IRC-Galleria

t.Jenni ja pikku monsterit!

Tässä Tiinan ottama ja lähettämä kuva 2-vuotiaasta Giittasta. Katsokaa tuota väriä! :D
Giitta tulee kotiin kesä-heinäkuun vaihteessa. Se toimii kuulemma jo ihan kivasti, mutta ihmisten sairastelun vuoksi vielä viimeinen silaus on tekemättä joten poni saa olla vielä tämän kuun loppuun. Pääsevät ajamaan sen kanssa tielle ennen kotiuttamista.

Minulla ei kyllä ole mitään tätä vastaan, alkukesän kelien vuoksi meillä on "laitumet" aika masentavassa kunnossa. Täytyy vaan alkaa pykäämään pihamaalle aitaa, syötävää kyllä riittää mutta vaivaa siinä joutuu näkemään kun tolppia siirtelee.

Poikien juhlat sujuivat hienosti ja ne pidettiin Laurin porukoilla Karkkilassa. Julius söi älyttömästi herkkuja, nappasi aina pöydältä kun silmä vältti. Severin nimi tuli yleiseen tietoon - onneksi kaikki eivät tiedä että meidän poika on perinyt nimensä hevoselta ;)
Suolaiset kinkku-kanttarelli-juustopiiraat tekivät kauppansa ja myös Salama McQueen-kakku syötiin loppuun friikistä makuyhdistelmästään huolimatta. Leivoin puolet syötävistä gluteenittomina ja ne olivatkin yllättäen parempia kuin tavikset.

Vieraita oli alle 30 mutta yli 25, en laskenut tarkkaan ja kaikki tuntuivat viihtyvän, mitä nyt mummu oli välillä vähän tahditon.
Päivän harmaita hiuksia aiheuttanut episoidi oli minulla sokerikuorrutuksen kanssa. En ollut koskaan tehnyt moista ja menin kaatamaan sen ihan vaan siihen kakkulevyn päälle silä seurauksella että oli pakko kuoria se pois ja tehdä uusi. Kokemuksesta oppii ja minulla ei ollut minkään valtakunnan ohjeita. No, ensikerralla menee paremmin. Siitä tuli kuitenkin ihan hyvä kun tein sen minttulikööriin.

Nyt ollaan kotona, Julle nukkuu ja vauva napisee isänsä sylissä. Taidan juoda puoli tölkkiä siideriä.

Huomaa etten ole enää raskaana mutta varmaan hormonit on edelleen jotenkin vinksallaan. Nimittäin kestoinhokkini Ville Valo näytti hyvältä yhdessä vanhassa videossa. Yök yök, en voi katsoa peiliin.

Laitetaan äkkiä jotain missä näkyy Timo Kotipelto, lääh ;)

Puut kaatuilee tien päälle ja kellarit floodaa keskellä yötä.
Kuka sanoo että suomessa ei riitä luonnonkatastrofeja?
Helvetti että väsyttää, vituttaa ja tylsistyttää.
Laurin pitääkin olla vielä huominen töissä ja mua särkee jostain syystä sekä paleltaa. Ulos ei voi mennä kun Juluis menee kuitenkin repimään pressua kaivannon päältä. Harkitsen leikkipuistoon lähtöä autolla, mutta... Babyhawk jäi eilen Skodaan ja Lauri on sillä töissä. Kettulan kevät...

Eiliset häät olivat yksi kamalimpia tapahtumia joissa olen ollut.

Ängetkää 120 ihmistä suht pienelle liitontalolle, laittakaa ulos 30 asteen helle, seisova pöytä niin että se pitää kiertää ahtaasti ja ängetä jonon ohi jonnekkin saliin jossa ruokailuvälineet on katettu valmiiksi pöytään mutta paikkoja ei ole nimetty (hajapaikkoja alkaa ilmestyä nopeasti kun toisilleen vieraat ihmiset jättävät hajurakoa).
Sen jälkeen kahvittelun ja ruokailun väliin isketään kolme tuntia luppoaikaa jolloin ihmisten pitäisi jotenkin vaan viihtyä. Puolen tunnin mittaisessa ohjelmassa on jotain inside-läppää josta ymmärtää jotain ehkä noin 15 ihmistä koko salissa. Kiukkuiselta pitopalvelulta pitää ruinata muovikuppi jos on hävittänyt oman lasinsa (tai ei saanut sellaista kuten minä) ja kaikki juomat ovat lämpimässä.

Me olimme siinä onnellisessa asemassa että mukana olivat kiukkuttelevat ja väsyneet lapset joiden kanssa väentungoksessa liikkuminen oli taivaallinen nautinto. Morsian taisi ottaa pulttia kun porukka alkoi liueta kahvitarjoilun jälkeen ennen varsinaisen ohjelman alkamista, mutta enpä ihmettele. Niin lähdimme mekin. Kello oli jo 20:30 ja oikeastaan mitään ei syömisen lisäksi ollut tapahtunut.

Way to go ja rusinat pullasta. Päivä prinsessana kavereittensa kanssa.
Itse en sulhasen tyttärenä nähnyt tuossa mitään tuttua joka muistuttaisi omaa isääni. Taisi olla morsian jonka pillin mukaan tapahtuma oli järjestetty. Meidän suku sivuosassa.
Inhottaa vaan yhdessäolovuosien pyöristäminen ylöspäin. Ei tullut mieleen että se voi loukata jotakuta jonka elämään äiti kuului vielä kolme vuotta sitten.
Ehkä sitä häämaniassaan ei keski-ikäinen nainen ajattele muita, mutta itse kyllä muistan tämän nyt ja tulevaisuudessa.

...elämä edessä :)
Nimittäin Juliuksen tukan saa nyt ainakin osittain kiinni. Hän ei kyllä tykännyt aluksi siitä yhtään, mutta kyllä tämä helpottaa äidin elämää etenkin pihaleikeissä. Ja aurinkorasvakaan ei ikävästi paakkuunnu hiuksiin.

Ostettiin uutta hardista. Vanhat montut olikin jo aika paskana.

..ja pisteeksi i:n päälle Julius kaatoi vettä monitoriin. Jesjes.
Mitähän tämä päivä tuo tullessaan?

Jes! Babyhawkit tulivat eilen ja olen nyt parina päivänä päässyt tyyppaamaan niitä kotioloissa.
Hyvältä vaikuttaa.

Voisi vielä kokeilla mikäli tuolla jaksaisi kantaa myös Juliusta. Viikko sitten vein häntä Ergossa etupuolella hetken aikaa eikä tehnyt tiukkaakaan. Poika on tosin aika kevyt, en usko että paljoa yli 13kg menee jos sekään rikkoutuu. 18. päivä on neuvola molemmilla ja siellä nähdään sitten missä mitoissa ollaan.

Kaikenkaikkiaan Babyhawk-tilaus meni hienosti ja homma sujui kuten piti asiakkaidenkin puolelta. Kuolasin koko lähetystä, reput olivat upeita! Nyt ne on jo suureksi osaksi pakattu ja pääsevät omistajilleen heti alkuviikosta. Toinen tilauskierros onkin suunnitteilla, oikein masentaa kun en saa itselleni toista... sadoista kuoseista kun oli vaikea valita ja kun näin nuo muitten kuosit niin olisin voinut ottaa niistä minkä vaan.

No, jos tälläkertaa Hevitutille jäisi myyntiinkin jotain. Varastokappaleet menivät ennenkuin ehdin päivittää ne sivuille.