Hartaasti odotettu oikea alaetuhammas on vihdoin tullut yhdestä kohdasta ikenen lävitse. Viime päivät eivät ole olleet helppoja kellekkään meistä, mutta nyt on saavutettu se etappi ettei huutoa enää voi jatkua kuin pari päivää... ainakaan tämän hampaan osalta.
Tosin tämä päivä onkin sitten ollut pahin. Suppojen ja tissin voimalla ollaan pärjätty hengissä mutta pahaa tekee kuunnella ja katsoa. Yrittää nukuttaa lasta joka säspähtää hereille alkaen kiemurrella ja valittaa. SIlmät painuvat kiinni ja taas säpsähtää. Loppujenlopuksi tuo taisi nukahtaa, toivottavasti parasetamoli pian vaikuttaisi.