IRC-Galleria

Zelex

Zelex

Immortal - truest of the true

Uusimmat blogimerkinnät

Yötä ootellessa.Tiistai 24.01.2006 21:57

Koskaan ollut näin tylsä päivä! Söin loput viinikumikarkit ihan silkkaa vittuunnustani ja päätin että menen tekemään iltatallin hiukan aikaisemmin. Ainoa hyödyllinen seikka johon olen tänään venynyt, on tuo keittiössä puhiseva astianpesukone. Koitan pestä tälläkertaa vähän tyhjempänä kun yläkoriin on jäänyt scheissea parilla viimekerralla.

Lauri on taas vaihteeksi duunikeikkaa tekemässä ja tulee aamuyöstä. Ajattelin pistää filmin pyörimään ja koittaa nukahtaa sohvalle. Pennun kanssa ei huvita jakaa sänkyä. En tajua miten se voi haista noin helkkarin pahalle. Muutenkin tuntuu ettei uusi ruoka ole sopinut sille alkuunkaan. Sääli, koska Paras Ystävä on ainoa suomalainen koiranruokamerkki nyt kun Jahti & Vahdin tuotanto siirtyi Saksaan. Viime viikolla koiraa närästi, viime yönä vatsa kurisi niin ettei saatu nukuttua ja tänään se on piereskellyt enemmän kuin laki metaanipäästöistä sallii.

Kulkisi tuo kello. Ei jaksa odottaa että unen kosketus vie uusiin maisemiin. Yksinäiset illat ovat aina niin kovin pitkiä, yhdessä ne taas menevät liian nopeasti ja nukkumaanmeno sekä harmittaa että venyy usein kovin myöhäiseksi.

Huomenna olisi näillä näkymin viimeinen Heinäs keikka.
Tulee kaikkia ihania samettiturpia ikävä. Etenkin Turo on omalla tavallaan aivan mainio persoona. Sellainen ruuna, jolla on pilke silmäkulmassa ja mielipiteet asioista, mutta pitkässä juoksussa kuitenkin ystävällinen ja huumorintajuinen luonne.

Matleena - Mötley the Cruel - on käynyt minulle etäiseksi viime syksyn jälkeen.
Severi vei kaiken huomioni alusta loppuun. Elimme tosi intensiivisesti sen reilun 3kk mitä ehdin ruunaa pitää ja sen kanssa tuli koettua niin paljon ja käytyä niin paljon fiiliksiä läpi että yhteinen aika tuntui paljon pitemmältä.
Nyt talliin mennessä tulee vielä vastaan tyhjyys ja suru, eikä Matleenakaan tunnu nauttivan meikäläisen seurasta kuten ennen. Kun poika lähti maailmalle se on ollut hieman vaisu ja paljon Hetan perään.

Toisina päivinä minun on paljon isompi ikävä Severiä kuin toisina.
Haave kauniista, ryhdikkäästä Suikkulaisesta elää, ehkä haen siitä Severin kuvaa itselleni, jotain joka tuo sen haamun takaisin. Toisaalta se vain on sen hevosen profiili jollaisen haluan. Heikkouteni jossain suomenhevosen ja jonkun muun välimaastossa - kaukana toisesta, työhevostyyppisestä ihanteestani.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.