voi helkkari inhoon tälläsiä päiviä. ensin on ihan BLING ja naurattaa ihan vääränä kaikki ja sit yhtäkkiä tajuaa jotain mikä on ihan perseelleen mennyttä ja sit itkettää ;__;
mulla on karsee olo. on liian kylmä ja mun sormet on jäässä, mut silti kun koskettaa mun poskea tuntuu niinku olisin kuumeessa. itkettää ihan hirveesti ja en oo vieläkään saanut selville miks, on vaan sellanen itkunen olo. pms !
sit kun äiti viel näytti kaverilleen vaarin hautajaiskuvia ni mun oli pakko häipätä paikalta, etten olis oikesti ruvennut pillittämään ;__; sitä se on se elämä. äh haluun vaarin takas. miks sen piti lähteä.
syön jotain äitin tekemää kiisselintapasta mössöä (ei oo vaahtoo ja pullaa joukossa, älkää pelätkö xP) ja yritän olla yökkäämättä. ei tee mitään mieli mut pitää sitä kohtelijaisuudesta syödä. on se ihan ok kumminki.
ja tuntuu tosi pahalta kun ei ite pääse opiskelemaan mihinkään vaan joutuu kattomaan kun kaverit lähtee uusille teille, hankkii uusia frendejä ja sä jäät tänne käpykylään kasvamaan ja käymään lukion. sit sä näet sen joskus kaupungilla ja sanot ehkä moi niin se ei ees tunnista sua. mä oon menettänyt jo liikaa ystäviä passiivisella tavalla, kiitos vaan.
haluu takas turkuun. siel oli hauskaa vaik itkettikin. mut silleen hyvällä tavalla.
on aika hiljaa kiittää ja kättä puristaa
nyt meidän yhteen liittää vain muistojemme maa
jää jälki sydämiimme, jälki unelmiin
teille laulamme nyt näkemiin..
turvallista matkaa, me toivotamme näin
on aika purjeet nostaa ylöspäin
turvallista matkaa
aalloilla elämän
kanssa hyvän ystävän