Sanoin tänään pojalle että kun hän on vanhempi niin kuunnellaan progea. En tiedä oliko tuo uhkaus vai lupaus ;)
Tällähetkellä suosikkibändejä on mahdollisimman klassinen rock eli Yardbirds, Animals, Neil Young, Rolling Stones yms. Kaikki sellainen missä on selkeä rytmi bassolla rummuilla. Slovarit eivät iske. Koitin soittaa hänelle Stairway to Heavenin mutta se aiheutti itkun joka loppui välittömästi kun Shape of Thingsin ensimmäiset rytmit alkoivat soida.
Kai pieni lapsi kokee säännöllisen musiikin ikäänkuin sydämenlyönteinä ja jää niitä kuuntelemaan. Vietimme mukavan kaksituntisen yhdessä musiikkia kuunnellen. Sitten poikaa alkoi väsyttää ja alkoi kitinä.
Jahas, nyt käy käsky. Mentävä on. Nukkui tuossa kiltisti pari tuntia joten vissiin nälissään taas.