IRC-Galleria

Luo sille kuvitelma oikeesta, väärästä.
Mihin lapsella on mahollisuus, sen päätät sä.
Pidä huolta, vahdin sen seuraa.
Luo värityskuvia elämästä, sitä meinaan.

Kerrotko lapselle mikä elämässä
on tärkeetä ja mikä vähemmässä
määrässä merkkaa, ja on rehellistä.
Sen nähden aiotko piikin pistää.
Aiotko opettaa huonoille tavoille.
Annatko lapses tottua asioille pahoille.
Näytäkö mitä hyvää käyttöä oisi rahoille.
Opetatko miten käy pahoille tahoille.
Johdata sen tietä, kerro mihin tie voi viedä.
Opeta ja siedä, virheitä vielä.
Saatta tulla, enemmän kuin jaksat.
Huonosta kasvatuksesta viel maksat.
Monen vuoden päästä haluut itteesi kiittää.
Että lapsellasi kaikkee hyvää riittää.
Sen ei tarvi kokea kaikkea paskaa.
Se voi jatkaa, ja kulkea matkaa


Kaikki tekee virheitä, mut se kuulu tähä.
miten opit, jos et saa nähä.
Mitä tapahtuu, miten rankastaa.
Mitä tarkoittaa kun toinen rakastaa.

Miten maailma voi ollakkaan näin hauras.
Se voi särkyä, viedä todellisuudesta kauas.
En oo rauhas, oon aina aineissa.
Psyyke hajonnut, vitun paineissa.
Aineista pääse ei irti.
Vaikka haluan niin silti, silti!
Pelkkä nisti, joka suoneen pisti.
Vikat rahat, ja tulessa palan.
Teen rikoksia, omalla hengellä leikin.
Hakkaan vaimoni, ja syötät sille sen meikit.
Vitun neidit, teist on vaan harmia.
Miten kehtaat sanoo et oon karmia.
Huvita ei enään kuunnella.
Siksi aion suonet huuhella.
Tinaa suoneen, huomenna kuulee.
Mitä tuli tehtyä, mihin mentyä.
Ja aijon jatkaa, vaikka pitäs tappaa.
Mut se mikä ei tapa vahvistaa ja se on faktaa.
Tää on paskaa mut vittua siitä.
Täysin tööt kiitos, kiitän.

Oon pelannu liikaa menettänyt kaiken,frendit lähtenyt, kaikonnut naiset.
Mun omaiset, tärkeet ihmiset, ne viimiset.
Jäänyt ei ketään, joka pitäs huolta.
Yksin pidän nyt itseni puolta.
Katson tuolta, ja ootan teitä.
Uusia tuulia, jumalan enkeleitä.
Mut tuuli ei puhalla, ku vastatuuleen.
Luullu oon jo kaiken kuulleen.
Puren huuleen, ja oven suljen.
maailmassa nyt yksin kuljen.
Ääntäsi kohti, yritän liikkua.
Liike on hiljasta, elämän mukana vaan kiikkua.
Voisinpa, mutta en voi.
Näin elämän koin.
mut enään näe mitään, sua en huomaa.
Huomaa en itseni luomaa.
Sisäistä vihaa jota mä suojaan.
Sisälläni kannan vaikket huomaa.
Mun on pakko mennä juomaa.
Vetää lääkkeitä niinku ruokaa.
Saada olla tööt, päästä täältä pois.
Näin parempi ois!

Olet kaunis kuin taivaan tähti.
Enää ees vituta et entinen lähti.
Sun kanssa voisin kulkea tätä tietä.
Katsoa mihin yhteinen tie voi viedä.
Haluaisin sun kanssasi elää tän.
Hyvän elämän, tarvi pelätä.
Mitä tulisi huomenna vastaan.
Kun oisi vierel joku jota rakastaa.
Voisin antaa sulle lämpöö rakkautta.
Onnen tunnetta, vakautta.
Hellästi suo suudella.
Sun murheita kuunnella.
En lupaa ikuista suhdetta.
Mutta toivon ettei tulisi ruhjeita.
Meidän välille vaan pysyttäis vierekkäin.
oltais aina lähekkäin.
Sitä oottanu siit asti ku sinut näin.
Toivon että oisit mun vierelläin.
Tunnen jotain suurta suo kohtaan.
Sä saat mun mieleni hohtaa.
Söpsö!

