IRC-Galleria

Ulkona on tällä hetkellä pieni tauko rankkasateelta, raekuurolta ja ukkoselta. Sade oli alkanu jo yöllä ja olin tietenkin unohtanu pyykit narulle. Nyt makkarissa roikkuu siellä täällä märkiä vaatteita.
Sain just viimeisteltyä enkun kielisen asiakasselosteen sekä itsearvioinnin. Jes! Selosteesta tuli 4sivua pitkä, tuli kirjotettua tavallista tarkemmin, kun asiakas oli niin monimutkanen ja Pate tuntuu haluavan suht tarkan selostuksen siitä, tuskin tuokaan on sille tarpeeks tarkka. Yleensä miun selosteet on max. 1,5 sivua pitkiä. Toivottavasti myös Antti hyväksyy noi.

Lauantaina oli suunnitelmissa kirjoittaa asiakasselostetta, mutta päädyttiin koulun kautta Cascais shoppingiin ruokaostoksille ja vähän muillekin ostoksille. Sain ostettua muutaman lahjan ja tuliaisen sekä pöytäliinan miun valmistujaisiin..jos ja kun ne joskus koittaa. Continentessa on ’siis niin ihanii’ ja halpoja ruskeita ja beigejä kiekura kuvioisia pöytäliinoja, että valinnanvaikeus oli suuri. Sopivan kokosia beigejä ei ollu enää, joten päädyinkin ostamaan valkosen, jossa on jotain musta/hopea kukkakuviointia keskellä. Olin kyllä ihastellu sitäkin pitkän aikaa ja siihen kuuluvaa astiastoa, mutta astiasto tuskin lähtee mukaan. =/

Illalla löyty hämmästyttävän paljon motivaatiota kirjottaa selostetta ja sen lopettaminen illanistujaisten takia tuntu jopa vaikeelta. Huolestuttavaa.. =P Se kuitenkin kannatti, sillä maisteltiin tyttöjen kanssa taas viinejä, (tosin lahden tytöillä on jo niin syvä rakkaussuhde vaaleaan Nicoon, ettei ne taida enää kokeilla muita) ja juustoja sekä muita herkkuja. Muut lähti baariin ja ite jäin kotiin, oon varmaan jo niin vanhus etten jaksa käydä baarissa enää joka viikonloppu – en oo kyllä koskaan käynytkään. Pitää kerätä voimia ens viikonlopun baarireissuun kun Saara ja Sanna on täällä. Samalla juhlitaan myös Lahden tyttöjen harjottelun päättymistä, joten menoa varmaan riittää! =D
Sain valvottua kotiin jäämisestä huolimatta yli neljään aamulla järjestellen kuvia ja kopioiden niitä levylle. Olin just saanu varmaan tuhatkunta uutta kuvaa Algarven reissusta ja Jennin synttäreistä. Kukaan ei kyllä ikinä jaksa kattoa kaikkia miun Portugalikuvia sillä niitä on tälläkin hetkellä varmaan tuhat – eikä me olla käyty vielä edes siellä Azoreilla! =)

Sunnuntaina käytiin penkomassa markkinoilla meidän lähialueella ja löysin itelleni 4 vyötä, 1e/kpl! (sen jälkeen kun oltiin herätty siinä yhden aikaan) Muuta sieltä ei lähtenytkään mukaan.. Loppuilta meni kouluhommien kanssa ja päädyin kahvinjuonnin ansiosta vasta kolmen jälkeen nukkumaan.

Tänään lähdettiin bussilla kohti Cascaisia klo. 10.30. Päivä oli jo mukavan paahteinen ja edessä oli hikinen bussimatka. Ihmeteltiin paikallisten pukeutumista näillä hellekeleillä, yhdelläkin naisella oli villapaita ja villapipo päässä, talvitakkeja ja talvikenkiä näkyy vieläkin katukuvassa. Mulla oli päällä pikku sortsit ja kesäpaita ja hiki eikun virtas. Jotain pitää olla vikana paikallisten lämmönsäätelyssä, eikö ne saa lämpöhalvausta jos päällä on paksu villapaita (alla muita paitoja), hattu ja ulkona on melkeen +30 lämmintä…?!

Lähdettiin käppäilemään kohti satamaa, jonka lähistöllä on pyöränvuokrauspiste ja löydettiin matkalla kiva halpamarketti missä oli kenkiä, laukkuja jne.. vaikka löysin heti ostettavaa, oli jatkettava matkaa ettei kantamuksia olis ihan liikaa.meillä oli nimittäin herkkueväät mukana! =P”

Ajettiin Cascaisista Cabo da Rocalle päin merenrannan vierustaa pitkin, kilometrejä oisko ollu jotain 10?? Matkalla oli mahtavia maisemia, ranta on sellasta korkeaa kalliota ja toisella puolen tietä on ilmeisesti luonnonsuojelualuetta ja hienoa sellasta. Ei ois voinu sää olla parempi pyöräretkelle! Pysähdyin vähän väliä kuvaamaan maisemia ja pidettiin sipsitaukoa kallionreunalla.
Päädyttiin isolle hiekkarannalle, jonka lähistöllä on ravintoloita ja baareja. Euroopan läntisin piste eli Cabo da Roca sijaitsi vieressä. Riku kerto joskus että tuolla rannalla on paljon surffareita ja niitä siellä kyllä oli. Päätettiin Heinin kanssa kokeilla sukellusta ja surffausta sitten Azoreilla, jos löydetään joku pulju mistä saadaan välineet ja apua. Meille riittäs vaikka vaan käydä makaamassa sen laudan päällä vedessä. =P Rannalla tyhjennettiin kylmälaukun sisältö ja lojuttiin pyyhkeiden päällä. Oli todella kuuma! En uskaltanu ottaa kovin ahneesti aurinkoa, sillä mulla oli ja on edelleen niitä antibioottipilkkuja tänään tuplasti enemmän kuin eilen ja voin sanoa että pahalta näyttää!
Parin tunnin löhöilyn jälkeen päätettiin lähteä ajamaan takas Cascaisia, mutta ennen sitä oli pakko käydä juomassa viereisessä ravintolassa virkistävät drinkit! Ravintola olikin tosi näyttävä ja caipirinhat vahvoja mutta tosi maukkaita. =P Horjuttiin takaisin pyörille ja kotiinpaluu alkoi. Ei ajettu edes viittä minuuttia kun pysähdyttiin sipsitauolle –että ei tuu suolanpuute näin helteellä! Muutama kuva ja video jäi siitäkin hetkestä muistoksi ja eikun takas pyörän selkään. Oltiin saatu tööttäyksiä, huutoja ja vihellyksiä koko matkan ajan (..meillä oli kyllä vaan sortsit ja bikiniyläosat päällä…). Yleensä ei tuu noteerattua niihin mitenkään mutta se että poliisitkin alkaa meille moikkailemaan alko olla jo vähän liikaa. Niille oli pakko kyllä moikata takas! =D
Viheltelyistä tulikin mieleen että odotin toissa päivänä bussia n.5-10min kesämekossa meidän pysäkillä ja ei ollu yhtään minuuttia, jolloin ei ois joku viheltänyt tms.Yks tarjos kyytiäkin. Aiheutettas varmaan kolareita Alcoitaossa, jos Heinilläkin olis mekko päällä. =P
Ja sitten vielä retkeen.. käytiin kiertelemässä pikku kojuja matkan varrella, joissa oli kaikennäköstä portugali-krääsää. Sieltä lähti muutamat tuliaiset mukaan.
Tolle reissulle Saara ja Sanna kyllä lähdetään, jos aurinko paistaa! =) (Tosin se on luvannu sadetta ja kylmää alkuviikoks, toivottavasti ei loppuviikoks.Maanantaina netistä näkee..

