IRC-Galleria

Tänään retkeilin erään ystäväni kanssa Tampereella, jossa kävin tekemässä eräänkin pääsykokeen. Pääsykoe meni vituilleen eli siis pimpeilleen, mutta matka oli kerrassaan antoisa.

Ajomatkamme tuolle kyseiselle paikkakunnalle oli ihastuttava. Rakas nimeltä mainitsematon (mutta jo kertaalleen mainittu) ystäväni vaaransi henkensä, pikkusisarensa ja tämän ystävien henget sekä kaikkein tärkeimmän eli siis MINUN henkeni nostaen vasemman jalkansa kojelaudalle 140 kilometrin tuntivauhdissa. Lisäksi pälätyksemme ja epävireinen laulumme aiheutti näille herkässä kehitysvaiheessa oleville tytöille mitä selkeimmin ikuisia traumoja.

Jätimme raukkaparat urheiluleirille toipumaan ja suuntasimme itse paheellisesti mäkkiin. Siellä syötyämme pyöriskelimme hetken vaatekaupoissa ja poistuimme sitten tamperelaiseen ulkoilmaan. Lähdimme etsimään erästä yliopistoa ja löysimmekin sen helposti. Sisäänkäynnin löytäminen oli huomattavasti vaikeampaa tällaiselle teko-punapäälle, joka on oikeasti vaaleaverikkö.

Saapastelin oikeaan saliin nelisen minuuttia ennen kokeen alkua hikisenä ja nuhjaantuneena. Kokeesta ei olekaan paljon sanottavaa. Kirjoittelin kaikkea ääliömäistä blogeista ja journalismin nykytilasta sekä piirtelin tekotaiteellisia kuvia esim. luomisesta. Ainoastaan haluaisin huomauttaa sille edessäni istuneelle henkilöhahmolle, että olisi voinut jättää mumisematta ja läiskimättä itseään otsaan. Se häiritsi minua kohtalaisesti!

Kokeen jälkeen shoppailin aktiivisesti yhä tuntemattomana pysyttelevän (mutta jo siis mainitun) ystävättäreni kanssa. Hän onnistui tuhlaamaan rahojaan kohtuullisen hienosti ja itsekin ostin kesäisen vaatekappaleen. Keskustelumme oli varsin syvällistä, sillä puhuimme mm. tisseistä ja paidoista, joissa tissit näyttävät ISOILTA ja keskivartalo sorjalta. Tosin, koska molemmat olemme maailman kauneimpia ja viehkeimpiä naisolentoja, kaikki vaatteet näyttävät päällämme äärettömän suloisilta.

Kotimatka sujui leppoisasti ja pysähdyimme Tiiriön abc:lle ostamaan bensiiniä ja jäätelöä. Siellä huomasin istuneeni koko matkan jonkin sähköpiuhan päällä. "Sul on ollut koko ajan vapaat kädet* haaroissa" totesi tämä eräs ystäväni (jonka nimeä siis ei mainita, mutta jonka nokkelimmat saattavat otsikosta päätellä). Tälle letkautukselle nauroimme mitä sydämellisimmin. Lisäksi syljimme Solero exotic -jäätelöä päällemme ja muutenkin suunnittelimme uusia retkiä Tampereelle.

Kotimatka hurahti äärimmäisen vauhdikkaasti ja epäilimme nukkuneemme koko matkan jäätelön syöntiä lukuunottamatta. Kävimme vielä kahlaamassa eräälläkin uimarannalla, jonka jälkeen tämä eräskin ystäväni kiidätti minut kotiin hienolla automobiilillaan.

(Ja pah minä mitään kirjoitusvirheitä tarkasta!)

(* Hands free, vitun tyhmät jos ette tajunneet!)

Olen viettänyt tämän päivän viihdyttämällä itseäni lukemalla, en kuitenkaan sitä pääsykoekirjaa, josta minulta tentataan asioita huomenissa. Sehän olisi kerrassaan liian järkevää. Järkevyys taas ei kuulu missään muodossa elämääni, sillä kaikki tyhmä on yleensä keskimäärin hauskempaa kuin järkevyys. Mutta huomenna tyhmäily ei enää tunnu lainkaan hauskalta, kun itken pääsykokeessa.

