IRC-Galleria

Maanantaina äitiypolikäynti, vauvalla kaikki hyvin ja painoarvio 2200g. Saman päivän iltana teinkin ennätyksen, en oo ennen ollut näin kauaa raskaana ja tästä matka vain eteenpäin :) Tiistaina oli Fannin lääkäri, sai tikit ja kaulurin pois ja nyt silmään laitetaan kortisonitippa kahdesti päivässä, kunnes seuraava kontrolli kolmen viikon päästä. Vielä ei tiedetä, tuleeko silmällä näkemään, mut täl hetkel ei ainakaan sillä näe mtn, kun on niin paha verenpurkauma siel silmän sisällä. Ens viikolla on pitkästä aikaa äitiysneuvola keskiviikkona ja perjantaina Will saa toisen osan rokotteestaan (pneumakokki) ja sit saman päivän on kuulokeskuskäynti ja kojeet saa taas uusia voimakkuuksia. Jännittää jo nyt ihan pimeesti, ko poika ei nyt yhtään tykkää äänistä ko ne oikeesti kuulee tän toisen säädön kolmannella tasolla.. On tosi itkuinen ja säikähtää vähän väliä jotakin, pahin on, kun laskee lavuaariin vettä. Mut ehkä tää nyt tästä, kun vaan odotellaan ja totutellaan.. :) Sit saatiin aika perinnöllisyyspoliklinikalle, jonne mennään 16.2., enkä tajua mitä varten siihen pitää käyttää se kaks tuntii, ko saatiin jo tulokset ettei oo mtn perinnöllistä eikä enempää tutkimuksiakaan asiasta voi tehdä O.o No, mennään nyt kattoo mitä siel on asioita. Sit me muutetaan 12.pv ens kuuta! Tuohon saman rapun ja saman kerroksen tismalleen saman kokoiseen & näköiseen asuntoon kuin tämä on, kert äite muuttaa siit pois. Se asunto ko hirveesti nätimpi, siistimpi ja lämpimämpi :) Ei jaksais odottaa sitäkään..

Tänään rv 35 täynnä, vähänkö on hyvä mieli. Oisi hienoo, ko pysyis viel pari vk ainakin masus, niin oisi täysiaikainen eikä mua haittais kyl yhtään vaik pitäis käynnistää 42 viikolla, ko sit oisi maaliskuu jo niin pitkällä, et oisi melkein kevät ja saataisiin kevätvauva :) <3

Aada täyttää tänään 2 vuotta, onnea pienelleni <3 Miten aika voikin mennä näin nopeasti, vastahan tuo oli ihan pikkupentu ja niiiin lutuinen ko olla ja voi..
Voisi pistää tulevan vuoden tavoitteiksi bh-kokeen ja ko se on suoritettu hyväksytysti, niin voisi kokeilla jtn uusia harrastuksia. En tie pitäisikö tänäkin vuonna käydä vaikkapa yksissä näyttelyissä, ei se niin meidän juttu oo, mut nyt voisi mennä paremmin ko viime kesänä, ko sillon mä niin kovasti jännitin vaik koira olikin hemmetin hienosti. Sit mun pitäisi saada tuo lihomaan ihan pysyvästi, ettei tuo paino kokoajan heittelis niin paljoa, se on ärsyttävää.. Vaan joskohan nyt alkaisi hiljalleen fyysisesti aikuistua sen verran, et vois käyttää ravintoo lihomiseen eikä muuten kasvamiseen + lihaksiin, joita on aivan hemmetisti...

Aadan 2v kuva:

Sain viimein lääkityksistä selkoo, ei kuulosta kovin kivalta:
-3 kertaa päivässä ruuan seassa pinkki tabletti antibioottia
-kerran päivässä suun kautta 9 tippaa särkylääkettä
-maanantaina haetaan reseptillä suun kautta annettavaa tulehdus-kipulääkettä, vielä en tiedä miten paljon sitä annetaan päivässä
-silmään tänään, huomenna ja maanantaina yks tippa pupillia laajentavaa tippaa
-silmään kahdesti päivässä kolme antibioottitippaa
-silmään kahdesti päivässä tippa jtn muuta antibioottia

Silmään laitettavien tippojen välillä täytyy pitää taukoo vähintään 5min ja samaa lääkettä laitettaessa taukoo oltava vähintään 3 tuntia eli vähänväliä saa olla antamassa jotakin lääkettä.. Niin joo, sit silmää pitää puhdistaa vedellä päivittäin pariin kertaan..