Loppuilta menikin netissä koululla ja kotona syödessä. Nyt väsyttää ihan liikaa. Pitänee mennä pesemään jalkapallon muotoisten sipsien murut pois suusta ja mennä nukkumaan… Öitä!

Tällä hetkellä pitäisi ahkeroida asiakasselosteen parissa - englanniksi, mutta ensin pitää rentoutua kirjottamalla kuluneen viikon
ja viikonlopun tapahtumista ja sulatella romanttista Heinin seurassa syötyä illallista (makaronilaatikkoa ja jälkiruuaksi mansikoita ja kermavaahtoa sekä puddingia) =)

Lauantaina vietettiin Jennin synttäreitä (me, Hanna ja Jenni sekä Riku). Päivällä palvottiin muutama tunti aurinkoa ja illalla aloteltiin tyttöjen luona Alcabidechessa (kirjotetaankohan tuokaan noin..).
Väsäsin Hannan kanssa Jennille muhkean hienon synttärikortin(onneksi tytöillä oli kasa seiskoja leikeltäväksi...) sillä aikaa kun Heini vietti aikaa vieraidensa kanssa. Lahjaksi meillä oli 3 Sportingin ja
3 Benfican shottilasia (portugalilaisia jalkapallojoukkueita) ja baarikukkaro. Riku ei tykännyt Benfican shottilaseista hyvää, mutta ei ne sille ollukkaan. =P
Kun porukka oli koossa, vuorossa oli tyttöjen alkoholivaraston tyhjennys sekä Algarven kuvien läpikäynti.
Tässä vaiheessa on hyvä jo kertoa, että itsehän olin viikonloppuna antibioottikuurilla ja valmistin itelleni ainoastaan alkoholittomia drinkkejä
mm.mansikkasoseesta ja energiajuomasta ja join Tequila-paukkujen sijaan Sprite-paukkuja.. =P Ilta sujui rattoisasti ja sain tallennettua erittäin mielenkiintosta videomateriaalia mm.
retkikanisterin tekemisestä. ;) Kun viimein päädyttiin Cascaisin hienoimpaan baariin Coconutsiin, oli muiden juhlijoiden kohdalla vasta ikiMUISTOINEN ilta alkamassa. Yön aikana laulettiin mm. karaokea
( joka ois pitäny kyllä jättää tekemättä, en voi kuvitellakkaan miten kamalalta se kuulostas jos olisin humalassa!), etsittiin sormusta, kukkaroa, visa electronia, villatakkia jne sekä juteltiin (tai siis porukan sinkkutytöt) jutteli englantilaisten jalkapalloilijoiden kanssa. Illasta ei sitten sen enempää paljasteta. Mukavaa oli, ainakin mulla. ;)
Päädyttiin nukkumaan aamulla kahdeksan aikaan (kelloja siirrettiin just sinä yönä) ja loppupäivä menikin sitten nukkuessa.Ajateltiin käydä tyttöjen luona katsomassa launtai-illan kuvat ja videot. Koska meillä on aina niin hyvä tuuri bussien kanssa, odotettiin puoli tuntia bussia turhaan (koska ei oltu siirretty vielä sunnuntai-iltanakaan kelloja eteenpäin ja luettiin aikataulua väärästä kohdasta siis). Kun bussi viimein tuli, se ajokin suoraan varikolle ja jäätiin vielä kauemmas tyttöjen kämpästä... Se olikin jo toinen kerta mulle sillä viikolla. Onneks nyt oli Heini seurana kulkemassa hiljaisia hämäräkatuja eikä ollut vihaista humalaista miestä huutamassa takana... Lopulta sovittiin treffit Cascaisshoppingin mäkkiin, koska ei jaksettu kävellä Alcabidecheen.

Tiistaina olin Heinin ja Rikun kanssa yhden tytön läksiäisissä Lissabonissa Intialaisessa ravintolassa (Teemu: se on just se paikka, jonka mainos meille annettiin käteen Hard Rock Cafen edessä=), koska se on lähdössä vaihtoon parin vkon päästä. Porukkaa oli paljon, mutta joukossa oli muutama tuttu kasvokin. Koko ilta syötiin kaiken näköisiä intialaisia herkkuja (?). Tilasin pääruuaksi Lamb Tikka Masalan, koska oon aina halunnu tietää mitä tuo tikka masala on. =D no, ei ois kannattanu kokeilla, sillä kävin seuraavana päivänä tervehtimässä vessanpönttöä kyseisen aterian takia - onneks se oli kuitenkin väärä hälytys. Oksetti kuitenkin koko ajan! Ilta oli mukava, tarjottiin portugalilaisille salmiakkia (oli siellä joku intialainen tyyppi ja pari espanjalaista myös) eikä taaskaan kuin yksi tykänny niistä. Iltaan mahtui mukaan myös englantilainen koomikkotaikuri. Illasta ei myöskään puuttunut jännitystä, sillä ravintoloitsija hyökkäsi yhtäkkiä kahden ravintolaan norkoilemaan tulleen miehen kimppuun ja hääti ne pois. Kimpaantumisen syykin selvisi välittömästi: toinen miehistä oli vaivihkaa ottanut yhden meidän seurueen tytön laukun tuolilta eikä kukaan muu ollu huomannu sitä. Mitään ei onneks oltu viety.

