IRC-Galleria

Hainpa tänään sitten ammattikorkeakouluihin. Hain muun muassa Ouluun, mikä on varsin outoa koska en ole ikinä ajatellut asettuvani sinne, mutta opiskelupaikka vaikutti mielenkiintoiselta. Toivon nyt vain, että se tyhmä erikoislärpykkä saavuttaa huomenna Oulun ennen kello 16.15. Laskelmieni mukaan pitäisi päästä valintakokeeseen, sillä saisin koulumenestyksen perusteella täydet pisteet (toivotaan ettei paha ytl tiputa arvosanojani!) ja laiton sen vielä 1. hakutoiveeksi. Hmm, sitten pitäisi vain jotenkin selvitä niistä huiman pelottavista pääsykokeista. Huoh!

Haun teki vaikeaksi ainoastaan se, että olen näin kirotun myöhään liikkellä (tästä voin syyttää ainoastaan ja vain itseäni!) ja että tulostimessamme ei ole mustetta (tästä voin syyttää esim. isää). Noh, eipä tässä enää muuta voi kuin katsoa ja odottaa. Jaiks.

Mitään muuta tänään ei ole tapahtunut, sillä elämäni on todella epämielenkiintoista ja tylsää. Tsirlimps. Lopetan nyt.

Elämä on hyvin puuduttavaa ilman koulua tuota arjen viihdekeskusta. Väsyttää kovasti, vaikken ole tehnyt mitään! Lisäksi remonttisetä rajoittaa elämääni, sillä en uskalla istua koneella tai tehdä muutakaan kun se pitää minua jo nyt laiskana ja saamattomana lurjakkeena. Hohhoijaa.

Enää en kärsi edes eroahdistuksesta, joten en voi kuluttaa päiviä itkemällä. Aika hurjaa. Käytän siis aikani kaikenmoiseen turhaan. Ajattelin käydä lainaamasta kirjastosta jonkun sivistävän, mutta tylsän opuksen, mieluiten paksun. Hoh, ehkä menen nyt tästä tekemään jotain järkevää (en oikeasti mene, mutten jaksa enää kirjoittaakaan).

Luin maailman huonointa ruotsinkielistä kirjaa ihan vain siksi, että huomenna vietän kuutisen tuntia liikuntasalissa ja pällistelen ruotsin yo-vihkoa. Elämä hymyilee kertakaikkisen säteilevästi! Hohhoijaa, pitäisi tehdä kaikenlaista kuten esim. laskea matematiikkaa. En kuitenkaan tee ja sen takia itken ensi perjantaina, jolloin matematiikan koe läjäytetään eteeni. Itken luultavasti kitkeriä kyyneleitä myös maanantaina, jolloin on toisen äidinkielenaineen vuoro. Luultavasti kirjoitan silloinkin mitä huonoimmin ja YTL:llän sensorit käyttävät ainettani yleisenä huvitteluohjelmanumerona pikkujouluissaan. (Asia- ja pilkkuvirheille nauretaan remakasti, loppuillasta ainetta käytetään tikkatauluna!)

Ohhoh, minun tulisi nyt ehkä syödä jotakin. Taidan hiipiä jääkaapille.

Elämä on huimaa ja minua väsyttää, kuten aina. Katsoin tänään tv:stä Ice Age -elokuvan, vaikka tarkoitukseni oli tänään perehtyä suomen kielen jännittäviin koukeroihin. En jaksanut sitäkään tehdä, olen paska ihminen. Tunnen itseni myös muuten hieman kamalaksi, mutta jätettäköön syy kertomatta koko maailmalle. Ehkä nyt vaikka hakkaan päätäni ystävällismielisesti seinään...

Juon kahvia kupista, josa olen jo juonut muun muassa mehua ja marjateetä. Makuyhdistelmä on varsin kiintoisa, sanoisin. Olen edelleen kesätyötön raukkaparka, aika kamalaa. Lisäksi olen myös flunssainen ja väsynyt. Kaiken lisäksi erään testin mukaan kärsin lievästä stressistä, se on luultavimmin totta sillä viimeviikolla heitin äitiäni kananpalalla. Huoh, olen taantunut teiniangstiasteelle.

