Olipa yksi elämäni kamalimmista illoista.. Aada on kunnon lihotuskuurilla taas eli ko alkoi leikkii Fannin + Iitun kanssa juoksemisleikkejä, niin laitoin Fannin + Iitun keittiöön. Olivat olleet siel hetken ja oli ihan hiljaista, ajattelin molempien menneen nukkumaan, ko alko kuulua ihan kamalaa kiljumista hemmetin lujaa ja niin yliluonnollisella äänellä ettei tosikaan.. Olin samantien siinä ovella, niin Iitu makas toisella puolella huonetta hämmentyneen näköisenä tuijottaen Fannia, joka seiso keskellä lattiaa heti oven takana silmä, naama ja lattia veren peitossa huutaen täyttä kurkkua.. Mulla oli poika sylissä, mut Emmi onneks meillä eli annoin pojan Emmille ja kaappasin koiran syliin. Lopetti huutamisen, mut ko yritin pyyhkeellä tyrehdyttää veren vuotoa, niin alko taas paniikissa kiljua.. Yritin laittaa sille kuonositeen, et saisin silmän verenvuodon tyrehtyyn ilman pelkoa, et kävis kiinni paniikissa, mut kilju niin kovaa etten pystynyt laittaan sitä pyyhettä silmäänsä.. Luulin ensin, et koko silmä on pudonnut, mut ei onneks ollut, vuosi vaan pahasti.. Soitin päivystävälle ell:lle ja ko Pasi pääsi kotiin (oli Orivedellä, josta hälytin sen paikalle) niin lähdin Pasin kaa viemään koiraa ensiapuun ja Emmi jäi Wiltsun kaa meille, kert kello niin paljon. Fanni nukutettiin, sille annettiin nestettä ko oli aivan shokissa (kahdesti tuntui menettävän tajuntansa ja muutoinkin vaan makas + läähätti kamalasti ja kilju heti, ko koski päähän) ja silmää yritettiin tutkia + työntää syvemmälle päähän, ko oli niin pahasti ulkona + koko luomi turpos. Sai särkylääkettä, antibioottia ja tulehduskipulääkettä, luomet tikattiin yhteen, jotta silmä ei kuivuis tms.. Sit sai kaulurin ja ko tyttö alkoi heräillä, niin päästiin lähteen kotiin. Nyt kahden tunnin välein laitan silmätippoja + kuuden aikaan pupillia laajentavaa lääkettä, jota sai jo kertaalleen ensiavussa. Aamulla silmälääkärille, mut näön ja koko silmän ennuste huono, mahdollisesti pitää poistaa koko silmä. Syytä ei tiedetä eikä varmaan koskaan saada selvillekään.. Keittiössä ei ollut mtn terävää, ei mtn mihin oisi voinut silmän teloa ja Iitu oli kaukana Fannista + makaili, verta vain siinä missä Fanni seisoi löytymishetkellä ja sitä tuli niin hyvin, et oisi varmasti huomannut, jos oisi liikkunut jostain siihen..
Nyt tyttö on ihan pihalla kaikesta, makaa peittojen välissä pedissään tuossa mun vieressä, läähättää ihan kamalasti, mut makaa vaan eikä reagoi vaik tekisin mitä.. Normaalistihan tuo on aina jaloissa ja mukana kaikessa, yli-iloinen pieni energiapakkaus.. Hengittää TOSI raskaasti ja on muutenkin ihan tokkurassa + kipeä.. :( Kaiken huipuks vakuutuksensa loppui 31.12. eikä oo ihan halpaa huvia tuo loppiaisillan ensiapu + huomenna mahdollinen leikkaus.. Vaan pääasia, et tyttö tulis pian kuntoon eikä joutus kipuilemaan, valittamatta maksaisin vaikka loppuikäni, jos saisin nuo kivut loppumaan..
Ainoa onni onnettomuudessa oli se, et Wiltsu on kuuro... Poika meinaan seisoskeli keittiön ovea vasten ko koira alkoi sen huutonsa ja oisi varmasti säikähtänyt ihan kunnolla kuulevana, vaan nyt ei tajunnut onneksi edes mtn tapahtuneen ja meni levollisin mielin nukkumaan..