Kun tässä on muutamaan otteeseen tullu valiteltua viileitä kelejä, niin tällä viikolla ei oo ollu säästä yhtään huonoa sanottavaa. Tänne pamahti kesä ihan yhtäkkiä. Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja lämmintä on +25-30!!! Mie niin rakastan tätä ilmaa!! Istuin eilen bussissa matkalla Estoriliin ottamaan aurinkoa ja oli kunnon lomaolo kun bussi ajoi palmujen reunustamaa tietä ja meri näky sinisenä edessä, mittarissa klo 17.00 +29C !! Just tälläset ilmat täällä pitääkin olla.=) En oo tosin auringosta voinu kaikkea ottaa irti tällä viikolla, sillä pakko näpytellä kouluhommia koneella välillä. =( On silti väriä ihoon tällä viikolla tarttunu..ja huomenna varmaan lisää, sillä suunniteltiin Heinin kanssa pyöräretkeä Euroopan läntisimmälle pisteelle, ja tiedetään että siinä matkalla on monta upeaa rantaa meitä odottamassa. Ostettiin tänään kaikenlaista herkkua evääksi, joten romanttinen picnic meren rannalla on luvassa. (Sori Teemu, Heini on mulle nyt siun korvike tämän kuukauden ajan ja toteutan kaikki romanttiset illalliset, picnicit jne täällä sen kanssa =D )
Jottei huominen kuulosta liian hyvältä, voin paljastaa että aamulla ja illalla on luvassa harjotteluraporttien jne kirjoittamista..

Istuskelen koulun tietokoneluokassa ja oottelen Heinia. Pitas taas suunnitella asiakkaan fysioterapiaa, tosin ei siita oo aiemminkaan ollu hyotya kun Pate ja Inkku tekee kaiken omalla tavallaan, onhan se Inkun lopputyo. Toivottavasti Patellekkin on selvaa etta taa on nyt vika kerta mulle ja Heinille olla sen asiakkaan kanssa..ettei se vaan oleta etta jatketaan asiakastapaamisia vaikka meidan varsinainen harjottelu loppukin. Me ollaan ainakin tan paivan jalkeen lomalla!..tai itseopiskelujaksolla.=P Jokatapauksessa luvassa on varmaan tenttausta Paten suunnalta. Niihin kysymyksiin on aina niin helppo vastata.

Menin eilen 2 paivan poissaolon jalkeen takas harjotteluun. Vointia kysyttiin varmaan 100 kertaa paivan aikana. Paasin kaymaan siella hammaslaakarilla viisaudenhampaan takia. Istuin suu auki tuolissa ja seurasin kauhulla kun hammaslaakari, hammashoitaja ja yksi fysioterapeutti kurkkii yhtaaikaa mun suuhun kauhistellen ja pudistellen paata. sitten ne puhuu huolestuneen nakosina keskenaan pitkaan. Siina sitten odottelin josko joku haluais kertoa mullekkin mita niin maan kamalaa sielta suusta sitten loyty.. sain tietaa etta poskeen pain kasvava viisaudenhammas on repiny posken ihoa paljon ja se on ihan tulehtunut.Sain antibiootin, sarkylaaketta ja jotain puhdistavaa geelia suuhun. Koska sain tarkastuksen ilmaiseksi, laakari sanoi tulevansa Suomeen tullessaan koputtelemaan mun ovelle vastapalvelua hakien.=P

Eilen sain tietaa huonoja uutisia Suomesta, aiheena puhelinlasku. Suomen liittymaan oli kertyny laskua mukavat 131e ja kun siihen lisaa portugalin liittymaan ladatun n.100e voi laskea etta oon puhunu ja tekstannu 2 kuukauden aikana yli 200e:lla. Joten minulta on turha odottaa viesteja ja soittoja Suomeen pain enaa huhtikuun aikana. En vastaa Suomen liittyman puheluihin, koska mulle tulee vastaanottomaksua. Joten odotelkaa ensiviikkoon kun saan Teemun portugalin liittyman kayttoon, sitten saa soitella tannepain (mulle ei tuu vast.ottomaksua);)

Illalla suussa alko kasvaa kipu entisestaan, mutta en ois osannut kuvitellakkaan mita kipu oli sit aamulla! Ilmeisesti purasin eilen mojovasti kieleen kun puhuin liikaa (parempi ois olla puhumatta kun hammas hankaa poskeen muuten) ja tulos oli se, etten kyennyt pahemmin aamulla puhumaan kuin syomaankaan. JEs! Vietin siis viimeisen harjoittelupaivan tyylikkaasti mumisten. Sain kunnian pyoritella ultraa eraan entisen presidentin vaimolle nain viimeisena harjoittelupaivana..uuje!

Nyt odottamaan huomisia Jennin synttarijuhlia! =)

Ti: Kävin kääntymässä Oeirasissa ja kertomassa ohjaajalle, että taidan lähteä saman tien kotiin kuumeisen olon takia. Vietin koko päivän nukkuen max. 38,7 asteen kuumeessa kärsien myös viisaudenhampaan aiheuttamasta kivusta. Onneksi Heinin leipomat korvapuustit helpottivat oloa illalla. Ricardokin kävi niitä maistelemassa.

Ke: Lämpöä on peräti 35 astetta, flunssanen ja väsynyt olo vaivaa ja hammasta särkee. Vaikka Ricardo olisi voinut viedä miut hammaslääkäriin, päätin silti vielä yrittää Burana 600mg-kuuria muutaman päivän hampaan hoidoks. Päivä kului taas sängyssä, nyt jaksoin sentään avata koneen ja kuunnella uutta levyä! ..Sekä miettiä hieman asiakasselostetta. Tällä viikolla täytyy tehdä seloste (Antille suomeks, Patricialle enkuks) ja oppimispäiväkirja valmiiks sekä katella vähän Valtterin tehtäviä. Ensi kuussa olis korkea aika uhrata (itse asiassa aika paljonkin) aikaa opinnäytetyölle………. sekä pitää viikko hauskaa Saaran ja Sannan kanssa, käydä viikon lomalla Azores-saarilla, lomailla uudelleen Algarvessa, käydä tutkimassa Sintraa sekä muita lähialueita sekä ottaa paljon aurinkoa – sekä miettiä miten sullon kaiken tavaran rinkkaan ja matkalaukkuun.

