Muistan vieläkin sen päivän, äiti istui tietokoneen äärellä, pulimessa, ja itki
muistan tämän aamuisien, tulin kotiin, äiti puhelin kädessä ja itki
Noista lauseista koostui se alku ja loppu, roni on poissa :(
Ronille, serkkupojalla oli syöpä, jota ei saatu koskaan kuriin, se voitti ronin , voitti ja vei ronin pois. Toinen vast 8 vuotias.
Nyt elämästä on pois, kyyneleet koko päivän virtanu silmistä kuin vesiputouksesta. Vaikka en olekkaa ollu pahemmin koskaan tekemisissä ronin kanssa, niin ronin kuolema todella pysäyttää, onhan se mun serkku, enoni poika. ON ikävä.
Olen tän päivän töistäkin pois, kun yksin olosta tule mitään, ja töissä olisikin kuitenkin vain itkenyt, niin kuin nytkin.
On tämä elämää, pitäkää ihmiset rakkaista hyvä huoli, ja olkaa hyvästä terveydestä onnellisia, ja kiittäkää luojaa, en mäkään mikään kovin uskonnollinen ole, mutta kyllä sitä uskoo että jossakin on se isompi taho.