Eipä ollut käynnistä apua, määräs lisää samoi lääkkeit mitä on tähän asti saanut, ei edes katsonut silmää, pyyhki vain luomet päältä vedellä ja lähetti kotiin. Käynti siis 2min ja hintaa satanen, josta 20e klinikkamaksu, 20e lääkkeet, 50snt tarvikkeet (se paperipyyhe..) ja vähä vajaa 60e siitä, et silmän puhdisti erikoislääkäri.. O.o Sit antoi kontrolliajan 18.päivään, mut tikkei ei kuulemma voi ottaa moneen viikkoon pois eli kai se sillonkin vaan pyyhkii sen.. Taidanpa soitella Veteriin ja kysyä, josko päästäisiin sinne silmälääkärille tuolloin reilun viikon päästä.. Pieni ketutus!!

(Lisäys myöhemmin:) Soittelin Veterille, mut silmälääkäri on juur ollut käsileikkaukses eli ko käy töissä, niin tekee pelkästään vir silmätutkimuksii.. Se siitä siis, pitää sit mennä taas Hakametsään.. Mietin tuos, et onha siel se kone mist saa kahvii ja kaakaoo jms ilmaseks.. Voisin ens kerralla ottaa monta termospulloa mukaan ja niihin kaakaota koko rahan edestä, jos taas menee niinko tänään meni.

Päätettii Emmin kaa kokeilla miten tänään sujuis ulkoilu Fannilta, ko eilen illalla ei liikkunut, mut tykkäs haistella ilmaa. Tänään on muutenkin liikkunut aika ok, vaikka suurimman osan nukkuukin, niin tulee mieluummin aina syliin tai edes lähelle ja nukkuu vasta sitten. No saatettiin sit Wiltsun ja Fannin kanssa Emmi kotiinsa, mentiin kaupan kautta ja Fanni aivan tosi reipas, hyppi ja juoksenteli ja pyöri ja teki ulospäästyään heti hätänsä! Jaksoi kävellä ihan koko matkan (ei mennyt ko n.parikytä minuuttii, vähä reilut, mut kuitenkin) ja tykkäs ihan selvästi, oli tosi iloisen oloinen. Sai ulkoilun jälkeen vettä ja cesaraterian ja söi & joi taas hyvin, nyt nukkuu tyytyväisenä. Kahdelta on lääkäri hatanpäällä, mut tuo silmä ei näytä enää ollenkaa niin pahalta, Pasi veikkas, et oisiko silmän takaa poksahtanut jokin verisuoni ja ko verta tullut niin voimalla, niin sen vuoks silmä työntynyt eteenpäin kert nyt noist tikkien raoist näyttää silmä normaalilta ja Fanni liikutteleekin sitä. Vaan pian sen saa tietää :) Saan Lotan mun kaveriks eläinlääkäriin, ko Pasi jää pojan kaa kotiin, ettei pojan tarvii odotella siellä, vaan saa leikkiä kotona ja viel ulkoillakin ko ulkon on kiva ilma (mut niin kylmä, ettei tarkene olla kauaa kerrallaan). Paljonpaljon parempi mieli :) <3

Ei menty lääkäriin, ko Fannin tila ei muuttunut pahempaan ja lääkäri sano, et ainoo mitä voivat tehä on poistaa silmä eli jos halutaan edes yrittää pelastaa se, niin sit vasta huomenna sinne Hakametsään. Pasi jäi sit kotiin Wiltsun ja koirien kaa, ku mä lähin Emmin kaa kiertää eläinkauppoi, et saisin muuta ajateltavaa enkä oisi kokoajan Fannissa kiinni. Ko tulin kotiin, niin tyttö oli kiivennyt itse meidän sänkyyn, nosti päänsä heti ko menin sitä kattomaan ja alko heiluttaa iha kunnolla häntäänsä. Otin kaulurin pois siksi aikaa, ko tarjosin ruokaa ja söi cesarin annospussin tyhjäks, kuivamuonaa ja joi ite reippaasti vettä. Sit käytiin ulkona ja vaik tyttö ei tarpeitaan tehnytkään, niin vaikutti tyytyväiseltä, ko istui oven edessä ryhdikkäänä ja kuunteli ääniä. Sit ko alko paleltaa, niin toin takas sisälle nukkumaan. Viel ens yö ainaki valvotaa ja annetaa antibioottitippoja, pääasia kuitenkin nyt, et tyttö on alkanut taas löytää elämäniloa :) <3

Koira sai särkylääkkeet pari tuntia sitten. Eivät ole huumaavii eikä rauhoittava oo vaikuttanut enää monenmoneen tuntiin, mut silti koiruus vaan nukkuu ja nukkuu ja on pihalla kaikesta.. Soitin äsken taas lääkäriin ja lupas soittaa mulle hetken päästä..