Ulkona paistaa aurinko, ainakin täältä sängynpohjalta katsottuna. Toivottavasti aurinko alkais pikku hiljaa paistamaan vähän lämpimämmin sillä en oo ruskettunu täällä vielä melkein ollenkaan. Jotain rajaa jo rinnuksissa on (mutta ne ei oo niin tyylikkäät kun Teemulla..;) Oon useimmiten missannu ne rantapäivät erinäisistä syistä, kun muut on ollu rannalla..

T. Kalkkilaivan kapteeni ;)

Lehtikuva

Kauan odotettu viikko Teemun kanssa meni ihan liian nopeasti ohi. Vaikka jouduinkin viettämään harjoittelussa jopa kolme päivää ja kahtena päivänä tapaamaan vielä asiakkaan koululla, kerettiin nähdä ja kokea paljon. Säät ei taaskaan olleet parhaasta päästä, muttei se menoa haitannut.

Ekana iltana ei keretty paljoa touhuta, paitsi levitellä Teemun kamat kämppään ja päivitellä kuinka taxikuski kehtasi veloittaa Lissabon-Alcoitao-välistä yhteensä 60e kun se yleensä on 30e….Hieman suututti joo! Mutta sitä on turha enää miettiä..
Suunniteltiin sunnuntaille retkeä Sintran linnoihin ja kukkuloille, mutta tummien pilvien takia päätettiin lyhyen Estorilin rannan ihailun jälkeen ottaa juna kohti Lissabonia. Junamatka Estorilista Lissaboniin on jo itsessään ainakin aurinkoisena päivänä yks nähtävyys. Juna menee meren rantaa pitkin ja matkalle mahtuu muutama Lissabonin alueen nähtävyys.
Lissabonin päässä ihmettelin mihin kaikki autot oli kadonneet, mutta muutama satakunta juoksijaa ohitettuamme pääteltiin että menossa on Lissabonin Maraton. Juoksijoita kyllä riitti (15 000) ja silta nimeltään April 25 (tai jotain...) oli täynnä juoksijoita, näytti tosi hienolta! Keskustassa oli ihan erilainen tunnelma kun yleensä, ei liikennettä ollenkaan, musiikki pauhas kovalla ja naisia oli tanssimassa juoksijoiden iloksi kadulla.

Puikkelehdittiin juoksijoiden välistä Baixan kaduille. Kierreltiin kävellen ympäri katuja ja ihasteltiin katukauppiaiden maalauksia ja käsitöitä. Koska oli palmusunnuntai, kaikki kaupat oli kiinni (ne aukes sit illemmalla..). Mut hyvä niin, eipähän tullut tuhlattua aikaa niihin. Törmättiin sattumalta Rossio-hissiin(en muista senkaan nimea tarkkaan...), josta on paljon kuvia korteissa. Päätettiin hypätä kyytiin, kun kerran tänne asti ollaan tultu ja maksettiin 2,70e/nokka jotta päästiin hissillä ylös ihastelemaan Lissabonia ja merta. Juotiin pienet kahvit turistihintaan yläilmoissa, näpsittiin kuvia ja lähdettiin kävelemään kukkulalle, jolle hissi nousi. Muille tiedoksi, että ylös pääsee myös ilmaiseksi kiertämällä kukkulan kautta Rossiolle.

Rossion jälkeen oli aika pysähtyä kiroamaan kameraa, joka ei meinannut toimia vaikka vaihdettiin 4 eri patterit…sekä ostamaan postikortteja. Jatkettiin seikkailuja kaduilla ilman kartan tuijottamista ja päädyttiin piipahtamaan Hard Rock Cafeen (t-paita tai huppari ois lähteny mukaan jos hinnat ois ollu Hieman halvemmat..) sekä käveltiin nälkäiselle Suville liian pitkä ylämäki ylös isoon puistoon (Parque Eduardo jotain..), josta näki alas merelle saakka. Sen vieressä käytiin ihmettelemässä isoa kuoppaa keskellä kaupunkia, joka oli täytetty lammella ja mukavan näköisellä puistolla, jossa seikkaili lintua kukosta ankkoihin. Harvemmin kuulee kukon kiekuvan keskellä suurkaupunkia! =D Eduardon toisella puolella sijaitsevan ravintolan pihan altaassa taas sorsat sekä valkoiset että mustat joutsenet veti lonkkaa
.
Salmiakki ja Fazerin sininen ei enää pitäneet meidän nälkää loitolla, joten aloimme etsimään epäsiistin näköistä ravintolaa, josta Rikun mukaan saa parhainta portugalilaista ruokaa. Paikallinen paikka löydettiin ja mahat saatiin täyteen. Olin sen verran nälkäinen, etten jaksanu prälätä menua kovin pitkään vaan otin ravintoloitsijan suositteleman annoksen tietämättä mitä se edes oli. Siksipä sainkin epäilyttävän näköisen lautasen jonka lihapuoli edusti makkaroita kummallisimmasta päästä ja mm. possun nahka-läskipaloja. Sain kuitenkin mahan täyteen – niillä muilla lisukkeilla. Jälkkäriksi juotiin Moscatelia.

Viikon aikana pyörähdettiin myös Lissabonin ocenaariossa, joka on Euroopan suurin ocenaario. Se on kyllä käymisen arvoinen paikka, kalojen touhuiluja vois jäädä seuraamaan vaikka kuinka pitkäks aikaa. Paikassa parasta oli ehdottomasti saukot, jotka lötkötteli vedessä selällään huiskien hännällä vauhtia. =) Harmittamaan jäi iso mustekala, joka ei suostunu tulee onkalostaan pois vaan esitteli mieluummin pitkiä lonkeroitaan ja toista isoa silmäänsä niiden välistä.

