Oli loistavat juhlat! Kaikki meni niiiiiiiin hyvin... Ainut miinus tulee siitä että poliiseja oli aivan liikaa, eikä saanu pajautella rauhassa. :P
Tutustuin ihaniin venäläisiin bussissa ja tultiin heti juttuun. Kun päästiin perille, kutsuin ne meidän leiriin. Meistä tuli niin hyviä ystäviä! <3 Se että tavattiin sai mut uskomaan yhä voimakkaammin kohtaloon. En malta odottaa, että tapaan taas Anyan, Vanon ja Olegin. Te olette mulle niin tärkeitä. Ja Anya... *purrrrrr*<3
Hieman itketti pari tuntia sitten, kun piti jättää uusille ystäville hyvästit. Mun kyyneleet oli niin täynnä rakkautta ja sydän kumisi kaipuuta. Mutta kuten sanottu - välillä pitää erota, että voi taas tavata uudestaan.
On täysikuu ja mun ystävät matkaa mini-bussilla kohti Pietaria. Mahtaakohan nekin ihailla kuuta samaan aikaan. Ken tietää. Ajatuksissani vaellan uudestaan niiden luo. Rakkaat. <3 Kiitos. <3
Nyt pitää mennä suihkuun, koska.... MÄ HAISEN. :D Sen jälkeen voisin kuunnella uusia levyjä. ^___^