1. Mikä minun nimeni on?

- Pietari (aika lähellä xD)

2. Missä asun?

- Kinopalatsin takarivin loveseatissa.

3. Mikä olen?

- Olet huippusuosittu rock-muusikko ja idearikas kynäilijä sekä himoittu seksisymboli, muttet vielä vain tiedä sitä.


4. Millainen olen?

- Nautitko sä tosta ärsyttämisestä oikeesti?

5. Kuka olen?

- Olet kaunein mitä tiedän, olet kaunein mitä on.

6. Mikä on ollut kaikista tärkeintä elämässäni?

- Eläinrakkaus.

7. Mikä on ollut kaikista turhinta elämässäni?

- Älykkyys. (Huh!)

8. Mikä on arvokkain asia mielestäni maailmassa?

- Rakkaus on arvokkainta mitä on. Ja läheisyys.

9. Miltä näytän?

- Kalakeitolta.

10. Miltä tunnun?

- Hedelmäkarkeilta. (hih)

11. Miltä maistun?

- Lihalta. (aika yllättävää sinänäsä)

12. Miltä tuoksun?

- Kellarilta, sillä joskushan tämä oli sinulle kerrottava.

13. Missä minun kuuluisi olla?

- Turussa. (great)

14. Mikä minun kuuluisi olla?

- Pussirotta.

15. Mistä minut löytää?

- Kiven sisältä Sapporosta.

16. Miten minut tavoittaa?

- Aivan MAINIOTA! Kun vihdoin tajusin että olen oikea ihminen, en mikään oraakkeli!

17. Kuinka vanha olen?

- Ei se oo ku 20, vaikka itsekin epäilin asiaa kunnes otin siitä selvän.

18. Olenko tyttö vai poika?

- Tämä tieto voi olla sinulle vaarallinen. Seksuaaliidentiteettisi säilymisen vuoksi en kerro sitä sinulle. (oijoi!)

19. Kuka on paras ystäväni?

- Nahkahousumies Stadista.

20. Olenko normaali?

- Kyllä. se näkyy naamasta kun lakkaa saamasta.

21. Mikä on parasta minussa?

- Elottomuus. (Ihanaa!)

22. Mikä on suurin haaveeni?

- Pitäskö tää kattoa Ennätysten kirjasta? (Tällä tytöllä on megaluokan haaveet!)

bonuskysymys:

23. Olenko hetero?

- Olet, olet! Unelmasi ovat toteutuneet, vaikka muutos on ollut kauan vireillä.


En jaksa ketään haastaa, mutta tehkää tämä silti. Oli sen verran hulvatonta.

Mahtavinta ikinä. Olen nyt sitten ylioppilas, julmetun hienoa! Eivätkä arvosanat olleet tehneet mitään älyttömiä notkahduksia! Matikasta ja äikästä sain E:n, psykasta, enkusta ja yhteiskuntaopista M:n ja ruotsista C:n. Olen nyt hetken onnessani ja sitten voisin vaikka tajuta, että olisi kohtuullista siivota huone tai muuta järkevää.

Eilinen oli merkillinen päivä, kahdestakin syystä: Suomi voitti euroviisut ja minulla oli baarissa hauskaa SELVÄNÄ! Käsittämätöntä, ehkä rupean nihkeäksi absolutistiksi ja ikikuskiksi. Ai niin ja sain eilen selville perimmäisen syyn outoon käytökseeni, olen näet blondi. Juurikasvu paljasti minut! Nyt menen tokenemaan Lordin voitosta ja syömään grillitassua. Jee!

Japjap, heräsin juuri (tai no heräsin aamulla klo. 7.30 mutten jaksanut nousta ja jatkoin nukkumista). Nukkuminen on mitä viihdyttävintä puuhaa, kun ei ole muitakaan jännitteitä elämässä. Pitäisi ehkä syödä aamupalaa, mutta minulla ei ole nälkä. Järkyttävää! Kerrassaan outoa! Noh ehkä kohta lapan naamaani jotain hiutaleita elikäs muroja.