Mä oon sisällä nyt kolmio draamassa.
Saattuu ku ois suolaa mun haavassa.
Joka sijaitsee tuossa rinnan luona.
Kädet ristissä ruokoilen, voisinpa kuolla.
Ehkä huomenna kaikki on toisin.
Maasta onnen siemeniä poimin.
Tai nousen ylös jos voisin.
Ehkä hukun haavemaailmoihin.
Olen miettiny mikä täs on vaikeeta.
Ollaanko me omien ajatusten vankeina.
Pitäskö meidän herätä kalpeena.
Että nähtäis maailma taas valkeena.
Hukutan itteni ajatusteni mereen.
Mieleni tekisi laittaa opiaatteja vereen.
Mutta siihen touhuun en ala.
Koskaan ei enää mennyt aikani palaa.


Mä haluisin tietää mitä tehdä.
Mihin mennä, jatkanko eteen päin.
Vai pysähdynkö, hengähdän.
Ja mietin miksi mulle käy näin.

Oon tehny asioita, oikeita, vääriä.
Ollut sekasin, kuullu päässäni ääniä.
Ootellut laskuja, kädet taskussa.
Mielentila ollut vakavassa laskussa.
Koittanut, maailmaani parantaa.
Mutta mulle vastannut ei jumalaa.
Ketä rakastaa, kun ei oo ketää.
Kuka välittää, kaikki vaan käntää selän.
oon joutunu, putsaamaan mainetta.
Mutta maine kerää taakseen lisää vaan valheita.
Liian karmeita, näkymättömiä kahleita.
Jotka pitää mun mieletilojani vankeina.
Niin ankeena, maailmaa kun katsoo.
Huomaa että parempaa vain tahtoo.
Mutta siitä ei tuu mitää.
Täällä oo mitää mistä kiinni pitää.

Mä oon saanu tarpeeks en aijo jäädä tuleen makaa.
En enää pelkää, kuka tulee mun selän takaa.
Haluun elää elämää joka on vakaa.
Teistä ykskään kuulu mun rinnalle todellakaa.
Mä haluun naisii, massii ja rauhaa.
No "raha rauhottaa" mut ei kauaan.
Turku, lahti, tampere tai raumaa.
Jonnekki missä vois ees nauraa.
Mut siit on varma et beibet mä pien teist huolta.
Ja hutsut katon vaan tein parempaa puolta.
Tuolta, takaa enkä kato sisäisesti.
Kauniit ulkopuolelt mut huorii sisäisesti.
Mut ei tää koske naisii kaikkia.
Joistakin naisit vois sanoo "iha kiva."
Mut minkäs mahat ku oot tälläne "sika"
Siks sanonkin "ihan kivat".


Mä oon mitä oon, enkä tuu muuttuu.
Voit suuttuu mut en tuu muuttuu.
Mitä vittuu, sanotko et oon mulkkuu.
Ovi on tuol, mee muualle nukkuu.


Maailmassa on kolmenlaisii ihmisii.
Toiset puhuu totta toiset on epärehellisii.
Sit on viel kolmannet, maksullisii.
Mut eihän tääl oo ees lounaita ilmasii?
Miksi sitten puhutaan maksullisista huorista?
Hei nää tytöt on vaan päässy irti kuorista.
Jotka me sidottiin jotka aiheutti suurimman osan huolista.
Ottakaa mallii näist tytöistä nuorista !
Mut niin ku sanoin ei tää kaikkia kosketa.
Joitakin voisin vaan hellästi koskea.
Tuntea sen huulen kostean.
"Oot mun akka", ja taas tuli päin poskea.


Mä oon mitä oon, enkä tuu muuttuu.
Voit suuttuu mut en tuu muuttuu.
Mitä vittuu, sanotko et oon mulkkuu.
Ovi on tuol, mee muualle nukkuu.

