Johan on taas ollut päivä.. ja vasta alussa. Myös viikonloppu hujahti ihan eri merkeissä kuin piti. Osittain voisi sanoa jopa epäonnistuneeksi ja toisaalta taas tuli sellaisia juttuja tehtyä että voi olla itseensä tyytyväinen. Mitään dramaattista ei toki vielä ilmennyt, mutta turhia asioita joista ei vähäisin tämän päivän ojaan ajo.
Mutta aloitetaan siitä mihin jäätiin. Perjantai.
Lauri tuli ihanan aikaisin kotiin ja läksimme vielä käymään kaupassa viikonlopun viettoa varten. Sunnuntaiksi oli kaavailtu shamppanjaa ja herkkuja sängynpohjalla ennen ravintolaan menemistä joten näitä sitten haettiin. Roudasin Alkon kassia sisään, kun tulvalahkeeni tarttui meidän ainoan ulkoportaan rikkinäiseen raudoitukseen ja mätkähdin nurin - onneksi *vain* siideripullo hajosi joten sain kiikutettua Blondelin ehjänä jääkaappiin.
Kävimme vielä Nummelassa ja kovasti pahoitin mieleni isän soitosta kun hän tuntui niin pettyneeltä ettei oltukaan tulossa viikonloppuna saunaan ja hän olisi tarvinnut apua tavaroiden nostelussa. Puhelun jälkeen tirautin jokusen itkun ja päätin että jos nyt mennään kuitenkin käymään lauantai-iltana ja sunnuntai sitten ollaan kaksin.
Lauantai alkoikin ihan ok merkeissä. Lauri oli ostanut uuden hienon kompressorin ja ajatteli vaihtaa mersun etuiskarit kun se olisi pitänyt tehdä jo reilu kuukausi sitten. Itse vetelehdin pihalla seurana ja Annekin tuli liikuttamaan Elsaa. Keli muuttui kuitenkin aurinkoisesta pilviseksi ja toi voimakkaan tuulen mukanaan. Hieman sen jälkeen kun L oli saanut toisen iskarin vaihdettua ja etupyörän irroitettua, tuli valtava puuska joka heitti valjashuoneen oven päin kompressoria kaataen sen ja repäisten virtajohdon hajalle. Hommat loppuivat siihen.
Lähdimme käymään Solstrandissa ja ostettiin samalla sopivaa johtoa Säästöpörssistä jotta Lauri saisi sitten paskarrella uuden piuhan koneeseen.
SS-leirillä söimme ja turisimme. Jossain vaiheessa mummu soitti Lassille ja kun kuuli että olemme käymässä, sai mielestään hyvän idean. Eli tulisivat huomenna käymään meillä, kun muutenkin liikkuivat tällä suunnalla. Ei siinä auttanut kieltää kun eivät ole koskaan vielä nähneet meidän kämppää. Sovittiin jotta sitten kolmen maissa, joten haaveet romanttisesta löhöily-päivästä kaatuivat siihen sitten.
No. Tultiin kotiin senverta myöhässä ettei kauheasti siivoushaluja ollut. Ilta menikin siihen että Lauri pelasi Oblivionia ja nukahdin sohvalle. Kömmittiin jossain vaiheessa petiin ja heräiltiin aamusella kymmenen maissa. (toim. huom. kävimme joskus 7 aikaan kyllä heittämässä heinät hevosille) Juotiinkin siinä shamppaa ja syötiin herkkuja, mutta minua stressasi se, että oli hoppu päivä tiedossa. Pari tuntia halittiin, juteltiin ja sitten lähdettiin ravintolaan syömään kun kello näytti jo puolta päivää. Voi hitto oikeasti että otti pattiin! Viimeisiä yhteisiä viikonloppuja ja pitää siltikin mennä KELLO KÄDESSÄ että ehtii toteuttaa sukulaisvelvollisuutensa.
Ruokailu on epäonnistunut. Koska oli äitienpäivä, oli a'la cartella noin kuusi eri ruokalajia, eikä esim. sisäfiletta ollenkaan. Jouduin tyytymään grillipihviin ja ranskalaisiin perunoihin (hesestä olisi saanut vastaavantasoisen ruuan paljon halvemmalla), ketsuppiakaan ei löytynyt ja lisäksi mediumini on läpikypsä ja jopa hieman kuivahtanut. Yök!
Jätin palautteen palautelaatikkoon. Kävimme vielä ABC:lla kahvilla ja jälkkärillä, kun ei oikein lähtenyt nälkä tuosta pikkuannoksesta.
