Miten rikkinäiset ihmiset
korjataan ehjiksi niin,
ettei entisen elämän kolhut
tule päiviin tuleviin.
Miten pyyhkiä pois ne muistot,
jotka radaltani mut sai.
Miten palauttaa sen kaiken voin,
joka minusta irti revittiin,
kun en vieläkään voi ymmärtää,
miksi juuri minulle kävi niin.
C:
Heikkouden vastapuoli
liiallinen vahvuus minut valtaa.
Padottu liian syvälle ne tunteet,
jotka tuska laukaisee,
ei tule enää kyyneleet.
Pää pystyssä eteenpäin taisteluun
sielu enemmän palasina
kuin koskaan
enkä sitä nyt ehjäksi saa.
Miten rikotut unelmat
liimataan yhteen niin,
että ne saa taas siivet selkäänsä,
tarttuu minuun kii.
Miten luottaa niihin enää voin,
kun ei se niin mennytkään,
että se sattuu vaan hetken
ja sitten on helpompi hengittää.
Rikkonainen sielu pieni
radaltaan suistunut..
4/12
***************************
Nyt tässä hetkessä uudessa,
auringonsäteissä ja tuulessa
näen niin paljon vanhaa
ja tuttua,
rakkautta vapauteen,
rakastumista itseeni uudelleen.
Enkä koskaan enää
päästä irti itsestäni,
tartun tiukasti kiinni käteeni
enkä irrota enää.
Ja kun kaadun taas
olen valmis ottamaan itseni vastaan.
C:
Se minkä teet
tee valmiiksi.
Se minkä saat
käytä kauniisti.
Keskeneräisyyden keskellä,
kun tulee niitä hetkiä
täynnä surua ja tuskaa,
älä heitä niitä menemään,
sulje silmiäs ja fuskaa.
Anna tilaa itkulle,
niin jaksat nauraa taas.
Näillä elämän teillä ja retkillä,
synkillä yksinäisillä hetkillä,
näen syvemmän yhteyden
ja syyn,
kaipuuta kosketukseen,
tutustumista minuun uudelleen.
En ehkä koskaan opi
kaikkea onnesta,
koska tiedän niin paljon
tuskasta ja siitä,
miten kaikki hajoaa.
Ja kun kaadun taas
olen valmis ottamaan
itseni vastaan.
4/12
**************************************
Maailman huipulla,
kun joskus tuulee
ja suru peittää alleen niin,
että sydäntään tuskin kuulee.
Mene silloin maailmaan
uudestaan.
Hae se onni takaisin taas.
Poimi se taivaan sinestä,
nappaa kiinni jostain pienestä.
Anna kätesi kosketettavaksi,
onni kyllä ottaa sinut matkaasi,
anna sen vaan viedä.
C:
Pienistä paloista,
elämä saloista,
onni koostuu maailmalla,
se levitettiin niin.
Pilvilinnoista, laivoista,
uskosta unelmiin.
Sammalpeitteen alla,
kuusen latvassa
voi niissäkin nähdä
pienen palan onnea.
Rakkauden satamassa,
kun joskus ankkuri hukkuu
ja laiva seilaa vailla ohjaajaa,
koska koko miehistö nukkuu.
Ota silloin itsesi mukaan
uudestaan.
Jätä laiva ja kapteeni
ja nosta omat purjeesi taas.
Kun lähdet ilman saattajaa,
pääset nopeammin satamaan.
4/12