IRC-Galleria

11. Jos Linuxia ei olisi, niin kumman seuraavista valitsisit: Mac OS X vai Windows 7? Perustelut.

I've not really ever used either, so I can't really give any rational argument for or against one or the other.

That said, I do like apple laptop hardware (the air in particular), and having a unix shell available is another reason to believe I'd prefer OS X if I couldn't just run Linux. That said, the Apple "control the whole ecosystem" thing does make me leery.


12. Jos olet windows- ja mac-vihaaja niin miksi?

I don't really hate either windows or mac. Linux was never started as a reaction *against* microsoft, and in fact I think that if you base your technology (or your life, for that matter) on what you hate or fear, you're just sad.


13. Mistä sait idean alkaa kehittämään omaa käyttöjärjestelmäänsä?

Linux started from me not even trying to make an operating system so much as just trying to learn about the new toy I had bought myself: my (at the time) fancy new 386 computer. I started writing all these things to exercise low-level functionality - switching from the old traditional 16-bit mode (aka "real mode") into the new exciting 32-bit mode ("protected mode"), turning on the new MMU features (paging), exploring some of the odd system instructions the i386 had (task switching), and just getting acquainted with the hardware around it (keyboard, display, serial port etc).

So it started as a test program, which expanded to a terminal emulation package, and by the time I decided that I wanted to be able to download and upload files, I realized that what I really needed was an operating system. So I decided to write one, because "How hard can it be?"


14. Millä perusteella "kiintoleyvt on saatanasta", ja pilvipalvelut parempia?

Ei ne pilvipalveut ole parempia.

I don't like *rotating* disks. I've used SSD's ("Solid State Disk" - silicon chips rather than rotating magnetic media) for the last several years in all my machines, and not having to wait for the disk head to move from track to track, and not having to wait for the platter to rotate until the right sector is under the disk head is *wonderful*.

I don't particularly want terabytes of storage. And I don't really even care about how quickly I can read or write big files in one go. I care deeply instead about the _latency_ of the IO, and especially for more-or-less random access patterns when you're reading or writing many small files.

And that has just made me convinced that I never again want to use a machine with one of those horrible rotating platters of rust in them.
Having an SSD in my machines has made my machines so much faster - it's to me a much more noticeable performance upgrade than replacing the video card or CPU tends to be.

Of course, there's been bad SSD's too, so its not like "all SSD's are better than any rotating disk". But in general, I really don't want to have anything to do with rotational media in my computer, the same way I don't want to have some old tape drive there either.

Note: this doesn't mean that rotating media isn't fine for some things. They have wonderful big capacities, and they are cheap. So rotational media makes perfect sense as a backup device, or in the NAS box that you keep your videos and pictures on. Or in those big server rooms where all the cloud computing happens. Just not in the client.


15. Mitä mieltä olet älypuhelimien Linuxiin pohjautuvista käyttöjärjestelmistä?

I used to absolutely detest cellphones - I'm not a huge fan of phones in general, and cellphones were just a way to annoy me even when I was on the road.

But I do love my Android phone. I don't use it as a phone, though - it's just a small email client that I can take with me anywhere. So I love Linux on cellphones.


16. Linus Torvalds, miksi opensource eikä vapaa ohjelmisto?

This is too big a question to answer easily, but it boils down to me not liking the FSF very much. The FSF is too black-and-white, and too single-issue. They also make these big nebulous arguments around a word ("free") that is very emotionally charged in English (and _particularly_ the US) and has tons of moral connotations.

And I don't think open source is about some "moral" choice, like the FSF tries to brand it. And I don't think proprietary programming is "evil".

Some of the problems with the word "free" do not exist outside the US (the obvious one being that most languages do not confuse the issue of "freedom" with "no money" - English is just odd that way), but even without the (almost religious) morality stance, the whole "Free Software" movement was just really off-putting to a lot of people.

