IRC-Galleria

Jokin se taas kaivaa mieltä ja pahasti...

Tekemistä olisi vaikkaja kuinka, aloitteet on tehty ja kaikki näyttää hyvältä mutta sitten pulee hetki ja PIM kaikki on usvaa... Mikään ei tunnu skulaavan ja kaikki on kuin painajaisessa ikään...

Joku voisi ilmaista että LOMA olisi kova juttu... Ehkäpä mutta kun ei...

Oman mielen tutkiskelua taasen melkoisesti edessä...

Toiseksi yksinäisyys riivaa melkoisesti... 2vko töiden loppumisesta ja alkaa olemaan olo että kaikki kaatuu päälle... Koulussa käynti ei ole samaa kuin töissä käynti... Kollektiivinen toiminta on huomattavasti erilaista...

Joku voisi tosissaan todeta että meikäläinen voisi tarvita naisen... No perkele niitä on kuin kaloja meressä parveilemassa mutta tämmönen möhkökala (itse ironiaa) mitään saa... JA haaskoja en ala edes harkitsemaan vaikka jotkut hiljaa mielessään toteavatkin että vaatimukseni ovat liikaa...

PERKELE!!

Kaikki tulee ajallaan, jos ei muu niin henki lähtee... :D Mutta siinäpä perkele olisikin helvetti vailla vertaa elää ikuisesti ja olla yhtäläisessä tilanteessa mitä on nyt ikuisesti...

Tosin yksi valon pilkahdut täällä lammikossa on... Mutta riittääkö tällä valonpilkahduksella energiaa valaista siihen saakka että selviydyn perille?

Nyt tarttis tikata vielä 5 merkkiä haalareihin kiinni... :D Sit ois tää ehtoo pulkassa... =)

Että eikun ihmettä odotellessa...

Täältä tähän...

PIM!