Onko tarvetta vahvistaa itsetuntoaan,
katsomalla kauas lasin pohjaan.
Pitääkö paremmaksi halutessaan,
turvautua siihen mihin aina sorrutaan.
Kuinka paljon pitää ylpeyttä niellä,
ennen kuin on hyvä horjuvalla tiellä.
Riittääkö tusina onnea tuottamaan,
vaaditaanko lisää että aletaan luottamaan.
Tarvitaanko yhtään selkeätä sanaa,
riittääkö puhe joka vierienkin sammaltaa.
Kohoaako pohjalukemista itsetunto,
nouseeko kohisten ovelle kaatuvan kunto.
Ajatukset karkaa vaikka ne on kirkkaita,
voimalla valuen tuhoutuu vahvinkin aita.
Ostetaanko kaupasta hyvää perheonnea,
saadaanko aamuisin raikkautta kokea.
Eksyvätkö tieltään kulkijat horjuvan tien,
sulkeutuuko korkki edessä ihmisten.
Löytävätkö kotiin tolpalta portin,
saavatko perheiltään kauniin kiitoskortin.
Halutaanko vain unohtaa kaikki se koettu,
pitääkö tehdä sitä mitä ei ole tarkoitettu.
Monen litran jälkeen hajoaa ihmisyys,
löytyikö oikea vastaus vai säilyikö tyhmyys.
Määrittääkö sietokyky mielen lujuuden,
vai tuoko se esiin vain oman kurjuuden.
Tutkien tarkoin pitää omaa päätöstään,
itse se reitti kuitenkin aina päätetään.