And many people saw this. "Open Source" is about the _pragmatic_ advantages of doing source code development in the open, without the moralistic holier-than-though crap which often goes together with the term "Free Software". And I don't want it to be a "moral choice" - I want people to use open source because it's the *better* choice - better software, better development, way more *fun* to develop, cheaper, more efficient, less licensing hassles, you name it.

Pragmatic reasons, in other words.

17. Linus Torvalds, kuinka monesti olet menettänyt hermot käyttöjärjestelmääsi kehittäessä?

I love arguing, and I don't necessarily have a very high threshold for calling people names when they say something I think is stupid. So I'm fairly well known for being somewhat grumpy and for swearing when I get upset. I'm just not a very polite or "nice" person. Really. I'm not.

That said, I really do love what I do, and while it can look like I'm about to "go postal" at any moment, I actually don't tend to stay upset all that long. I do have strong opinions, but I calm down, and often let things go (or even sometimes admit I was wrong - hey, it happens).

So there have been lots of heated discussions, but very few of them have ever even come remotely close to me just saying "I can't take this crap". And maybe the fact that I don't have a problem with letting out a little steam when I feel it is needed is part of it.

Galtsun käyttäjillä oli mahdollisuus esittää Linus Torvaldsille kysymyksiä. Ihan kaikkiin Galtsussa esille tulleisiin kysymyksiin ei Linuksilla ollut mahdollisuutta vastata.

1.What was your dream profession as a child?

I wanted to be a scientist, a physicist in particular. Possibly a mathematician. I was interested in math, and people like Newton, Leibnitz, Gauss, Einstein etc were my idols. More close to home, my maternal grandfather - who also the person who introduced me to computers - was a professor of statistics at Helsinki University, and he was a big influence in my life.


2. What will the future Internet be like? / What things we have to overcome in developing the Internet?

I don't think there is any huge technical issues for the future of the internet - obviously with IPv4 running out of addresses, people really *will* have to move over to IPv6, but the technology is largely there, and as far as most users are concerned it's not even an issue they need to think about. And a lot of other technical details are just about making it faster, cheaper, and just generally more available and used for just about any data transmission. I don't think anybody would be surprised by that part.

No, the interesting things - and this is where I really don't know what will happen, and what the future will be like - is what people will *do* with the internet. IOW, the "what's the next facebook?"
question. And I don't know what the answer to that is. People are inherently very social animals, and so I absolutely don't think that "social networking" as a concept is a fad, but how it will change - who knows?

On a more serious side, the thing that is a bigger threat tends to be political issues - censorship and trying to "control" the internet.
The internet is a great way to communicate, but exactly because it's such a powerful medium, and not inherently controlled from the top (like broadcast media tends to be), the real threat isn't about technology, but by political - and business - concerns about it.
Political censorship, and censorious "intellectual property" laws are something to worry about. What to *do* about them - I don't know.


3.How has the Millenium Technology Prize changed your life?

Heh. Right now, the main change has been added travel. I'm a homebody - not only do I work from home, but I really *like* working from home and don't usually travel that much. I go to a couple of conferences a year, and we do a yearly family vacation, but normally I don't travel that much. The Millennium prize so far has about tripled my normal travel for the year ;)


4. What is the secret behind becoming a great scientist like you?

I think a lot of it is "persistence". Malcolm Gladwell in his book "Outliers" has a "10,000-Hour Rule", where he makes the argument that anybody who spends ten thousand hours doing something will basically be in the top of his or her chosen profession. And that may not sound like much, but it is - you need to work on something for many hours each day, for several years.

And that rings true to me. It may not be the _whole_ truth, but it's a big part of it, I think.

Of course, people who *do* spend hours every day on what they do, for years and years, often do have some other reason to do so in the first place. There's something that gets you started, and maybe there's an initial aptitude that gets you to that point. But a lot of it is "keep doing it".


