Lupasit ettet sano niitä sanoja mulle koskaan, mutta sanoit ne... hämmennyin ja petyin en tiennyt mitä olisin ajatellut... oliko luottamukseni kadonnut sinua kohtaan, mutta huomasin ei se ollut.. välitin vain liikaa että pelkäsin...tiedän, että tähän ei lyödy mitään ratkaisua, mutta kyllä se helpottaa ajan mittään... mutta siltikään en unohda enkä peru sanojani joilla olen koittanut sua auttaa... Ikävöin vaan sitä kaveruutta mikä oli... Mutta lupaa ettet sano enää niitä sanoja... nähdään, hymyillään ja moikataan... :) en muistele pahalla älä säkään... toivossa on edelleen hyvä elää.. mutta tällä hetkellä aika on ohi.. koskaan ei kuitenkaan voi tietää mitä tulevaisuus tuo... ikävöin sua kamu:)<3 Tiedän, että tahot huuhtoa myös mut sun elämästä mutta älä tee sitä ikuisiksi ajoiksi....:/<3