta ollut...mutta huonosti oli käynyt. Pitkin pihaa superlooninpaloja ja epämääräinen kasa kirjavia osia...jostain...lillimässä kiven päällä olevassa likaisessa lätäkössä joka täynnä mätäneviä lehtiä... Joku tai jotkut oli raadelleet ison pehmokirahvin. Se oli oikeasti ihan hirveä näky. Kuvottava. Tuntu niin pahalle kun mietin että mitä varten joku niin tekee. No juu, leluhan se on mutta..miks. Oliko jollain ollu toikeesti niin paha olla vai onko vaan tosiaan tää maailma jotenkin niin kylmä paikka....

Keräilin itku kurkussa palat talteen, kannoin kotiin, tutkailin hellästi...aivan raasu riekaleina. Ei siinä auttanut kuin laittaa isoon saaviin kylpemään.. Siinä tuli pohdittua kaikenlaista maailmanmenosta. Kun oli riekaleet kuivuneet kursin parhaani mukaan kokoon, homma siinä oli....vanhasta luttaantuneesta tyynystä otin lisätäytettä ja sain jotenkin kaverin kasaan. Istuttiin sitten monta iltaa sylikkäin sohvalla ja pohdittiin.

Nyt on Kille jo tainnut toipua aika hyvin ja haluaa jakaa kokemuksensa ja siitä oppimansa arvot muille. Sattumoisin tulikin tuossa jokin aika sitten ilmi että eräs tuttuni vie ihan itse Venäjälle perustamaansa tukipisteeseen nuorille äideille lapsineen vaatteita ja kaikkea tarpeellista. Olenkin sinne pessyt ja viikannut jo pari säkillistä... Melkoinen porukka lähtee omia pehmolelujanikin sinne...en ihan kaikkia raaski päästää, ainakaan vielä. Ehkä ensi kertaan sitten lasken vähän lisää...

Mutta Kille lähtee. Se haluaa lähteä muistuttamaan sinne kaikkia siitä, että jokainen meistä on pelastamisen arvoinen ja kaikilla meillä on ihan oma, tärkeä tehtävämme tässä maailmassa ja että kaikki olemme rakkauden arvoisia. Ja se jolla on, voi ihan hyvin antaa sille jolla ei ole.

Sinne vievät myös yhteen miesten vankilaan vaatteita ja muuta sellaista. Niin että jos sulla vaikka on jotain joutavaa lojumassa, niin voin neuvoa mihin voi vaikka viedä. Menee kuitenkin suoraan tuon tuttuni käden kautta kohteeseen, päinvastoin kun SPR:ltä sun muilta (hyviä firmoja nekin kyl on) lyhentämättömänä. Lyhentäkööt ite lahkeensa =D Hehe...pieni kevennys tohon väliin =)

Nii. Että silleen. Aattelin vaan. Rakastakaapa toisianne ja itseänne kans =) Killeltä terkkuja <3

Sain tänään kunnian tulla esitellyksi kahdelle ihanalle pienelle pojalle =) Mun miehen pojille =) Oi ne on ihania...toivottavasti saan viettää niitten kans vielä paaaaaaaaaaaaljon aikaa. Kauaa ei vaan kerinny kun menin sit töihin...portsaroimaan. Ihan kauheesti ikävöin koko illan...

Ja harmitti niin ku niin moni mies koitti flirttailla ja kaikkee yäk ja ku mä en haluu yhtään iha äyks yäh. Mur perkele. Ei se oo kivaa ku ite on ihan in laav ja haluu huutaa vuorilta maailmalle onneaan ja tykkäämistään ja uskollisuuttaan ni sit kaiken maailman ketaleet koittaa.... yäh =( Ku ei jaksais koko ajan olla rähjäämässä ja pieksemässä jätkiä ja silleen ku haluis vaan olla ja nauttia olostaan. Tulee niin surullinen olo. Miks monet miehet on niin....eikö vois vaan tajuta että ei silleen tehä. Ihan muutenkaan. Het ihan ventovieraat tunkee vaan kaulaileen ja pussaileen ja hyi! Oikeesti!!! Mut ei muuten pääse kaulailuun ja pussailuun asti...het tulee stoppi jo kaukaa...hehe...

