IRC-Galleria

Joku sanos mulle eilen, että en sitte oo hirveesti kirjottanu tänne mitään..

Satun vaan tykkään siitä yhestä liikaa, mutta jotenki tuntuu että oon kuollu sen elämässä vaikka eilen tuli todistetuksi etten ole.. mutta tuntuu, että oon vaan tyhjää sille ja muille... Mutta ehkä sille tekee hyvää vaan keskittyy johonkin muuhun ku muhun.. Mä en ansaitse sitä ihmistä...
Tuli vaan eilen jotenkin tosi helpottunu olo ku se lähetti mulle viestiä ja onnitteli... mutta silti tuntus jotenki oudolta puhuu sen kanssa ku ei oo sitä missään nähnyt ja ei oo mitään sille sanonu... Ku antanu ymmärtää ettei mua sen elämään tällä hetkellä kaivata niin en oo sitte jaksanu kiusata itteeni enää yhtään enempää enkä myöskään häntä.
Mutta silti tunnustin, että oon häntä usein miettinyt enkä voi sille mitään... ja jotenkin tuntui oudolta kun hän ei ymmärtänyt miksi en taho aloittaa elämääni alusta kenenkään muun kanssa, mutta tuntuu vaan siltä tällä hetkellä etten vaan yksinkertaisesti pysty siihen. Mutta ehkä jonain päivänä jonkun muun kanssa tai hänen.. Mutta helpottavaa myös on se, että hän sanoi mulle miettineensä mua aika usein, tuntui aikanaan, että oon hänelle todellakin kuollut ja se aika on ohi, mutta ei... helpottaa kummasti kun toinen sanoo etten ole kuollut sen sydämessä.
Mutta kaikesta huolimatta oon silti sitä mieltä, että hänen on parempi näin.. vaikka se tekee mulle kipeetä hänestä mä en tiedä, mutta tää on ainoa oikee vaihtoehto.. Mutta silti hän tulee olee positiivisesti mun sydämessä aina ja tuun miettii häntä todella usein.. ei sitä miestä noin vaan pysty unohtamaan enkä haluakaan unohtaa sitä mitä oon hänen kanssaan kokenut se on jotain ainutlaatuista mikä pysyy aina mun sisällä ja mielessä.. Mutta silti toivon, että hän on tehnyt oikean ratkaisun ja on siihen tyytyväinen...
Ei meillä ole mikään kiire.. "hyvää kannattaa aina odottaa" toivottavasti se muistaa ton, mutta mihinkään en voi häntä pakottaa... ainoastaan voi vaan toivoa ja odottaa ja haaveilla ja nähdä ehkä myös unia...

Pärjäile... Miss u my friend!<3

Lupasit ettet sano niitä sanoja mulle koskaan, mutta sanoit ne... hämmennyin ja petyin en tiennyt mitä olisin ajatellut... oliko luottamukseni kadonnut sinua kohtaan, mutta huomasin ei se ollut.. välitin vain liikaa että pelkäsin...tiedän, että tähän ei lyödy mitään ratkaisua, mutta kyllä se helpottaa ajan mittään... mutta siltikään en unohda enkä peru sanojani joilla olen koittanut sua auttaa... Ikävöin vaan sitä kaveruutta mikä oli... Mutta lupaa ettet sano enää niitä sanoja... nähdään, hymyillään ja moikataan... :) en muistele pahalla älä säkään... toivossa on edelleen hyvä elää.. mutta tällä hetkellä aika on ohi.. koskaan ei kuitenkaan voi tietää mitä tulevaisuus tuo... ikävöin sua kamu:)<3 Tiedän, että tahot huuhtoa myös mut sun elämästä mutta älä tee sitä ikuisiksi ajoiksi....:/<3

Tänää oli vähän niin ku vika päivä, kun sain olla hänen kanssaan.... Tulen ikävöimään häntä suuresti en tiedä, koska nään hänet seuraavan kerran... Mutta toivon että pian ja hymyissä suin... En muistele todellakaan häntä pahalla, kaikki tulee olemaan sydämessäni ikuisesti... <3 jopa se, että L... U<3 en voi sille mitään.. mutta en tahtoisi menettää häntä, mutta toisaalta vaikka en ole niin tuntuu että silti olen jotain tärkeää ja suurta menettänyt...

Miss Chevrolet.... <3<3