Uupunut matkaaja
rannalla himmeän maan,
astui aurinkolaivaan
suureen valkeaan.
Kun ilta saapui,
niin matka päättyi
ja uneen uuvutti väsyneen.
Ei tunnu tuska,
ei vaivaa mainen.
On rauha saapunut sydämeen.
Ei lähtöäsi todeksi uskoa vois,
sait äkkiä kutsun luotamme pois.
Näin saapui suru ilmoittamatta,
katkesi elämä odottamatta.
Vain muistot ja rakkaus jäljellä on,
ja ikävä niin pohjaton.