IRC-Galleria

Neiti Katla taas tänään neuloitti käsivarttani oikein urakalla 3,5 tuntia.
Tuntui namulta mutta nyt on pyörrettä taas lisää ja ihanan inha, pullea toukkanen käsivarren sisäpuolella <3

Kyllä se tatskan ottamisessa pahin vaihe on sen parantelu: kun tatskan rasvaa, sitä saa varoa koko ajan ettei se tartu minnekään, sitä jomottaa ja kuumottaa, et voi nojata sillä kohdalla mihinkään, vaatteet tarttuu siihen kiinni (kelmuakaan ei kannata koko ajan pitää jotta tatska saa ilmaa)
lakanat tarttuu siihen, väriä tarttuu edellämainittuihin ja sitten kun tämä vaihe on ohitse, alkaa se ruven kylväminen: sitä irtoaa jokapaikkaan, tatska kutisee helvetisti, voi olla että yöllä olet unissasi raapinut sitä jne...
Että sellasta. Se itse tatskausvaihe on pieni kusen luikaus verrattuna tähän vittumaiseen paranteluvaiheeseen.

... ja silti niitä pitää saada! :D

Enskerralla käsivarren alaosaa hinkataan, sitten hiha alkaakin olla viittä vaille valmis. Ja komea on!
Ihanaa kun Tuskassa moni vanhempikin ihminen tuli kehumaan että kaunista jälkeä =)
Mun valkoiset liljat vaan sai Tuska-vklopun aikana vähän kellertävää sävyä kun iho ruskettui jonkun verran, mutta se tasoittuu taas kun rusketus katoaa.