IRC-Galleria

Elsa jäi syömään uuteen tarhaansa ihastelevien hirnahdusten kaikuessa sen korviin orien suunnalta. Heta nousi vastahakoisen happamana traileriin. Lemmenlomat olivat ohi ja aika palata kotiin.

Matleenaa vitutti. Se oli jätetty yksinään pariksi tunniksi, heinätkin oli syöty, huutaminen ei tuottanut tulosta... kunnes jossain vaiheessa tuttu traileri ajoi pihaan ja takaluukkua avatessa kuuluikin Hetan kysyvä hörinä.

Lähdimme viemään tammoja vihreälle. Ajattelimme toki että bestikset olivat varmaan iloisia kohdatessaan toisensa 1,5vko erossaolon jälkeen. Matleena kuitenkin ryntäsi pukkilaukkaa toiseen päähän vihreää ja Hemu tyssäsi ensimmäiselle tupsulle. Tammat eivät edes haistelleet toisiaan.

Jonkin ajan kuluttua ne kuitenkin sattuivat yhteen. Liekö Hetalla vielä hormonit hyrränneet, hyvässä kiimassa oli kuitenkin ollut vielä eilen siementäessä. Se käänsi takapäänsä Matleenaa kohti joka kiepsahti salamana ympäri. Alkoi karsea huuto ja hevoset alkoivat mättää toisiaan kengättömillä kavioillaan sen minkä jaksoivat!

Anne oli katsoi parhaaksi liueta tarhasta ettei jää tappelevien tammojen jalkoihin. Ne karjuivat ja potkuja sateli molemmin puolin uudelleen ja uudelleen. Lopulta irtautuivat ja nilkuttivat hieman omiin suuntiinsa. Matleena nakkeli niskoja ja Heta ontui ensimmäiset askeleet. Isompaa vahinkoa ei kuitenkaan näyttänyt käyneen.

Seuraavan tunnin hevoset kyräilivät toisiaan. Matleenan toinen takanen vuosi hieman verta, Heta vältteli selvästi sen lähelle joutumista. Kuitenkin nyt taas illalla ovat seisoskelleet lähekkäin.

Nainen on naiselle susi, hormonit sen tekevät. Joskus pettää kontrolli vaikka olisi parhaasta kaverista kyse. Tulee väärinkäsityksiä ja sitten hutkitaan ennenko tutkitaan.