Torstai aamuna lähdettiin porukalla (Teemu, mie, Heini, Riku, Hanna ja Jenni) kohti Algarvea eli Etelä-Portugaliin viettämään ”rantalomaa”. Menomatkalla ajettiin jopa kahdesti maailman 2. pisimmän sillan yli Lissabonin päässä. Lagosissa majailtiin Rikun vanhempien asunnolla meren rannalla ja käytiin katsomassa maisemia lähialueella. Maisemat oli parhaat täällä näkemäni tähän mennessä, harmi vaan, että jouduttiin Teemun kanssa lähtemään jo lauantaina pois (Teemun lento lähti su-aamuna), sillä seuraavana päivänä muut oli ottanu aurinkoa tosi upealla hiekkarannalla kallioiden välissä! Toisaalta oli taas erittäin mukava olla Teemun kanssa vaan kahdestaan, koska kahdenkeskistä aikaa tän 3kk aikana on aika vähän. Joten ei harmita yhtään.;)

Perjantai Lagosissa oli mulle tähän mennessä lämpimin päivä Portugalissa ja niinpä ranta kutsui hyvinkin nopeasti parvekkella syödyn aamupalan jälkeen. Rannalla ei varsinaisesti kerennyt ottamaan aurinkoa, koska isot aallot houkutteli ällöttävän suolaiseen veteen räpiköimään ja rannan simpukkameren tutkiminen vei oman aikansa. Suomeen onkin lähdössä ihan mukava satsi simpukoita ja koralleja Rooden ja muiden (lähinnä kuitenkin mun ja Teemun) iloksi. ;) Pilvet ajoi meidät kämpille valmistautumaan ruokailuun, mutta pilvien yllättäin poistuttua suunnitelmat vaihtui taas aurigonottoon parvekkeella. Reissun aikana syötiin pääasiassa Rikun ja Teemun tekemiä grilliherkkuja. Nam! Perjantai-iltana tutustuttiin myös Albufeiran ilmaisiin baareihin, joissa törmättiin pariinkin otteeseen ”näyttävään” transuporukkaan.. Perjantaina käytiin myös ajalemassa alueella, josta Madeleine hävis sillon joskus.. =/

Koska oltiin kotona siinä viiden aikoihin, lauantaina nukutti suht pitkään. Ei kuitenkaan menetetty paljon, sillä aurinko näyttäyty aamulla vaan vähän aikaa kunnes pilvet tuli eteen. Rikun kanasalaatin jälkeen oli mun ja Teemun aika lähteä kohti Lissabonia.
Bussimatkalla ihailtiin vihreitä kukkuloita ja pikkukyliä –sekä sadetta. Bussi ajo Lissabonissa meidän onneksemme April 25 sillan yli ison Jeesus-patsaan vierestä. Sillalta oli pienessä hämärässä hienot maisemat! Koska bussissa on aina tunnelmaa, päätin kohottaa sitä vielä hävittämällä portugalin liittymäni sim-kortin, jota ei löytynyt sitten mistään vaikka kontattiin bussissa pitkin lattioita. Huvittavinta on se että Teemu oli juuri saanut lukittua Suomen liittymänsä, koska yritti avata sitä sen portugalin liittymän PIN-koodilla. =D Tää tohelopariskunta ei voi lähteä näköjään mihinkään ilman toilailuja tai muistin aiheuttamia ongelmia.. Muistipeli vois olla hyvä lahjaidea meille, jos joku sattuu sitä joskus pohtimaan. =D

Päästiin omaksi yllätykseksemme ajoissa oikeilla metroilla, junilla ja busseilla kotiin siinä ysin jälkeen, jonka jälkeen käytiin vielä Cascais Shoppingissa syömässä (mm. pikkumustekaloja;). Pakkaamisen (..ja mullahan riitti tavaraa Suomeen vietäväksi ihan mukavasti..) ja muiden touhujen jälkeen päästiin nukkumaan kahden jälkeen. Unia ei pitkään keretty näkemään, kun herätyskello muistutti aamuviideltä Teemun lähdöstä.

Taxin lähdettyä pihasta ryömi jo tutuksi tullut ikävä takaisin kuvioihin ja päätin lähteä sitä pakoon takaisin untenmaille – joilta heräsin 14-15 aikoihin.

Nyt lähden vetämään jotain lääkettä naamaan, jottei eilen iskenyt flunssa pahene ja kovaa vauhtia poskeen kasvava viisauden hammas pääse tulehtumaan entisestään. Ikeneen sattuu jo melkein niin paljon, kuin viimeisimmän viisauden luovutuksen jälkeen ja syöminen on vaikeutunut. Toivottavasti voisin pitkittää hammasoperaatiota Suomeen asti…

Taas on kauan odotettu viikonloppu edessä. Viikonlopun odotus oli mulla tavallista suurempi, koska Teemu tulee huomenna! =)) Harjottelupaikassakin oli naiset siitä ihan innoissaan. En tiiä pitäiskö Teemua käydä sielläkin näyttämässä, hyppisivät varmaan riemusta jos kertoisin että sekin on fysioterapeutti. Niillä on vähän väliä pientä vihjailua siellä harjottelussa olevia portugalin poikia kohtaan, yks ohjaaja ilmeisesti joskus näyttää oman poikansa kuvan meille ja toisen arkkitehtipoika ottaa kuulemma yhteyttä Lahden tyttöihin.. Jos vaikka lähtisivät ulos sen kanssa. Yrittävät näköjään epätoivoisesti saada Suomen tytöistä seuraa omille pojilleen. =D

Oon tykänny tuosta harjottelupaikasta, vaikka ei tehdäkään siellä muuta kuin pyöritellään ultraa, katsotaan muiden fysioterapeuttien työskentelyä, jumppaillaan vanhusten ryhmissä ja välillä vedetään niitä portugaliksi. Työntekijät on mukavia ja huumorintajuisia unohtamatta hauskoja vanhuksia. Eräänkin pariskunnan touhuja on niin hauska seurata, ettei voi kun hymyillä aina kun ne näkee. Vaimo tyrkkii miestä tekemään harjoituksia jumpissa, käy siistimässä hiuksia, suoristaa paidan kaulukset jne eikä mies ole moksiskaan. Erittäin herttaista on nähdä ne kävelevän käsi kädessä ravintolaan ja ne pysähtyy aina vilkuttamaan meille jonossa vaikka ollaan just nähty jumpassa. Kaikenlisäksi ne on ihan saman näkösiä… =)