Meiän välissä on nyt tämä lasi.
Tietokoneen näyttö, jolla on sun kuvasi.
Mä katson sua, sun hymyäsi.
Toivon et oisit vieres, suljen silmäni.
En vielä tiedä paljon tää tulee koskettamaan.
Toivon hetki hetkeltä, et takaisin sä palaat.
Mä kuvaasi halaan, liekki rinnassani palaa.
Tuska betonia jalkohini valaa.
Nyt tärisen kauhusta, vittu pitiki mennä menettämään.
Mietin hiljaa, miks menin pettämään.
En anna anteeksi, itselleni sitä.
Sä oot mun kulta mun piti susta kiinni pitää.
Mä suutelen sua, sun kuvaasi.
Verille mun käteni mä raavin.
Kuuntele kulta sydämmesi ääntä.
Mun sydämmessä joku veistä jo kääntää.

mä olin tos 13v. ku alettiin kavereitten kanssa pölliä kaupasta tupakkia ja muuta. Tehtiin sitä koska haluttiin olla kovia ja näyttää muille että me ollaan jotain isoa. Se aika oli huoletonta ja en ikinä jäänyt kiinni. Asuimme etelä suomessa. Muutimme kuitenkin sinä kesänä pohjoiseen pieneen kylään. Tuolla kylässä ei oiken ollut mitään joten uusien kavereiden kanssa tuli juotua alkoholia melkeen joka vapaa päivä. No 14v. tuli ikää ja koulussa oli eräs tyttö. Vuotta vanhempi. Aloin seurustella sen kanssa ja silloin lopetin juomisen. Aluksi kaikki oli vain "leikkiä" mutta seurustelimme lopulta 2 vuotta, ja ne ajat olivat elämäni kohokohdat. Viimeinen kuukausi kuitenkin oli pelkkää riitaa, ja lopulta erosimme. Tuon kahden vuoden aikan isäni kanssa olin menettänyt välit ja äitini oli koittanut kerran itsemurhaa. Sinä päivänä kun erosimme nuo tapahtumat tuntuivat viellä raskaammilta. Rakastin ja rakastan äitiä niin paljon että jos oisin menettänyt hänet oisin menettänyt suurimman osan itsestäni. No minä en luovuttanut, kun olin aika sekaisin mieleltäni siinä kohtaa. 6kk yritin, yritin kaikkeni että saisin tytön takaisin mutta turhaa. Sitten hetken tauko, pari kuukautta ilman mitään. Huoneeseen lukittautuneena. Kun kuitenkin uskoin pystyväni jatkamaan elämää, aloin taas liikkua kavereiden kanssa. Olin saanut eron jälkeen mieliala lääkket. No enpä jaksanutkaan elämää ja päätin paeta, mutta en kotiin. Päätin paeta sekavuuden hurmokseen. Aloin juomaan jatkuvasti. Enään ei koululla väliä join vaan. No kohta se ei riittänyt. Olo oli niin ahdistunut että aloin käyttämään vahvoja hermokipu lääkkeitä isoja annoksia alkoholin kanssa. 6kk sekavaa elämää. Tuli sinä aikana tapeltua ja tehtyä murto keikkoja. Elämäni oli turha.Kun 6kk, oli kulunut ajoin kaveri kyydissä 3promillen humalassa mopolla ojaan. Molemmat hengissä selvittiin ja saatiin vain ruhjeita. Siitä tulikin kyyti kajaanin keskus-sairaalaan ja kajaaniin putkaan koska kylässä ei pidetty putkassa yön yli. Seuraavalla viikolla sossu sanoikin että kotona en enään voi olla joten lastenkoti odotti. Lähidin sillä viikolla sitten kajaaniin lastenkotiin. Jouduin eroon äitistäni ja se oli niin kamalaa että en sanoin voi kuvailla. No ryypiskely jatkui. Mutta lastenkodissa oli tyttö. Tyttö joka oli aivan uskomaton ja lopulta ihastuin häneen. Ikää minulla oli tuolloin 17 ja risat..Tyttö ei tykännyt kun join ja silloin päätin että tippaakaan ei enään minun suuhun tule. Yhtään lääkettä en enään vedä. Tyttö suostui alkaa seurustelemaan minun kanssa ja päätin että kun pääsen lastenkodista jään kajaaniin. 6kk ja vähän päälle olin lastenkodissa. Pääsin pois ja sain asunnon kajaanin keskustan läheltä. Rakastan tyttöä ihan älyttömästi. No viime maanantaina kuvittelin että oisin kasvanut hekisesti ja voisin juoda. Join, petin, ja kerroin. Nyt olen päättänyt että enään ikinä en koske päihteisiin koska se on kahdesti vienyt minulta rakkaan ihmisen. Nyt istun kotonani ja mietin mitä teen. Haluasin koittaa hoitaa asiat ja palata tytön kanssa mutta tiedän että se virhe saattoi olla kohtalokas suhteen kannalta.
Eihän tässä ihan kaikkea ole mutta suurin osa.