Joopa joo... Vieläkin vetää silmäkulmia kosteiks välillä, vaikka kuulin tästä jo silloin 16.8. Eihän me mitään maailman parhaita kavereita oltu, mut nähtiin kuitenkin esim. baarissa aika usein.
Niku oli yks niistä harvoista ihmisistä, joista mulla ei todellakaan ole mitään pahaa sanottavaa (yks toinen tällainen tapaus oli Jukkaran Jarkko, joka kuoli syöpään huhtikuussa)... Mut niinhän ne sanoo, et hyvät kuolee nuorina, ja kusipäät ei kuole ikinä. Ja että poikkeus vahvistaa säännön (isäni oli kuollessaan 61-vuotias, se oli se poikkeus).... Argh...
Oon menossa lappeen Rantaan viikonloppuna, sekin vähän ahdistaa.