Vaikka meillä ei olekaan ollut kovin montaa potilasta, on meillä silti kerennyt olla potilaana (koko harjottelun aikana) mm. taitelija, jonka tekemä taideteos on Cascaisin satamassa, nainen, jonka isoisä oli muinoin ohjaamassa XX (tosi pitkä silta Lissabonissa) rakentamista sekä erään edesmenneen presidentin vaimo. Että ei huonommin! ;)

Sen verran täytyy noista harjottelupäivien (tai no joidenkin aurinkoisten) sisällöstä vielä vihjata, että saatiin eilen jo jotain rusketuksen tyyppistä iholle…….. ;)

Parin viikon ajan meillä on ollut harjottelun lisäks koululla yks potilas, jonka terapioissa ollaan oltu mukana. Ei itse päästä paljon tekemään, sillä se on yhden tytön case study, toisinsanottuna lopputyö. Asiakkaasta on silti hyötyä, koska joudutaan käyttämään aivoja (kerrankin) ja kertaamaan opittuja asioita. Kova hinku ois vaan saada oma asiakas ja päästä päättämään ja tekemään kaikki itse!

Meidän lomasuunnitelmat Azores-saarille alkaa pikku hiljaa etenemään. Mariana kertoi että sen kaveri voi hankkia meille lentoliput halvemmalla ja majoittaa luultavasti meidät sen luo 5 päiväksi. Tältä näkymin näyttää, että päästään paratiisisaarille hyvinkin halvalla (jos kaikki menee hyvin) mikä on erittäin hyvä, sillä muistelen hintojen Suomesta tuonne saarille olevan 4 numeroisia. Jos tuonne ei lähde nyt, lähden sinne luultavasti sitten kun voitan lotossa.

Täytyy tunnustaa etten ikinä voinut uskoa että alan tykätä portugalilaisesta kahvista (lue espressosta) sillä en juo Suomessakaan kahvia. Kun Suomessa juodaan kahvia isosta mukista, täällä juodaan niin pienistä kupeista että välillä on vaikeuksia pitää sitä kädessä. Jos kahvilassa sanot haluavas kahvin, saat espresson. Eli nää juo täällä aina espressoa kahvitauoilla mikä on monta kertaa vahvempaa kuin mitä Suomessa litkitään. Aloitin kahviloissa maitokahvilla (joissa ei kahvi maistunut) mutta oli pakko siirtyä espressoon, jotta pysyn hereillä harjoitteluaamuina. Tosin en tule koskaan tyhjentämään kahvin mukana tulevaa sokeripussia sen sekaan kuten paikalliset tekee. 1/3 pussiakin tekee kahvin jo liian makeaksi sen kokoisessa kupissa! Suomessa tuskin jatkan espresson juomista koska hintataso on sen verran korkeampi. Täällä espresso kun maksaa 0,30e! Hintatasosta vielä sen verran, että täällä voi parhaimmillaan saada kahvilassa kahvin ja leivoksen alle eurolla..lukuunottamatta turistialueita.

Nyt pitänee alkaa kauneusunille, koska huomenna koittaa suuri päivä! =)) Boa noite!

Kuluneen viikon (eli viime viikon) aikana on taas kerenny tapahtua niin paljon ettei oo kerenny konetta aukasta. Tutustuttiin viime viikon torstaina (eli 28.2) Rn´B tyyliseen baariin Lissabonissa niinkin myöhään, että seuraavana päivänä tehtiin viimeiset hommat hospitaalissa 2,5h yöunilla. Virkeitä näyteltiin, mutta ohjaaja kysyi silti Heiniltä että onko sillä kaikki ok… =D Painotan vielä, että Paradise Garragessa ei juotu sitten muuta kuin RedBullia ja tanssittiin joujouta muutaman fyssariopiskelijan kanssa. ;)

Seuraavana päivänä valmistauduttiin uuteen baarikierrokseen nukkumalla sillä aikaa kun aurinko porotti lämpimästi ulkona (kerrankin!). Mulla ei oo ikinä ollu niin hyvät unen lahjat että voin päivällä nukkua, joten uuteen iltaan lähdettiin edelleenkin vain 2,5h yöunet takana. Ilta jatkui Hannan ja Jennin kämpän kautta Cascaisiin jo tutuksi tulleeseen Hipsiin ja sieltä Coconutsiin, mikä olikin jo kunnon baari. Kulutettiin muiden fyssariopiskelijoiden kanssa tanssilattiaa neljään saakka (portugalilaiset luovutti pari tuntia aiemmin!) ja lähdettiin baarin omistajan (?) tarjoamien drinkkien jälkeen hipsimään kotia kohti. Ja väsymys paistoi kasvoilta ainakin kilometrin päähän…

Kirjotin aiemmin, että pe-iltana oli tarkotus lähteä kiertelemään baareja Riku 1 ja sen kavereiden kanssa. Ne kyllä tarttu mukaan Hipsistä ja päätyivät ilmaiseksi Coconutsiin kuten mekin, mutta seuraa ei liian paljon niille kyllä pidetty… Näytti vähän että ne on tullu väärään paikkaan eikä tanssiminenkaan yhtään niitä kiinnostanu. Ois Riku nyt edes karaokea voinu laulaa, mutta se on tarkotettu kuulemma niille jotka ei osaa laulaa tms.. Koska se on sillon hauskempaa. Rikun kanssa tuskin enää kohdataan. =D

Riku 2:sta taas sen verran että se vei meidät lauantaina Sesimbran kalastajakylään (parin tunnin ajomatka Alcoitaosta), jossa ihailtiin maisemia ja syötiin ei-turisti-ravintolassa niin suolaista kalaa, että tuli seuraavankin viikon suolakiintiö täyteen. Ravintolakäynti erosi siinä määrin tavallisesta, että kala jonka halusi syödä, valittiin kalatiskiltä valmistettavaksi. Riku ehdotti jotain kalaa, jonka suomennosta ei tiedetty eikä sitä löytynyt edes siitä tiskiltä, mut kokeiltiin silti. Seuraavana päivänä opittiin sanakirjasta, että oltiin syöty miekkakalaa. Ravintolareissu oli siinäkin mielessä mukava, sillä Riku opetti kuinka portugalilaiset syö salaattia (paljon öljyä, ripaus suolaa ja tilkka viinietikkaa) sekä opasti maistamaan talon valkoviiniä (joka oli niin nuorta että se maistui melkein vedeltä) sekä portugalilaista makeaa alkoholijuomaa nimeltä Moscatel. Lahden tytöille ei maistunu, mutta Joensuun tytöt joi viimeisetkin pisarat lasista.

