IRC-Galleria

Kuonovihollinen makaa vastapäisellä sohvalla pää tassujen päällä. Silmät ovat painuneet kiinni ja se selvästi nautiskelee auki olevan ikkunan tuomasta henkäyksestä. Ulkona ei ole kuitenkaan niin kiva olla yksin että sinne viitsisi jäädä nyt kun emäntä tuli kotiin. Halla jäi narunpäähän katselemaan viedessäni kauppakassin sisälle joten hain sitten senkin tänne seurakseni. Yhdessä lepäillään paossa iltapäivän auringosta.

Yy on ollut meillä nyt reilun vuoden. Se tuli kesäkuun ensimmäisinä lomapäivinä pienen pienenä mutta reteänä koiranpoikasena. Olen varmasti lellinyt sen piloille, mutta kuritta se ei ole kuitenkaan kasvanut. Kouluttaa olisi voinut enemmänkin ja varmaan se oppisikin jos vain olisi jaksuja ja aikaa. Herkkujen perässä koiran saisi vaikka kiipeämään perä edellä puuhun kun vain osaisi opettaa.

Eilen kävimme kaksin kävelemässä, mutta nämä helteet ovat liikaa Hallalekin. 20min lenkin jälkeen se heitti juomisen jälkeen maaten ja läähätti kuin tapettava lehmä. Hetken jo pelästyin ettei se ole saanut lämpöhalvausta pikku lenkistä mutta vähitellen se tointui ja koitti etsiytyä viileämpään nurkkaan. Vahinko vaan että ulkoa tuleva ilma oli vieläkin lämpimämpää kuin se mitä meillä on täällä sisällä. Illemmalla menimme pihan varjoon ja harjailin koiruuttani puolisen tuntia. Karvanlähtö taitaa olla just pahimmillaan nyt.

Haltexi on sellainen koira jonka olen halunnut. Reilu, rehti ja rakastettava. Se on ehkä hieman perhekeskeinen, eikä mielestäni koskaan näyttänyt todellista minäänsä vieraiden ollessa paikalla. Mutta suuren osan päivästä vietämme kaksin joten uskon tietäväni millainen sylimyyrä lapikkaani on. Kun ikää tulee lisää, luonne tasoittuu varmasti muillekin siedettävämmäksi. Mutta se olikin yksi asia mistä kiinnostuin koirarotua valitessani: Porokoira saattaa olla pidättyväinen vieraita kohtaan. Näinollen se olisi meidännäköinen koira - kuitenkin kohtelias ja asiallinen.