Sitä ennen vietän aikani tarkkailemalla kissojani, joista ainakin toinen on pahasti epäkunnossa. Se röhkii, jään mielenkiinnolla seuraamaan sen muuttumista siaksi. Jap.

Hainpa tänään sitten ammattikorkeakouluihin. Hain muun muassa Ouluun, mikä on varsin outoa koska en ole ikinä ajatellut asettuvani sinne, mutta opiskelupaikka vaikutti mielenkiintoiselta. Toivon nyt vain, että se tyhmä erikoislärpykkä saavuttaa huomenna Oulun ennen kello 16.15. Laskelmieni mukaan pitäisi päästä valintakokeeseen, sillä saisin koulumenestyksen perusteella täydet pisteet (toivotaan ettei paha ytl tiputa arvosanojani!) ja laiton sen vielä 1. hakutoiveeksi. Hmm, sitten pitäisi vain jotenkin selvitä niistä huiman pelottavista pääsykokeista. Huoh!

Haun teki vaikeaksi ainoastaan se, että olen näin kirotun myöhään liikkellä (tästä voin syyttää ainoastaan ja vain itseäni!) ja että tulostimessamme ei ole mustetta (tästä voin syyttää esim. isää). Noh, eipä tässä enää muuta voi kuin katsoa ja odottaa. Jaiks.

Mitään muuta tänään ei ole tapahtunut, sillä elämäni on todella epämielenkiintoista ja tylsää. Tsirlimps. Lopetan nyt.

Elämä on hyvin puuduttavaa ilman koulua tuota arjen viihdekeskusta. Väsyttää kovasti, vaikken ole tehnyt mitään! Lisäksi remonttisetä rajoittaa elämääni, sillä en uskalla istua koneella tai tehdä muutakaan kun se pitää minua jo nyt laiskana ja saamattomana lurjakkeena. Hohhoijaa.

Enää en kärsi edes eroahdistuksesta, joten en voi kuluttaa päiviä itkemällä. Aika hurjaa. Käytän siis aikani kaikenmoiseen turhaan. Ajattelin käydä lainaamasta kirjastosta jonkun sivistävän, mutta tylsän opuksen, mieluiten paksun. Hoh, ehkä menen nyt tästä tekemään jotain järkevää (en oikeasti mene, mutten jaksa enää kirjoittaakaan).

Luin maailman huonointa ruotsinkielistä kirjaa ihan vain siksi, että huomenna vietän kuutisen tuntia liikuntasalissa ja pällistelen ruotsin yo-vihkoa. Elämä hymyilee kertakaikkisen säteilevästi! Hohhoijaa, pitäisi tehdä kaikenlaista kuten esim. laskea matematiikkaa. En kuitenkaan tee ja sen takia itken ensi perjantaina, jolloin matematiikan koe läjäytetään eteeni. Itken luultavasti kitkeriä kyyneleitä myös maanantaina, jolloin on toisen äidinkielenaineen vuoro. Luultavasti kirjoitan silloinkin mitä huonoimmin ja YTL:llän sensorit käyttävät ainettani yleisenä huvitteluohjelmanumerona pikkujouluissaan. (Asia- ja pilkkuvirheille nauretaan remakasti, loppuillasta ainetta käytetään tikkatauluna!)

Ohhoh, minun tulisi nyt ehkä syödä jotakin. Taidan hiipiä jääkaapille.

Elämä on huimaa ja minua väsyttää, kuten aina. Katsoin tänään tv:stä Ice Age -elokuvan, vaikka tarkoitukseni oli tänään perehtyä suomen kielen jännittäviin koukeroihin. En jaksanut sitäkään tehdä, olen paska ihminen. Tunnen itseni myös muuten hieman kamalaksi, mutta jätettäköön syy kertomatta koko maailmalle. Ehkä nyt vaikka hakkaan päätäni ystävällismielisesti seinään...