Ja muutenki. A: Kehenkään ei kosketa ilman lupaa, B: Eitä on uskottava, C: portsarit on töissä, D: portsareihin ei kosketa, E: naisportsarit ei ole ovella koristeena tai naisina vaan PORTSAREINA, F: tollanen on vaan ällöä ( miten muka sitä ei niinku tajuta) G: Muhun ei kosketa.

Ei huvittais alkaa rähinöimäänkään... Huokaus. Joo. Mut se siitä.

Nyt kömmin peiton alle ja luen yhen ihanan viestin...sellasen...hih...ja sit alan nukkuun. Huomenna sit varmaan ja mitä toivottavimmin saan viettää aikaa.....hih....tiiätte kyllä kenen kans =) Ja voi että mä aion tehdä kaikkeni jotta tämä suhde toimii ja kestää loppuelämän! Ihan kaikkeni. Sitäpaitsi mulla on hirmu kiva lankoki vai mikä se oli =)

Mut nyt...voi rakkaat immeiset. Kaikkea hyvää teille! Loikkaan uneksimaan miehestäni =)

Huomaskoha kaikki mun uuden kuvan? Tsihihi =) Eiku ainii....meidän kuvan =)

Se ois viimenen vapaapäivä. Maanantaina alkaa koulu =) Penaali on ollu jo viime viikosta valmiiks pakattuna =D

Mut kylläpä taas...hih.... No enpä sano. Ei teillekään ihan kaikki kuulu =D Tsihi =) Se on mun. Mun. MUN OMA! Prkele. Murrr. Hihi =) Nam. Lälläslää =)

Mut kyl mä vaan oon niin onnellinen =)

Ja onnekas =) vai miten se oli =)

<3

Au =(

Auauau sattuu =( Oon ihan kipee. Yhyy. Siis aivan järkyttävän kipee kroppa ja kaikki! En oo ikinä ajanu autoo tai noussu noita rappusia niin hitaasti ku eilen...huhuh... Melekonen tauti. Onneks vältyin oksentelulta mut en tiiä...oisha se voinu helpottaa oloa...ja eihän sitä vielä tiiä. Elämä tuntuu voittavan mut ainahan voi takapakkia tulla. Kuume on helpottanu mut ei tää kyllä kivaa vieläkään oo.

Mut onneks on illalla tiedossa kivaa =) Tsihiii...kyllä se vaan niin on että ihan oikeesti niin päivän erossa olo tuo ekstrapotkua taas tapaamiseen. Hih. Vaikka ois kuinka ihanaa... ...ihan jänskättää jotta miten ihanaa se onkaan taas...kauheen tauon jälkeen... =D Yli vuorokaus jo..... =D

Ou jea. Meenki tästä keräileen voimia...hihi....tsihi.... =)

Oli muuten ihana nukahtaa eilen...sitten kun vihdon simmut suostu sulkeutuun... =) Yksin oleminen on saanut taas uusia ulottuvuuksia. Jäi niin suuri ilo ja onni ja kaipuu.... Se kun huomaa istuneensa vartin hievahtamatta, unelmansa ylittymisestä sokissa vain tuijottaneensa tyhjyyteen...suoraan auenneeseen Taivaaseen... ...kykenemättä vielä edes hämmästelemään, vaeltamaan itseään halaillen, hymähdellen... ...voi vain olla...olla vielä siinä hetkessä..ymmärtämättä todeksi...se on..niin mitä se on...?

Pyöritellen jättämäänsä hiusta sormissaan, hengitellen omia huokauksiaan yhä uudelleen..haluamatta päästää niitä karkuun...nukahtaa euforiseen hämmästyneeseen hymyyn.... ..mitä se on..?

Hih. Onkohan sille sanaa edes..onkohan kukaan Intian gurukaan moista tilaa tavottanut...joku ihan uus juttu..... =)