IRC-Galleria

Viikonloppuna sain onneksi nukuttua suht pitkään, sillä sunnuntai-iltana Severille nousi kuume ja yö oli levoton. No, meneehän se yksi yö vielä ihan hyvin valvoessa.
Maanantai-illaksi kehitin vielä päänsäryn mutta ajattelin että meneehän se levolla ohi. Aamulla kello soi 5:45 duuniin joten menen nukkumaan jo kympin maissa hyvä.

Hyvä muuten, mutta en tiedä mikä Severin oli. Ei hän päivällä osoittanut mitään kipeyden merkkejä, mutta yöllä punkesi kokoajan pystyyn, valitti, lähti konttaamaan ja taintui tissillä reiluksi tunniksi. Imetin kahdesti, en lisää enää kertoja kun ollaan lopettelemassa. Aamulla olin aivan deadi kun rämmin pihan yli aamutallille.

Huitaisin duunissa ja sen jälkeen 0.45l pullon Batterya kitusiin ja olinkin suht eloisa tultuani kotiin parin tunnin happihyppelyltä. Kuitenkin sellainen väsymys tykytti takaraivossa ja janokin oli joten siinä 11 pintaan kietaisin yhdeltä istumalta vielä 0,33l tölkillisen samaa ainetta päälle.
Mistake!

Siinä sitten seuraavan 4 tuntia spiidasin, yläpaineet koholla (mittasin), rintakehää ahdisti, kädet tärisi ja paleli. Kylmää hiekä pukkasi ja lihakset teki pikkukramppeja.
Olen aina tiennyt olevani melko herkkä kofeiinille. Joskus valvonut koko yön kahvikupin vuoksi (jonka jälkeen en ole juonut kahvia), alkuaikoina puolitölkki Batterya aiheutti jo lievää tutinaa ja jos join sitä klo 14 jälkeen niin uni ei tullut. Nykyään toleranssi on vähän parempi.

No, olo tasoittui iltaa kohti. Lauri tuli, käytiin tekemässä duunissa iltapäivätalli ja mentiin kauppaan.
Join siiderin vielä rentoutuakseni (viime kuussa tipaton) ja tulikin ihana uninen fiilis. Hehkutin että nyt saa ainakin unen päästä kiinni ja olen sen ansainnut.
Paha vaan että Severi oli päättänyt pitää samanlaisen konserton tänäkin yönä.

Eli here I go again.
Istun sohvannurkassa palellen peiton alla, pienempi leikkii autolla vieressä ja Julius pyörii "lastenhuoneessa". Ja mulla on Batterytölkki tuossa vieressä.
Kun edes tietäisi koska saa nukkua. Auttaisi vähän.
Musta ei ole paljon iloa ja seuraa edes omille kersoille, eikä jaksa olla hauska eikä kiva äiti. Enemmänkin haudastanoussut hirviö, sellainen "tough zombie", erittäin häijy ja äkkipikainen.

Aamun suurimpia vitutuksen aiheita on se että vauvaa rääkyy pää punaisena kun en anna sille Batterytölkkiäni leikkeihin ja Julius jankuttaa samaa asiaa eikä tajua sanaa "ODOTA", mä en ehdi joka paikkaan samalla sekunnilla.
Niin paljon kuin näitä rakastankin niin joskus haluaisi vapaapäivän jonka käyttää nukkumiseen ja rauhalliseen maastolenkkiin Keken kanssa. Lauantain jälkeen en ole taas kerennyt ja jaksanut ratsastaa :(