IRC-Galleria

Kirjoita 10 ihmistä ja kysy ORAAKKELILTA keitä he ovat. :> Lopuksi kysy kuka itse olet ja haasta 3 ystävääsi mukaan.

Keskustelu Lintukodon Oraakkelin (http://www.lintukoto.net/viihde/oraakkeli/) kanssa 27.2.2007:

1. Kuka on Erik
Ylijumala, Zeus

2. Kuka on Tuomas?
Joku blondi, sillä joskushan tämä oli sinulle kerrottava.

3. Kuka on Sami?
Kantakapakan tarjoilijatar.

4. Kuka on Suski?
Ruut

5. Kuka on Mikael?
No tietenkin römpä, tuo vanha lettumaha

6. Kuka on Leena?
Sihteeri.

7. Kuka on Essi?
Se josta vois sitä vähiten oottaa.

8. Kuka on Mira?
Pirkka Pekka Petelius 2000-luvulla

9. Kuka on Emma?
Norjalainen kalalta haiseva koditon mummo

10. Kuka on Aki?
Erkki kaukaa perämetsästä

11. Kuka minä olen?
Itsehän tunnet itsesi varmasti parhaiten. Et ehkä kuitenkaan riittävän hyvin?

Haastan mukaan numerot 3,5 ja 10 jos tunnistavat itsensä.

Ei todellakaan.... Sanotaan, että asian arvon tajuaa vasta, kun on sen menettänyt. Entä jos on menettänyt tämän asian kaksi kertaa? Toisella kertaa tietää mitä on menttämässä ja se tekee asian todella vaikeaksi. Kysyn itseltäni, että olisiko tämä menetys voitu välttää. Tietysti olisi, ei olisi kuin tarvinnut valita toisin siinä elämäntien risteyksessä ja kääntyä oikean sijasta vasempaan. Mutta jos nyt pääsisin takaisin tuohon risteykseen, valitsisinko toisin? En! Jos tämä tuska on sen onnen hinta jonka olen kuin varkain saanut, maksan hinnan mielelläni, olenhan sentään hetken saanut olla onnellisempi kuin moneen vuoteen. Ja silti, vaikka ulkona paistaa aurinko, on sisimpäni musta ja jäässä. Kärsin menetyksen tuskasta, mutta nyt olen sen sulkenut pois mielestäni, ei enää tuskaa, ei enää kyyneleitä... Ainoastaan yön pimeinä tunteina voin antaa tuon tuskan tulla vapaasti, vallata minut, tuntea se lähes fyysisenä kipuna, mutta silloinkaan en itke. Ehkä tuska olisi helpompaa jos itkisin, mutta kyyneleet ovat loppuneet. Oikeastaan kaikki on loppu. En ole enää muuta kuin tyhjä kuori, sisälläni kyllä on sydän, mutta minkälainen? Jäätynyt sydän, sydän joka kieltäytyy tuntemasta, sydän joka on täynnä jäätynyttä surua, surua joka ei pääse vapaaksi, koska silloin se valtaisi minut kokonaan, enkä enää tietäisi mitä tekisin.
Taasen yksi todella loistava vappu siis edessä...

ja kotona. Toisaalta kaipaan takaisin Pariisiin, mutta on kiva olla kotona. Ehti tulla ikävä ystäviä ja pikkuveljeä (ja isää)... Kaupunki oli aivan ihana! Täynnä erinlaisia ihmisiä ja kauppoja. Kahvila joka kadunkulmassa, ihmiset olivat todella ystävällisiä ja hotelli aivan ihana.
Vielä joskus menen Pariisiin uudestaan ja olen seillä ainakin kuukauden. Istuskelen kahviloissa ja kiertelen pieniä kujia....
Pääsin muuten sovittamaan Diorin tieraa (n.1000 e) Pariisin suurimmista tavarataloissa :P...

Paljasta viisi asiaa, joita vihaat ja haasta viisi uutta ihmistä tekemään samat asiat.

-Vihaan rasismia/syrjintää ja ihmisiä jotka luulevat olevansa parempia kuin jotkut/joku muu

-Vihaan lääkäreitä jotka luulevat tietävänsä minusta kaiken potilaskansioini luettuaan

-Vihaan ruotsia! (en päässyt kokeesta läpi edes uusinnassa ja luin siihen koko viikonlopun)

-Vihaan kaksinaismoraalia

-Vihaan itseään täynnä olevia ihmisiä jotka kuvittelevat voivansa tehdä mitä tahansa.

Haastan:
Mikaelin
Emman
Maijan
Tiian ja
Essin

9 päivää ja olen Pariisissa... Ihanaa saada kunnon loma tähän kaikkeen ja varsinkin kouluun. Jos vaikka jäisi sinne... Eiffeltornin alle asumaan. Käy Suomessa hakemassa rahaa. Tai jos vaikka hukuttautuis Seineen. Eiks se ole jonkinlainen klassikko?

Minne sinä menet, sinne minäkin menen, ja minne sinä jäät, sinne minäkin jään. Sinun kansasi on minun kansani ja sinun Jumalasi on minun Jumalani. Missä sinä kuolet, siellä minäkin tahdon kuolla ja sinne minut haudattakoon.
(Ruut 1: 16)

Neljän viikon päästä lauantaina minäpä olen Pariisissa ! Jippii! ! !!

Edelleen täällä... Tällä kertaa ostoksilla, mutta kun ei ole mitään ostettavaa :(
Kokkolan tarjonta on perseestä.
Kai täällä jossain olisi jotain, mutta ei uskalla lähteä pois keskustasta ettei eksy.
Pitäisi kai malttaa ostaa jotain kun kerrankin on rahaa XD

Takaisin sivistyksen parissa... Tai miten sen nyt ottaa, onko Kokkola niin kovin sivistynyt paikka :D
7 päivää porukoitten kanssa saman katon alla ja ympärillä pelkkää metsää... Vähemmästäkin sekoaa. Hyvä puoli oli, että joulupukki tuli meni ihan oikeilla poroilla ja reellä. Petteriä ei kylläkään ollut mukana. Se oli kulemma vasta seuraavassa vuorossa :D
Sain Frendien ensimmäisen tuotantokauden boksin joululahjaksi XD

Elämä on liian vaikeeta... Sä tiedät, että sä et ikinä tule saamaan sitä mitä haluat. Sitä vaan seuraa mustasukkasena vierestä kun ihminen josta sä välität enemmänkin kuin ystävänä seurustelee toisen kanssa.
Tekisi mieli huutaa sille, että hei haloo! etkö sä tajua, että mäkin olen olemassa, mutta kun toisaalta on niin vitun pelkuri ettei uskalla... Jos kaikki vaan meneekin piloille ja sä särjet sydämes. Se ei ole kivaa...
Itsekidutusta se ainakin on parhaimmillaan, kun kyselet kuinka onnellinen toinen on ja se kertoo sulle. Tunteet on perseestä... Kun ei pysty unohtamaankaan XD