Eilinen epäilykseni piti paikkansa. Sissi varsoi viimeyönä.
Kauniin tähtipäisen orivarsan, harmi vaan että se ei ollut elävä :(
Minut soitettiin viemään varsaa tutkittavaksi, kyyneleet tulivat silmiin kun näin pienen mustan säkin jonne varsa oli piilotettu. Nostimme sen pakettiautoon ja ajelin Viikkiin jossa obduktio tehtiin jo tänään.
Sähköpostiin tuli pari kuvaa Virpille annettavaksi. Kyllä oli suloinen varsa, ikäänkuin nukkui silmät kiinni.
Itselläkin on tyhjä olo kun on jo monta kuukautta seurannut tamman tiineyttä ja odottanut varsaa syntyväksi. Vaikkei ole oma, niin silti koskettaa samoin kun se suru mitä tämä on tallilaisille ja tamman tukijoukoille aiheuttanut.
Huomenna kun menen töihin, on masu poissa :(
Odotus sekä oman Zafirini että töissä Jossun kohdalla jatkuu. Molemmat varsoisivat kesäkuun alussa.
Silti se iloinen fiilis on nyt jotenkin poissa. Ei osaa kuin toivoa parasta ja ajatella että elävä, terve varsa on suuri ihme.
Varsakuume laskee kummasti tälläisistä tapauksista.