Kotona sitten siivosin reilun tunnin niin että päästä nousi höyryä ja juuri olin saanut keittiön ok-kuntoon kun vieraat jo tulivat. Ei siinä mitään, isovanhempia on ihana nähdä :) Olihan se mukavaa kun he tulivat käymään, ajankohta vaan olisi voinut olla toinen. Kahviteltiin ja 1,5h siinä juteltiin. Niinpä niin, sekin päivä valui kiireeseen. Siivoilin vielä illalla hiukan hyllyjä, pesin kertaalleen kylppärin lattian että Laurin on parempi raaputella ennen saumaamista jne.
Pakko sanoa että harmitti tämä mennyt viikonloppu - ja hartaudella odotettu laiskotteluun varattu 2v hääpäivä. Toisaalta sitten tuli siivottua ja nähtyä tärkeitä ihmisiä.
Maanantai-aamu valkeni minulle 7 jälkeen kun kello piippasi. Otin lukua viitisen minuuttia ja sitten hoitamaan eläimiä ja pukemaan päälle. Viimetöikseni potkin Laurin ylös ja starttasin mersun kohti Otalampea. Vihdintiellä ovat tietyöt menossa ja näköjään nyt siinä pisteessä että 1km ennen kuin olisin kääntynyt sivutielle, oli toinen kaista asfaltoinnissa. Niimpä siinä seistiin 10min valoissa ennenkuin päästiin jatkamaan. Olin kuitenkin suht ajoissa Mirkan luona ja nappasin Siporin siemenet kyytiin. Kurvasin pois pihasta ja otin vesihuikkaa pullonsuusta, kun tajusin että jumaliste, mullahan on toinen puoli autosta ojassa!
Koitin ohjata nätisti ja katsella eteenpäin jos oja nousisi niin saisin nykäistyä auton takaisin tielle, mutta alle sekunnissa tajusin että ei - tähän jäädään. Mersu jäi hieman mahastaan kiinni ja kallelleen kun häpeillen kömmin ylös ja kävelin takaisin tallille josta sitten repäisivät minut kuorkilla ylös. Tätä olen kerjännyt ne kymmenet kerrat, kun olen kirjoittanut tekstiviestejä, syönyt hampurilaisia, vaihtanut cd-levyä jne. huolimattomasti auton ratissa. Opinko mitään? - No en. Söin kolmioleipää evääksi loppumatkalla Lohjalle.
Olin Marjon luona vähän ennen kymmentä, kun oltiin sovittu että Corinne tulisi kympiltä katsomaan ja siementämään. Heta olikin oikein hyvässä kiimassa eli ekalla ei ollut natsannut. Marjolle oli tullut viime yönä toinen Juli Patilainen varsa, ihana pieni läsipää tämäkin. Ihastelimme sitä ja tuota viikon vanhaa, mutta koska tuli kylmä mentiin sisälle istumaan. Ja saatiinkin istua... Jossain vaiheessa soiteltiin Mokille, joka oli kuulemma "lähdössä kohta" tulemaan. Pari tuntia siinä taisi vierähtää, koska kotiin lähtiessäni kello oli 12:45... Eikä itse siemennys tapahtumana ollut kauhean pitkä.
Folikkelit eivät olleet oikein vielä kypsiä joten ilmeisesti tämä siemenhakureissuni oli vähän turha. Ne laitettiin silti kun kohdunsuu oli senverran auki ja keskiviikkona on uusinta. Siporin sperma on kuitenkin tosi elinvoimaista ja itsekin pääsin kurkkaamaan menneitä pikku ravilupauksia mikroskoopin kautta. Heta saataneen kotiin siis vasta torstaina ja ehkä Elsa sitten samalla reissulla sisään. Huoh, on tämä pitkäpiimäistä.
Nyt istun kotona, kello tulee neljän ja koko päivä on taas valunut "sormienvälistä". Ulkona tuulee ihan homona ja voisin hakea Hallan kohta sisään. Että vielä vähän enemmän säntäilyksi menisi, pitää iltasella lähteä Laurin porukoille suihkuun kun aamulla on neuvola heti klo 8.
Ei jumalauta tämä äitiyslomailu on rankkaa!
Jotain iloista sentään: Posti toi lapun jolla voin hakea äitiyspakkauksen. En kuitenkaan enää viitsi lähteä kirkolle kun saan sen sitten huomenna joten syön kynsiäni täällä siihen asti. Vaikka lupasivat kyllä että olisi vuoden 2006 paketti :)