5. Elätkö unelmaasi, ts oletko aina haaveillut pääseväsi "julkisuuteen" tieteen kehittämisen ansiosta?

I'm not going to lie, I dreamed I'd be a world-famous scientist. As a teenager I basically dreamt of being a world-renowned physicist that came up with the grand unification theory and got the Nobel prize in physics.

I ended up in computer science instead of physics, but on the whole, I think I'm living the dream. t didn't happen the way I expected it, and while I don't particularly like being a public figure per se, I _definitely_ like the fact that I've done something big and gotten recognition for it.


6. Mikä on tärkein jatkokehityksen kohde innovaatiossasi?

I often quote Thomas Edison: "Genius is 1% innovation, 99% perspiration". The important part isn't some particular target of innovation: the important part is all the hard work to get the thing to work, and get all the details right. So I'm just trying to say that there is no "tärkein kohde". There's a lot of different things we want to work on, there's no single big thing I can point to and say "that's the target".

7. Mikä oli lempi oppiaine koulussa?

Matikka. Ihan oikeasti.


8. Mikä on tiedon rinnalla tärkein asia tutkimuksen tekemisessä?

Communication.

The thing about research is that almost none of it is getting done by a single person (or necessarily even a single university or company).
So when doing research, of course the research itself is important, but if you cannot communicate with others, it almost certainly doesn't end up being very important.

And by communication, I'm not implying the kind of "PR wire"
communication that so often ends up getting noticed in the press, because some university PR person ends up being good at writing it up so that it gets lots of attention. No, working together within your research group, helping others make the research more meaningful.
There are people who may not be all that great at the technical side themselves, but if they can get others to work together and understand each other, they may well be the most important person in the group.


9. Onko Sinulla uusia ideoita seuraaviin innovaatioihin? / Missä parhaat ideat syntyvät?

So I don't think in those terms. The things I've done, I've done not because I've had a great new idea - I've done them because I had a particular problem, and I thought to myself "how hard can it be".

And I seriously think that that is how real problems get solved. Not by great ideas, but by just sitting down and doing it. Nike uses the slogan "Just Do It" in athletics, I think it's often true in "innovation" too. Don't over-think things. Don't think that "an idea"
is how you solve a real-life problem. Most real-life problems are solved not by one big idea, but by a million small ones.

10. Onko NVIDIA:lta kuulunut minkäänlaista rationaalista perustelua tai vastinetta kuuluisalle keskisormitempaukselle?

I don't really think there was (or should be) any "rational response" to the middle finger salute per se.

That said, nVidia does seem to want to make at least their mobile graphics work better under Linux, and there have been rumors about them trying to help out with the Optimus graphics switching too. So hopefully things are improving. I'd love to come out publicly some day and just say "I was wrong, nVidia is great".

Oletko koskaan miettinyt miten haavat paranevat? Ihmisen elimistön jokainen kudos ja elin sisältää satoja erilaisia solutyyppejä. Jokaisella näistä solutyypeistä on oma erityinen tehtävänsä ihmisen elimistössä. Esimerkiksi lihassolujen tehtävänä on supistua lihaksen supistuessa. Lihassolut ja muut pitkälle erilaistuneet solut ovat kuitenkin omaan tehtäväänsä erikoistuessaan menettäneet muuntautumiskykynsä. Erikoistuneiden solujen lisäksi lähes jokaisesta aikuisen ihmisen kudoksesta ja elimestä löytyy kuitenkin myös muuntautumiskykyisiä kantasoluja. Kantasolu on pieni pyöreä solu, jolla on erityisiä ominaisuuksia. Se pystyy jakautumaan uudeksi kantasoluksi, sekä muuntautumaan kehon eri solutyypeiksi. Esimerkiksi haavan parantuessa elimistö korvaa vaurioituneet ihosolut kantasolujen avulla. Ihmisen elimistössä kantasoluja tarvitaan siis kudosten uusiutumiseen. Aikuisen kehossa olevat kantasolut pystyvät erilaistumaan yleensä vain pelkästään siihen kudokseen, josta ne löytyvät. Esimerkiksi veren kantasolut voivat muuntua jokaiseksi verestä löytyväksi solutyypiksi: valkosoluiksi, punasoluiksi ja verihiutaleiksi, mutta ne eivät pysty erilaistumaan esimerkiksi aivokudoksen hermosoluiksi.