Viikon aikana on tullut syötyä erilaisia portugalilaisia ruokia ja herkkuja. Sunnuntaina Mariana pyysi meidät syömään bacalhaoa, joka sisältää turskaa, peruna- ja sipulisilppua – ja paljon rasvaa. Oli hyvää! Perjantaina taas Riku 2 tuli laittamaan meidän kämpille portugalilaista ruokaa nimeltä feijoada, oiskohan suora käännös joku papupata tms.. Se sisälsi paljon papuja, porkkanaa, kaalia, sianlihaa ja chouricoa (joka on makkara, joka on tehty ”jätelihasta” jamii..), mutta mausteet siitä kyllä puuttu. Luulin että täällä syötäs suht mausteista ruokaa mutta sellasta ei oo vielä tullu vastaan. Rikun tekemästä Chili con Carnestakin puuttu tulisuus. Jälkiruuaksi syötiin queijadaksia, joka on pienen pieni leivos, joka maistuu ihan pullalta ja kanelilta sekä tyttöjen tuomia Pastel de Natoja.
Tänään taas syötiin harjottelussa ”tyypillistä portugalilaista leivosta” nimeltä XX, joka oli paras leivos mun mielestä täällä tähän mennessä. Asiakas oli valmistanu sen omien kanojen munista! Toivottavasti miullakin on joskus kanoja että saan tuoreita munia leivoksiin. Hehee. (Teemun takapiha on onneks aika iso, joten ehkä sinne koirankopin lisäks pieni kanahäkki aina kesäksi mahtuu..vaikka koirankopin yläkertaan. ;)

Lauantaina Riku kyyditti meidät Lissaboniin johonkin pikkubaariin, jossa päätettiin Jennin ja Hannan kanssa tilata kerralla kahdet drinkit, Orgasmin ja Morangoskan. Oli hyvää ja lopulta pystyi sanomaan, ettei ne ollut kovin vahvoja juomia tällä kertaa, onneks. Sieltä kiidettiin Havanna- nimiseen baariin tanssimaan (soittivat jopa 2 hyvää kappaletta). Kotimatkalla Riku tökkäs yllättäin auton parkkiin, pyys rahaa ja lähti juoksemaan jonnekkin. Siinäpä sitten tovi odoteltiin, kunnes se juoksee takas ”paosurissojen” kanssa (jotka on sämpylöitä, joiden välissä on sitä jätelihapötköä). Hotkittuani puolikkaan sellaisen jatkoin unia koko loppumatkan ajan.

Ollaan Heinin kanssa huomattu, että ollaan aikamoisia hörhömagneetteja täällä. Hörhöt on useimmiten miehiä, jotka tulee ilmeisestikin kamoissaan jotain höpöttämään meille. Tänään istuttiin harjottelupaikan kahvilassa opiskellen neuraalikudosjuttuja, kun lähistöllä istunut mies tulee kysymään että vakoillaanko tai valokuvataanko me sitä sekä kertoo jostain vaarallisesta ihmisestä joka on tosi vahva. Sanottiin sille, että ollaan FBI:n agentteja.

Ensimmäisen kuukauden jälkeen oli muuten korkea aika huomata, että meillä on keittiön ja olohuoneen ikkunasta katsottuna merinäköala. Hyvä me! En katsokkaan keittiön ikkunasta ulos kun joka kerta kun syön keittiössä jotain – eli aika monta kertaa päivässä..

Vapaa-aika-osion jälkeen täytynee kertoa vähän myös harjottelusta –jonka takia täällä siis ollaan. Aloitettiin harjoittelu viime viikon tiistaina Oeirasissa, jonne mennään bussilla ja junalla. Eka viikko vietettiin todella huonokuntoisten vanhuksien kanssa, joiden käsiä ja jalkoja käytiin päivittäin liikuttelemassa. Viime viikosta opin sen verran, että en halua tehdä töitä niin huonokuntoisten vanhusten kanssa, koska toivoisin että asiakkaat voisivat edes pääasiassa puhua miun kanssa. Nyt toisella viikolla ymmärtääkseni ollaan dementoituneiden ja vähän parempikuntoisten kanssa ja oonkin viihtyny jo paremmin. Edelleenkään ei päästä tekemään muuta kun ultraäänen pyörittelyä ja pientä avustusta ryhmissä.. Tää paikka on kuitenkin mukavampi kun edellinen.

Mikke alko taas puhumaan yksikseen keittiössä. On ehkä parasta mennä tarkistamaan tilanne…

Kolmanneksi viimeinen päivä harjoittelussa sairaalassa. Ohjaaja sanoi tykänneensä meistä ja että uskoo meistä tulevan hyviä fysioterapeutteja. Jee! =P Pidettiin esitelmä kylmähoidoista fysioterapeuteille, hirmuinen pölinä alkoi kun näytettiin avantouinnista kuva. Lupasivat kokeilla, jos käyvät Suomessa… =)

Kuultiin tänään musiikkia koulun pihalta. Käytiin katsomassa mitä siellä tapahtuu ja tapahtuma osoittautui uusien oppilaiden partyiksi. Lounasta oli maksua vastaan tarjolla, oluttakin näytti pari opiskelijaa juovan. Kello olikin jo 13.00 joten ihan asiallinen aika aloittaa. Ei vaan Suomessa kyllä moinen onnistuisi. Ollaan mietitty täällä miten paljon Suomessa on kaikenlaisia sääntöjä, ei saa tehdä sitä ja tätä… Mutta sitten taas tuntuu että hyvä niin, ehkä niillä säännöillä loppujen lopuksi ajatellaan vain meidän parasta. Jos Suomessa ruokakaupasta vois ostaa alkoholia tämän maan tyyliin ja näillä hinnoilla niin siitä ei varmaan kovin hyvää seuraisi meidän erittäin sivistyneiden juomatapojen vuoksi. Meillä ei myöskään saa mm. kuivattaa parvekkeella narulla pyykkejä, muistan monesta taloyhtiön säännöistä sellasta lukeneeni. Täällä roikkuu pyykkejä kaikkialla, minne vaan voi ripustaa. Tupakan osalta on tännekkin tullut laki ettei sisällä saa polttaa, onneks! Baarista lähdetään silti kyllä tupakan haju vaatteissa pois..