Saatiin Fannille aika silmälääkärille kuitenkin vasta huomiseks eli Allu tulee meille kohta Wiltsun + Fannin seuraks ko lähen hakee särkylääkkeitä koiralle.. Huomenna sitten klo 14 Hakametsään, tästä tulee pitkä odotus..

Koira menee nyt kokoajan huonommaksi, tärisee ja makaa ja vinkuu, välillä hyökkää päättömästi johonkin päin kamalasti kiljuen ja rauhottuu vasta, ko pienen ottaa syliin tai pitää kiinni.. Ei oo syönyt eikä tehnyt hätäänsä, välillä oon antanut vettä ruiskulla suoraan suuhun aina välillä, täytyy nyt seurailla tyttöä kovasti.. <3

Olipa yksi elämäni kamalimmista illoista.. Aada on kunnon lihotuskuurilla taas eli ko alkoi leikkii Fannin + Iitun kanssa juoksemisleikkejä, niin laitoin Fannin + Iitun keittiöön. Olivat olleet siel hetken ja oli ihan hiljaista, ajattelin molempien menneen nukkumaan, ko alko kuulua ihan kamalaa kiljumista hemmetin lujaa ja niin yliluonnollisella äänellä ettei tosikaan.. Olin samantien siinä ovella, niin Iitu makas toisella puolella huonetta hämmentyneen näköisenä tuijottaen Fannia, joka seiso keskellä lattiaa heti oven takana silmä, naama ja lattia veren peitossa huutaen täyttä kurkkua.. Mulla oli poika sylissä, mut Emmi onneks meillä eli annoin pojan Emmille ja kaappasin koiran syliin. Lopetti huutamisen, mut ko yritin pyyhkeellä tyrehdyttää veren vuotoa, niin alko taas paniikissa kiljua.. Yritin laittaa sille kuonositeen, et saisin silmän verenvuodon tyrehtyyn ilman pelkoa, et kävis kiinni paniikissa, mut kilju niin kovaa etten pystynyt laittaan sitä pyyhettä silmäänsä.. Luulin ensin, et koko silmä on pudonnut, mut ei onneks ollut, vuosi vaan pahasti.. Soitin päivystävälle ell:lle ja ko Pasi pääsi kotiin (oli Orivedellä, josta hälytin sen paikalle) niin lähdin Pasin kaa viemään koiraa ensiapuun ja Emmi jäi Wiltsun kaa meille, kert kello niin paljon. Fanni nukutettiin, sille annettiin nestettä ko oli aivan shokissa (kahdesti tuntui menettävän tajuntansa ja muutoinkin vaan makas + läähätti kamalasti ja kilju heti, ko koski päähän) ja silmää yritettiin tutkia + työntää syvemmälle päähän, ko oli niin pahasti ulkona + koko luomi turpos. Sai särkylääkettä, antibioottia ja tulehduskipulääkettä, luomet tikattiin yhteen, jotta silmä ei kuivuis tms.. Sit sai kaulurin ja ko tyttö alkoi heräillä, niin päästiin lähteen kotiin. Nyt kahden tunnin välein laitan silmätippoja + kuuden aikaan pupillia laajentavaa lääkettä, jota sai jo kertaalleen ensiavussa. Aamulla silmälääkärille, mut näön ja koko silmän ennuste huono, mahdollisesti pitää poistaa koko silmä. Syytä ei tiedetä eikä varmaan koskaan saada selvillekään.. Keittiössä ei ollut mtn terävää, ei mtn mihin oisi voinut silmän teloa ja Iitu oli kaukana Fannista + makaili, verta vain siinä missä Fanni seisoi löytymishetkellä ja sitä tuli niin hyvin, et oisi varmasti huomannut, jos oisi liikkunut jostain siihen..
Nyt tyttö on ihan pihalla kaikesta, makaa peittojen välissä pedissään tuossa mun vieressä, läähättää ihan kamalasti, mut makaa vaan eikä reagoi vaik tekisin mitä.. Normaalistihan tuo on aina jaloissa ja mukana kaikessa, yli-iloinen pieni energiapakkaus.. Hengittää TOSI raskaasti ja on muutenkin ihan tokkurassa + kipeä.. :( Kaiken huipuks vakuutuksensa loppui 31.12. eikä oo ihan halpaa huvia tuo loppiaisillan ensiapu + huomenna mahdollinen leikkaus.. Vaan pääasia, et tyttö tulis pian kuntoon eikä joutus kipuilemaan, valittamatta maksaisin vaikka loppuikäni, jos saisin nuo kivut loppumaan..