Mistä kaikki aikuisen ihmisen kudokset ovat sitten saaneet alkunsa? Munasolun hedelmöittymisen jälkeen solu alkaa jakautua. Aivan alkion kehityksen alkuvaiheessa kaikki alkion solut pystyvät muodostamaan jokaista elimistön solutyyppiä. Viime vuosikymmenten aikana näitä soluja on opittu kasvattamaan laboratoriossa. Alkion kantasolut eristetään 4-7 päivän ikäisistä alkioista, eivätkä ne enää eristyksen jälkeen pysty muodostamaan kokonaista yksilöä. Laboratorio-olosuhteissa alkion kantasoluja voidaan jakaa lähes rajattomasti ja niitä voidaan erilaistaa haluttuun suuntaan. Alkion kantasolujen käyttöön liittyy eettisiä kysymyksiä ja osassa maissa niiden eristys onkin kielletty. Suomessa alkion kantasolut eristetään hedelmöityshoidoista ylijääneistä tai hoitoihin kelpaamattomista huonolaatuisista alkioista. Hedelmöityshoitoihin osallistuvilta pariskunnilta pyydetään suostumus alkion käyttöön tutkimuksessa.

Muutama vuosi sitten japanilainen professori Shinya Yamanaka kehitti menetelmän, jonka avulla aikuisen ihmisen jo täysin erikoistuneet solut voidaan muuttaa takaisin monikykyisiksi kantasoluiksi. Näitä soluja kutsutaan iPS-soluiksi (englanniksi induced pluripotent stem cells). Kehon jokaisessa solussa on potentiaali muodostaa mitä tahansa kehon solua, mutta omaan tehtäväänsä erikoistuessaan kudosten solut ovat ikään kuin unohtaneet miten muita solutyyppejä muodostetaan. Yamanakan menetelmän avulla nämä ominaisuudet voidaan herättää henkiin, jolloin solut palautuvat takaisin erilaistumattomaan kantasolutilaan ja samalla myös niiden erilaistumiskyky palautuu. Aivan kuten alkion kantasoluja, myös iPS-soluja voidaan kasvattaa ja erilaistaa halutuiksi solutyypeiksi laboratoriossa.

Kantasolujen avulla voidaan tutkia eri kudosten kehitystä ja uusiutumismekanismeja. Sen lisäksi kantasoluja voidaan käyttää tautimalleina erilaisten tautien syntymekanismien tutkimiseen, sekä lääketestauksessa. Lisäksi kantasolujen avulla voidaan kehitellä uusia kudoksia ja tulevaisuudessa jopa kokonaisia elimiä vaurioituneiden tilalle. Esimerkiksi Tampereella on jo pystytty kasvattamaan rasvan kantasoluista luukudosta. Tämän avulla muun muassa potilaiden luupuutoksia on pystytty korvaamaan potilaan omista rasvan kantasoluista erilaistetulla luukudoksella.

Suomessa kantasolututkimusta tehdään jokaisessa yliopistossa. Suurin osa tutkimusryhmistä on keskittynyt tutkimaan aikuisten kantasoluja tai eläinten kantasoluja. iPS-soluja tutkitaan Helsingissä, Tampereella ja Kuopiossa. Eri yliopistoissa kantasolujen avulla tutkitaan muun muassa diabetestä, Alzheimerin tautia, sekä muita hermostollisia sairauksia ja erilaisia sydänsairauksia.

Tervetuloa tutustumaan kantasolututkimukseen!