Ollaan Heinin kanssa shoppailtu täällä jo niin paljon, että se tietää jo mistä vaatteista ja kengistä tykkään. Se on löytänyt mulle jo mm. 3 kengät ja yhdet sortsit alennuksesta – ja oon tietenkin ostanu ne kaikki. Cascais shoppingissa ei olla nyt käyty pahemmin shoppailemassa sillä alennusmyynnit alkaa olla lopuillaan. Ollaan Cascais shoppingissa nyt lähinnä käyty (tai Heini…) moikkaamassa Continenten vartijaa..;) Heinistä ja miehistä tulikin mieleen, että Riku 2 laittaa sille vähän väliä viestiä, vaikka varsinaista asiaa sillä ei olekaan.. =P

Heini sanoi tänään, että meidän itse tekemä ruoka on ollut tähän mennessä parempaa kuin esim koulun ja sairaalan ruoka. Oon siinä aika samaa mieltä, sillä tänäänkin tehtiin mm. liekitettyjä ja savustettuja pihvejä! Saadaan välillä melkoiset liekit leimautettua tuolla kaasuhellalla. Jostain syystä saadaan aina aikaan myös hirvittävä määrä savua keittiöön. Asunto ei tainnut tuoksua kovin raikkaalta meidän ruuanlaiton jälkeen, sillä Mikke avasi olohuoneen ikkunan sepposen selälleen heti kun tuli kotiin… Ainiin, jälkiruuaksi mulla oli iki-ihana Hello Kitty- pääsiäsmuna. Sain Hello Kitty!-lelunkin, mutta miun harmikseni sillä ei ollu edes vaaleanpunaisia vaatteita päällä!!!

Voi olla että joudutaan ostamaan tänne jossain vaiheessa uusi astiasto, sillä ollaan aika lahjakkaita lasien rikkojia. Heini on tiskatessa hajottanu jo 2 ja mie toistaiseksi vain yhden lasin. Mutta eikös ne sirpaleet tuo onnea tai jotain… ;)

Saatiin muuten lisää tietoa alueesta jolla asutaan.. Portugalissa on jonkun verran köyhiä ihmisiä, jotka asuvat kuka minkäkin näköisessä hökkelissä tai selkeämmin sanottuna lautakyhäelmässä. Mikäli ymmärsin oikein, valtio (?!) rakentaa taloja, jotta ne ihmiset pääsisivät pois hökkeleistä kunnon asuntoihin pienellä vuokralla. Jotkut jo varmaan tajusikin, että meidän talot on juuri niitä asuntoja… Kyllä nää opiskelijoille varmasti kelpaa myös..

Sää oli tänään puolipilvinen… Ilmat ei oo sen yhden viikonlopun jälkeen ollu kovin ihanteelliset. Noin pitkät sateet ei ole kuulemma normaalia täällä, yleensä paistaa aurinko. Meitä informoitiin myös että rantakelit tulee yleensä vasta maaliskuun puolessa välissä..mutta ollaanhan me täällä rannalla jo oltu. =D

Ollaan parhaillaan valmistautumassa huomista esitelmää varten aiheesta Cold therapy. Torstaina on näyttö fysioterapian koulutusohjelmajohtajalle ja se tekee arvioinnin meistä. Me ei kyllä itse päätetä mitä tehdään asiakkaille, tehdään vaan ne samat jutut niille mitä aiemminkin. Kummankin tulee yhden asiakkaan kohdalta miettiä suunnitelma fysioterapiaa varten, jota ei kuitenkaan toteuteta. Miun asiakas ei puhu englantia ollenkaan. Tänään se piirsi luurankokuvaan kipualueet kehossa. Voin sanoa, että haastetta kyllä löytyy!

Ollaan tähän mennessä saatu muutamia portugalilaisia kavereita, joiden kanssa voi hengailla eri paikoissa. Riku 2 on kiinnostunu liikkumaan meidän kanssa (ilmeistä ja katseista päätellen erityisesti Heinin kanssa) enemmänkin ja näyttämään paikkoja. Ricardo 1 soitti eilen ja kysy jos se näyttäis baareja viikonloppuna ja kyllähän se meille käy! Sen kanssa on vähän kommunikointivaikeuksia välillä kun sekään ei ole erityisen hyvä puhumaan englantia ja ymmärretään toistemme viestit vähän väliä väärin. Googletin jos siitä sattuis löytymään vaikka julkkisjuoruja, mutta ei se taidakkaan olla niin julkkis kun löyty vaan yks kuva ja juttua joltain festivaaleilta. =D
Ollaan huomattu että miehillä on paljon samoja nimiä täällä. Toivottavasti ei tutustuta enää kovin moneen Ricardoon tai Joaoon, sillä näyttää vähän siltä että melkein kaikilla miehillä, jotka tiedetään on jompikumpi nimi noista.. =D

Pikkuhiljaa oon alkanu tottumaan poskisuudelmiin, mikä on yleinen tervehtimistapa täällä. Ensimmäisten viikkojen aikana tuli automaattisesti hypättyä metri taaksepäin kun joku lähestyi huulet mutrulla kasvoja kohti. Nykyisin se ei enää tunnu oudolta. Lähinnä pohdin kummalle puolelle pitää ensin pussata, ettei tuu törmäyksiä. =P Mutta edelleenkin tuntuu hassulta, että oli tekstiviestin lähettäjä joko nainen tai mies, lopussa lukee aina ”kisses”. Ahkeria pussaajia nää täällä. Onneks pääsen itsekkin pussailemaan 2,5 vkon päästä kun Teemu tulee. Toivottavasti vielä osaan, kun on niin pitkä aika viime pussailusta! ;) Viikonlopun jälkeen on ollu tavallista kovempi ikävä Teemua. =( Eu tenho saudades tuas!! (= I miss you! saudades sanalle ei ole käännöstä, sillä se tarkoittaa paljon enemmän kuin ikävä)