IRC-Galleria

minna muistelee niitä kaukaisia aikoja mitkä toivat mieleeni kellastuneet lumiukot kaiken ylimmän keskellä. sammaloituneet ovat oravan siivet...

sattumanvaraisesti pyytelen anteeksi, ihan turhaa se on.

lomalla.viikonloppulomalla kaiken tämän keskellä. kaiken..onko tässä järkeä, olenko täysin hullaantunut, tullut täysin hulluksi, eli sekopiseksi?

samanlaisia ne kaikkion. ja perkele niin erilaisia. eikä ihmistä voi laittaa siihen kastiin että on parempi kuin muut. me osataan vaan erilaisia asioita. mutta ei meitä voi arvostella, vian vertailla.
veratailla.

msusiikki kutsuu tällähetkell tunnelmiin... hyvin pohdinnallisiin.. soul?die!mitä väliä on jos kuolee.
mitä väliä on mitä silon tapahtuu. joko elämä vaan vittu loppuu tai sitte mä lähen uusin mestoihin. on tasan ne kaks vaihtoehtoo. eikä kumpikaa tunnu niist paskemmalta idealta. en tiedä mihin olla uskomatta. haluisin vaan tavata viel tyyppei, uusii, erilaisii maailmoita. ois hiukka tylsää jos just tää elmä ois tässä nyt. pelkästään. mutta toisaalta sit iha sama, jos kuoleman jälkeen ei oo mitään, ei voi olla myöskää vitutusta siitä, että ei enää voi nauttii asioista, niinku hyvistä ystävistä. oli ne sit elossa tai kuolleet.
elossa tai kuolleet.

wimpa-dima, en välitä :DDD mitä sitä murehtimaan jos ei tidä olevan syytä . niin se vaan on.