En millään jaksaisi lukea enää yhtään psykologiaa, mutta orjapiiskaan itseäni aktiivisesti. En myöskään ole juurikaan availlut lakitiedon tahi taloustiedon kirjoja. Mahtaapi mennä yhteiskuntaopin yo kerrassaan hulppeasti. Noh, en kyllä ole lukenut enkkua tai ruotsiakaan. Jaa, ehkä menen opiskelemaan.

Olin eilen ratsastamassa semmoisen 4 vuoden tauon jälkeen. Taidot on hiukan ruosteessa ja lensinkin kauniissa kaaressa hepan selästä alas. Nyt polvi on kipeähkö, auts.

En edes lue tällä hetkellä, mikä on typerää, sillä pitäisi kolmen viikon päästä olla varsin ylioppinut. Joo. Noh menen pois.

Tänään oli lukuloman ensimmäinen päivä. Olen lukenut urhoollisesti seitsemisen tuntia. Pää sanoo kohta poksräks, semmoinen on olotila. Lukeminen oli yllättävän kivutonta. Kuvittelin, että saisin piiskata itseäni enemmän kirjojen ääreen. Noh, katsotaan mikä on tilanne huomenna :)

Penkkarit menivät ihan mainiosti. Ei tapahtunut mitään järkyttävää tahi äärihulppeaa. Paitsi että sain kuuntelujen alustavat tulokset. Ruotsista tärähti 61 pistettä ja enkusta 79. Olen varsin tyytyväinen. Japs. Menen syömään.

Tunnen itseni hyvin slaavilaiseksi, sillä syön juuri hapankaalia. Siinä on paljon hyviä ravinneaineita, sanoi äitini, tuo viisas ja muutenkin paras terveydenhoitaja. Pahin vitutus on ohi. Tosin minut herätettiin tänään jumalattoman aikaisin (klo. 7.49) mutta syy oli hyvä, joten en piittaa siiitä. Olen nyt rikas nainen, sillä isä päätti tukea abiristeilyäni huomattavalla rahasummalla. Tanssikaamme riemusta. Jatkan hapankaalin syömistä.

Perkele, nyt tämä lautanen on ihan liila sen tyhmän hapankaalin takia!!! (Oikeutan itselleni nuo kolme huutomerkkiä!)

Vituttaa. Ruotsin kuuntelu meni totaalisen huonosti ja muutenkin on suhteellisen tympeä olo. Kuuntelussa tosin lähestulkoon viilsin ranteeni lyijytäytekynän lyijillä. Oli hieman onnetonta.

Tänään vietin laatuaikaa tietokoneeni kanssa ja se tilttasikin vain kerran. Oi tätä riemun määrää! Leikin myös kuvankäsittelyohjelmalla, mikä oli erikivaa. Nyt voisin oikeastaan siirtyä suihkuun, mutten jaksa, joten luultavasti teen jotain älytöntä, mutta hieman hauskaa.

Päätin tänään kaksi asiaa: minusta ei tule kotirouvaa eikä matemaatikkoa. Minusta nuo ovat aika oivaltavia ajatuksia. Lisäksi ne kaventavat ammatinvalintamahdollisuuksia ja se on hienoa, koska nyt meille kaikille tyrkytetään mitä ihanimpia koulutusuria. Hienoa, tiedän ainakin kaksi alaa, joille en ryhdy.

Lisäksi voi olla, etten myöskään ryhdy siivoajaksi, sillä en pidä siivoamisesta. Sotkijalle taas ei varmaan satele hillitöntä määrää työtarjouksia. Huoh. Olen siis samassa jamassa kuin aiemminkin, en tiedä mikä minusta tulee isona. Kurjaa.