Tulin käymään täällä vanhempien luona, tarkotus ois laittaa omia tiedostoja talteen. Juttelin pikkusiskon kanssa ja se kerto alkaneensa pitää blogia. Syksy taitaa olla inspiroivaa aikaa runoilulle: sekin oli kirjottanu yhen eilen, vaikkei tiedä mitään mun rustailuista tai surffailuista. Tosi hieno. What what.
Upeita myös nää oireilujen jälkeiset olotilat, läpi yön jouduin kärsimään päänsärystä ja paranoiasta. Nyt olo on varsin mairee kun ohimot tuntuu siltä kuin pää ois yhä tyynyssä.
Hengityksensä tiedostaa useimmiten vaan tupakoidessa. Epänormaali huokauksen huomaus. Helpon tuntusta elämistä, vaikka sydänalaa hieman poltteleekin.