Marisa Ojala
Tampereen yliopisto
Biolääketieteellisen teknologian yksikkö

Linus Torvalds oli 1980-luvulla teini-ikäinen innokas tietokoneharrastaja, joka muiden nörttien tavoin pelaili kaiket illat ja yöt tietokonepelejä. Koska tuohon aatamin aikaan ei vielä ollut kovin kummoisia pelejä tarjolla, alkoi niiden pelaaminen nopeasti tympiä haastavampia virikkeitä haluavaa nuorukaista. Linus ryhtyikin soveltamaan perinteistä ”tee se itse” -periaatetta ja ohjelmoimaan isoisänsä tietokoneella omia pelejään. Samalla hän joutui väkisinkin perehtymään yksityiskohtia myöten koneen rakenteeseen ja korjailemaan siitä löytämiään vikoja.

Linuksen tietokoneharrastus muuttui vakavammaksi, kun hän aloitti vuonna 1988 tietojenkäsittelytieteen opiskelun Helsingin yliopistossa. Yhdellä alkuvuosien kurssilla opiskeltiin tietokoneiden toiminnasta huolehtivia erikoisohjelmia, käyttöjärjestelmiä, ja erityisesti modernia Unix-käyttöjärjestelmää. Jouduttuaan jatkuvasti tappelemaan omissa tietokoneissaan pyörivien kankeiden käyttöjärjestelmien kanssa Linus ihastui välittömästi Unixin loogisen kauniiseen rakenteeseen ja joustavuuteen siinä määrin, että hän halusi samanlaisen myös vasta hankkimaansa uuteen PC-koneeseen.

Linus osti koneeseensa toivorikkaana suppean ja lähinnä opetuskäyttöön tarkoitetun Minix-nimisen Unix-version, mutta ei ollut siihen lainkaan tyytyväinen. Koska Linus ei niukalla opiskelijabudjetillaan pystynyt hankkimaan täydellistä Unix-järjestelmää, hän päätti ryhtyä parantelemaan Minixiä itse kirjoittamillaan käyttöjärjestelmän osilla. Ensimmäinen tällainen pikku ohjelma, pääte-emulaattori, valmistui syksyllä 1991. Tästä pienestä pääte-emulaattorista alkoi pala palalta kehittyä kokonainen käyttöjärjestelmä, Linux.

Linus oli syystäkin ylpeä ohjelmoimistaan Linux-osasista, joten hän laittoi ne vapaasti ladattaviksi Internetiin, paitsi osoituksena ohjelmointitaidoistaan myös saadakseen niihin kommentteja ja parannusehdotuksia. Koska Linuksella ei ollut sen kunnianhimoisempia tavoitteita, oli yllätys melkoinen, kun ohjelmille alkoi välittömästi syntyä maailmanlaajuista käyttäjäkuntaa, joka laajeni muutamasta hakkerista nopeasti muutamaan kymmeneen ja pian jo useisiin satoihin innostuneisiin Unix-harrastajiin. He eivät tyytyneet pelkästään käyttämään Linuxia, vaan alkoivat laajentaa ja parannella sitä omiin tarpeisiinsa paremmin sopivaksi. Näin Linuxille syntyi laaja kehittäjäyhteisö, jossa Linus toimi itseoikeutetusti päällikkönä tarkistaen ehdotukset ja hyväksyen Linuxin tärkeimmät kehityssuunnat.

Linuxin lopullinen läpimurto tapahtui vuonna 1994, kun sen ensimmäinen virallinen versio 1.0 julkistettiin. Sen jälkeen Linuxia ryhdyttiin levittämään helposti asennettavissa jakelupaketeissa, jotka sisälsivät varsinaisen käyttöjärjestelmän lisäksi graafisen käyttöliittymän ja joukon erilaisia sovellusohjelmia mm. tekstinkäsittelyyn ja Internetin käyttöön.

