IRC-Galleria

Mikä minä olen? Mikä minusta on tulossa? Mitä minulla on? Mitä minä olen menettänyt? Miksi en voi olla sellainen kuin haluan? Miksi kaikki kaunis karkaa multa? Miksi jää vaan ne, mistä eniten eroon yritin.

Pelle hulvaton Teitä täällä viihdyttää , omalla kustannuksellaan Nauruhermojanne kiihdyttää. Kaikki peliin, pääasia että Teillä on hauskaa, kun käännyn selin, räkätys katkeaa. Itseironia on hallittuu taitoa, ja mun kohdallani täysin aitoa. Mä elän siitä, että muut saa nauraa, Älä mua kiitä, tää on mulle helppoo kauraa. Niin kauan kuin joku nauraa, mun on hyvä olla.

En koskaan jätä Sua, Et koskaan saata unohtua. Mielessä Olet aamusta asti, päivällä illalla jatkuvasti. Huolta kannan Sinusta, niin kuin kerran Jaksoit kantaa minusta. Paikalle saavun jos mua Kaipaat, vaik ois helvetti valloillaan, vaikka repeäisi taivaat. Aina olen täällä Sulle, niin kuin Olit, kerran mulle.

Vilkaisu peiliin kerran päivässä auttaa muistamaan, kenen kanssa Vietit taas eilisen.

Tunnet eläväsi, vasta kun Tiedät kuolevasi.

99 prossaa on totta, 99 prossaa on fuulaa. En oo mikään rotta, mut must voi kaikenlaista luulla. Sit on se 1 prossa, joka valvottaa öisin. On luurankoi komerossa, mut ei huolta et sanani söisin. Olin ennen pahaa poikaa, mut miten elämä muuttaa voikaan, jäi vain gangstaräppi soimaan. Nyt iloitsen pienist asioist, forrestin tavoin suklaarasioist. Mitä elämä tuokaan tullessaan se nähtäväks jää,ei voi tietää ihminen tulevaisuudestaan enempää. Nyt nautin vanhuuden vaivoist, natisevist polvist ja viiveel toimivist aivoist, mut silti pikkuhiljaa onnellinen oon, oon vielä elos eikä tullu kuulaa kalloon. Poissa elämästä pikkuhiljaa toi yks prossa, nyt vain nautin Poikani suosiosta.

Mietin tässä pitkään hyviä sutkautuksia, ja taidan nyt kertoa ne ääneen, joten: " Hyviä sutkautuksia. "

Kaiken kurjuuden keskellä huomaan, että asiat ovat huononemaan päin.

Sitä en saa tekemättömäksi, mitä haluaisin. Sitä en saa tehtyä, minkä haluaisin tehdä. Ja sitä en tee, minkä muut haluaisivat minun tekevän.

Maan korvessa kulkevi lapsosen tie.
Hänt' ihana enkeli kotihin vie.
Niin pitkä on matka, ei kotia näy,
vaan ihana enkeli vieressä käy.

On pimeä korpi ja kivinen tie
ja usein se käytävä liukaskin lie.
Oi, pianhan lapsonen langeta vois',
jos käsi ei enkelin kädessä ois'.

Maan korvessa kulkevi lapsosen tie.
Vaan ihana enkeli kotihin vie.
Oi, laps' ethän milloinkaan ottaa sä vois'
sun kättäsi enkelin kädestä pois?