On asioita joita toisen/toisten olis hyvä tietää mut niiden kertominen saattais loukata niitä tai jotakuta muuta ja on asioita jotka ois hyvä tietää mut nekin saattais vaan loukata jotakuta.
Vaikka kuinka haluis sanoo jollekkin mikä on vaivannu itteensä kauan ni ei vaan voi koska se/ne toinen/toiset vois nauraa päin naamaa ja pitää toista ihan epätoivosena. ehkä se oliskin ihan oikeutettuu. Mut oisko se hirveen itsekästä mennä vaan kertoon sellasii juttui jotka kuitenki koskettaa toista/toisia jollakin tavalla? Entä pitäiskö se asia perustella jotenki vai voisko sen vaan pamauttaa tosta vaan?
Se olis niin helppoo mut ei niin kai voi tehä. Vaikka se itteensä sattuiski ni toista pitää suojella totuudelta...
" You're so cold, but you feel alive
lay your hands on me one last time
Show me how it end it's alright
show me how defenseless you really are
satisfy an empty inside
that's alright, let's give this another try "