En enää ole hulluuden partalla ehkä ihan niin paljoa kuin viime viikolla.
Pääsin tänään kaupungille (ihan Riksuun asti hui), pääsin täydentämään heiman kahvi, suklaa ja ihonhoito varastoja, jotka kaikki päättivät loppua nyt sitten samaan aikaan. Rahaa ei palanut ihan niin paljoa kuin luulin.
Tosin löysin hupullisen urheiluliivin, jossa oli taskut fiksusti tehty, kangas ihanan lämmintä ja pehmeää ja joka oli tarpeeksi pitkä meikäläiselle. Jätin sen kauppaan. Kiroilin tuossa lenkillä sitä kun pudotin ämpärin taskustani juostessani hupparini taskusta.
Juokseminen ei tunnu enää niin kamalalta kuin joskus aikoja sitten koulussa ko piti juosta koopperi/mikälie. Talvella joskus keksin, että juokseminen on melko halpa ja helppo urheilulaji, jos (ja kun) tästä lähtee ottamaan tuulta omien siipien alle. Ei tarvitse hankkia mitään uutta kun kaikki välineet löytyy jo ja kaupungissa pääsee tekemään aikalailla juuri sellaisen pituista lenkkiä kun haluaa. Ja on kiva, kun huomaa kehitystä omassa tekemisessään jo kolmantena päivänä, jolloin on ollut juoksemassa.
ITK-konferenssi viikon päästä. Meikäläisellä ei ole tarpeeksi siistejä vaatteita sinne. Ja tänään sain tiedon että hyvin yli 1400 henkeä on ilmoittautunut. Torstaina tulee pikkuinen kiire vastaanotossa, jossa pitää jakaa jokaiselle osallistujalle nimilappu (joka pitää sieltä muiden seasta etsiä) ja antaa kansio ja vielä ehkä ohjata oikeaan suuntaan ihmetteleviä. Onneksi tuntee konferenssialueen ja paikat hyvin ja osaa melkein ulkoa ohjata oikean kysymyksen kuullessaan. En malta odottaa.
Olen myös koukuttanut itseni kovin pahasti Twitteriin. Asensin Chromeen juuri sovelluksen, jolla kykenen paremmin seuraamaan mitä seuraamani henkilöt twiittailevat. Joos kiinnostaa löytää meikäläinen sieltä nimimerkillä Czencoyo. Twitteristä löysin myös tuon Audrey Hepburnin sanoman systeemin. Loistava mielestäni.
Nyt palajan radion kuuntelemiseen, kaakaon juomiseen ja huivintekeleen pariin~