Jatko on tietojenkäsittelyn historiaa: Linuxista tuli 1990-luvun lopulla kilpailukykyinen vaihtoehto Windows-käyttöjärjestelmälle ja vuonna 2012 Linuxilla on arviolta 60 miljoonaa käyttäjää, joista merkittävä osa Afrikan, Aasian ja Etelä-Amerikan kehittyvissä maissa. Linux ei ole ainoastaan PC-kotikoneiden käyttöjärjestelmä, vaan se on joustavuutensa ansiosta levinnyt moniin muihinkin laitteisiin. Linux on esimerkiksi palvelinkoneiden yleisin käyttöjärjestelmä, ja sen varassa pyörii maailman kymmenen tehokkainta supertietokonetta. Linux löytyy lisäksi monista ajanvietelaitteista kuten matkapuhelimista, televisioista ja pelikonsoleista.

Linux on tuonut kehittäjälleen, Linus Torvaldsille, paitsi mainetta myös kunniaa ja mammonaa. Hänet on mm. nimetty Valittujen Palojen ”vuoden eurooppalaiseksi” vuonna 2000 ja yhdeksi Time-lehden ”kuudestakymmenestä maailmaa muuttaneesta sankarista” vuonna 2006. Suurin yksittäinen Linuksen saama rahapalkinto on varmaankin hänelle vuonna 2012 myönnetty 600.000 euron suuruinen Millennium-teknologiapalkinto.

Linux on paitsi käyttöjärjestelmä, myös avoimen lähdekoodin (open source) ohjelmisto. Avoimen lähdekoodin ohjelmistolla tarkoitetaan tietokoneohjelmaa, jota kuka tahansa voi vapaasti käyttää, muokata, kopioida ja jakaa edelleen, useimmiten täysin ilmaiseksi. Ilmaisen käytön lisäksi avoimuuden suurimpia hyötyjä on se, että avoimen lähdekoodin ansiosta ohjelmistolle saattaa syntyä – kuten Linuxin tapauksessa – tuhansien vapaaehtoisten jatkokehittäjien yhteisö.

Linux on hyvä esimerkki siitä, että parhaat ideat tuppaavat syntymään yliopistoissa, joissa vallitsee akateemisen vapauden luova ilmapiiri: Linuxin kaltainen kummajainen ei olisi ikinä voinut lähteä lentoon riskittömän kvarttaalitalouden pelisäännöillä toimivassa IT-alan yrityksessä. Millään yrityksellä ei sitä paitsi olisi ollut varaa palkata niin suurta joukkoa ohjelmoijia, jotka ovat vapaaehtoisesti ja omaksi ilokseen osallistuneet Linuxin kehittämiseen.

Linuxin maailmanlaajuinen kehittäjäyhteisö on puolestaan osoitus siitä, että tietojenkäsittelytieteessä kenen tahansa on mahdollista luoda uusia ja mullistavia innovaatioita: tarvitaan vain tietokone (halpakin riittää), intoa ja toki jonkinlaista luovuuttakin. Maailma on täynnä tällaisia pienestä liikkeelle lähteneitä ja suosioon nousseita ohjelmia ja niitä kehittäviä menestyviä yrityksiä, joten loppuun isällinen neuvo omaa alaansa etsivälle nuorelle ideanikkarille: ryhdy opiskelemaan tietojenkäsittelytiedettä ja koodaamaan. Oman tietokoneen hankkiminen ei ole välttämätöntä, sillä niitä ovat yliopistot pullollaan ja joissakin niitä jopa jaetaan opiskelijoille heidän omaan käyttönsä.


Jukka Paakki
Helsingin yliopisto
Tietojenkäsittelytieteen laitos

Maanantaina 22.10. järjestetään Millennium Youth Forum, jolloin Linus Torvalds tulee tapamaan nuoria tiedekeskus Heurekaan. Voit seurata suoraa lähetystä Hubi-yhteisöstä klo 13-17 ja osallistu chattiin.