Ainoa onni onnettomuudessa oli se, et Wiltsu on kuuro... Poika meinaan seisoskeli keittiön ovea vasten ko koira alkoi sen huutonsa ja oisi varmasti säikähtänyt ihan kunnolla kuulevana, vaan nyt ei tajunnut onneksi edes mtn tapahtuneen ja meni levollisin mielin nukkumaan..

Mentiinpä kuulokeskukselle klo 8.30 ja puolitoista tuntia myöhemmin poika oli kuullut elämänsä ekat äänet.. :') Istuskeli mun sylissä leikkimässä ja katselemassa kirjaa, jota isänsä esitteli, kun meni yhtäkkiä vakavaks, kallisti päätä, tsekkas isäänsä ja sit mua.. Seuraavalla kokeilulla kiemurteli ja lopulta vaan tuijotti lamppua aivan hämillään osaamatta reagoida sen enempää siihen, et pään sisällä tapahtui jtn kummallista.. Kun sit molemmat kojeet oli aktivoitu pojalle sopiviksi tietokoneen ja kokeilujen avulla, oli poika isänsä sylissä ja molemmat kojeet laitettiin päälle 1.tasolle (kuulee erilaiset äänet, muttei liian voimakkaana).. Halas isäänsä tiukasti, pari kyyneltä tipahti poskelle, ilme oli häkeltynyt ja katseli ympäriinsä kuin etsien jotain.. Sit alkoi kiinnostamaan, kun näytettiin keppiä, joka pitää ääntä, kun sitä kääntää.. Otti sen kepin käteensä ja pyöritteli sitä, kaikki tavarat, asiat ja ihmiset oli yhtäkkiä ihan uudella tavalla kiinnostavia.. Pasi sanoi jtn Wiltsulle ja Wiltsu jäi vaan tuijottamaan, muttei säikkynyt. Mä en uskaltanut puhua sanaakaan, ko jännitin et poika pelästyis taas, ko tulis liikaa ääniä yhtäaikaa. Sit ko puhuin, tuntu ko poika ei ois enää ees ihmetellyt koko asiaa, niinko se kaikki oisi jo nyt vaan mielenkiintoista ja mukavaakin, vaikka pieni olikin ihan väsynyt ja jo sen vuoksi hieman kiukkuinen. Jos poika ei kummemmin enää pelästy ääniä tänään, niin huomenna vaihdetaan 2.tasolle. Sit parin päivän päästä 3.tasolle, jos siltä tuntuu ja lopulta 4.tasolle, joka on se korkein taso. Ihan sen mukaan edetään, mikä tuntuu pojalle sopivalta vauhdilta, mut tavoite oisi, et oltaisiin päätasolla sitten, kun on seuraava kuulokeskuskäynti 23.12. klo 12.

Saatiin kaks isoa laukullista tavaraa liittyen pojan kojeisiin. Piuhoja, pattereita, kuivuri, matkakuivuri, varaosia, opasvihkoja, työkaluja ja vaikka mitä.. Sit viel pehmokoala, jolla silläkin on samanlainen koje kuin pojalla, mut muovinen, sellainen jota saa tutkia ja syödäkin vapaasti.. Nyt pieni on päikkäreillä eli kojeet on pois, mut kun herää niin jatketaan äänimaailmaan tutustumista :) Poikani on varmasti maailman reippain pikkuinen <3 Onneks se kaikki on nyt ohi, nyt pieni sa kehittyä ja oppia ihan omaa tahtiaan, niin ehkä joku päivä vielä oppii puhumaankin :)