IRC-Galleria

severus kalkaros harppoi vihaisena kohti tyrmiä, asunnolleen. mikä helvetin juttu tämäkin oli olevinaan?! potter oli varastanut hänen sukkansa, hänen armaan _villasukkansa_ (joka oli auttanut häntä kun hän oli yksinäisyydessään kaupitellut kartanoaan ja pitänyt siellä turistikiertoja ansaitakseen rahaa vanhuuden varalle) ja piilottanut tämän dumbledoren huoneeseen niin että hänen oli täytynyt hiipiä illansuussa rehtorin huoneeseen sitä hakemaan. severus oli toivonut että dumbledore olisi ollut jo nukkumassa, mutta turha toivo. kun hän lähestyi varovaisesti nurkissa hiipien ja puristaen hellästi luciuksen alkkareita löysässä kaavunhihassaan, saadakseen rohkeutta, hän kuuli hiljaiset askeleet.

tömpfffsss, tömpfffss..

voi helvetin munajuustojäätelön sielut sentään! kuvitteliko tuo vanha pieru osaavansa väijyä yhtään sen paremmin kuin oli osannut ollessaan vain muodonmuutosten opettaja? hän sieppasi sukkansa ja painui salakäytävää pitkin omaan asuntoonsa. tapauksesta hänelle muistuikin mieleen eräs vähemmän miellyttävä tapahtuma...

professori oli vahdannut häntä joka ikisen tunnin jälkeen luokan oven ulkopuolella ja yrittänyt kaapata hänet väkipakolla mukaansa, kun ikuisiin pyyntöihinsä ja anoviin koiranpennunkatseisiinsa professori oli saanut vastaukseksi vain severuksen jääkylmien silmien tikarinkovan tuijotuksen. nämä tilanteet severus oli hoitanut tyylikkäästi loitsimalla käytävän pilkkopimeäksi ja tökännyt sauvansa kerran tai pari dumbledoren persuksen uumeniin, ja juossut sitten mielipuolisesti nauraen karkuun heilutellen juuri varastamiaan vähemmän valkoisia boxereita ja toistaen juuri keksimäänsä varkausmantraa palavalla innolla. dumbledore tokeni kuitenkin nopeasti ja ryhtyi jahtaamaan severusta.

"noin vanhaksi ukoksi hänellä on perskuleen hyvä kunto!" severus ajatteli kauhistuneena ja lisäsi vauhtiaan.

dumbledore kiisi kuin tylypahkan punainen höyryjuna sellaisen elukan kiihkolla joka on juuri haistanut kiimaisen nartun. välimatka lyheni uhkaavasti ja severuksen paniikki kasvoi.

professori kiisi kaiken severuksen hänen tielleen taikoman roinan läpi puskien eteenpäin kuin härkä joka jahtaa matadoria murhanhimoinen katse silmissään kiiluen. tosin tarkemmin vilkaistuaan severus huomasi ettei kiilto ollut mitenkään murhanhimoisen näköinen... miten minä selviän tästä? pääsenkö koskaan turvaan tyrmiin ennenkuin tuo kaljamahainen ukko väsyy tai halkaisee kallonsa`? pitääkö minun manata varjolohikäärme? tuoda haiseva peikko tai pari tanssaamaan humppaa keskelle lattiaa? mikä saisi dumbledoren kiinnittämään huomionsa johonkin muuhun kuin häneen?

severus ei kerennyt ajatella sen pidemmälle kun professori kaatua mätkähti lattialle ketarat ojolleen. 'siinäpä vasta hemaisevat näkymät', severus ajatteli ivallisesti ja katsoi inhoten maassa ähkivää ja jäsenistään partaansa sotkeutunutta tutisevaa vanhainkotipappaa tuntien suurta kiusausta kostaa tämä koko vuoden kestänyt piina ja sydämmenahdistus samankaltaisissa racingkisoissa jotka nämä olivat olleet.

severus kaivoi sauvansa perseestään ja sanoi:

"wingardium leviosa!"

dumbledore mumisi jotain laijahtaessaan ilmaan noin kahdeksan jalan korkeuteen ja jätti jälkeensä housuihinsa paskoneen ukon sipulilta haisevan ripulin hajun, tosin eihän hänellä ollut kuin päällyshousut, severus oli kerennyt jo pelastaa boxerit aavistaessaan juoksun jo ennalta.
severus alkoi pyörittää sauvaa ilmassa hitain, mutta varmoin liikkein, jotka saivat toffeeklimeksisen professorin kiljumaan kimeällä falsettiäänellä apua, samalla kun toffee valui hänen parralleen sitoen jalat ja kädet tiukemmin partaan, jossa hän oli jo hyvin kiinni. tukahtuneet äänet toivat paikalle paljon luihuisia, jotka räjähtivät nauruun nähdessään epämääräisen oranssinkarvaisen otuksen pyörimässa elliptisellä radalla severuksen ympäri, joka hermostui huomatessaan saaneensa yleisöä ja alkoi pyörittää kättään villisti ilmassa, jonka kovia kokenut ja matkapahoinvoinnista ilman matkustamista kärsivä professori sai tuta jo muutenkin löysässä mahassaan. dumbledore kieppui ja kieppui naurun raikuessa ilmassa. yhtäkkiä kaikki kuitenkin hiljenivät. jokin keltainen valui heidän kaapujaan pitkin kohti lattianrajaa. käytävässä kajahti yhteinen inhonhuuto ja massarynnistys vessaan dumbledoren ripulin tunkeutuessa läpi vaatteiden, kosketuksiin ihon kanssa.

"nyt sinä saakelin ukko viimeisen temppusi teit", severus mumisi yrittäen hillitä itseään kuten kaikkien alkkareidenkeräilijöiden kuuluisi osata tehdä ja tiputti professorin maahan äkkinäisellä liikkeellä joka sai professorin voihkaisemaan kivusta.

"luuletko, että tuo jo riitti? luuletko, että tuossa oli kosto kaikesta mitä sinä olet minulle tehnyt?" severus oli hetken hiljaa ja jatkoi: "olet väärässä. KIDUTU!!"

severus purki kaiken vuosien varrella keräämänsä vihan itseään alhaisempia opettajia kohtaan, he olivat typeryksiä hänen rinnallaan, eiväthän he edes osanneet laskea massaprosenttiyksikköjä azkabanin vankien vuosittaisesta vessapaperin kulutuksesta. dumbledore kirkui lattialla, vääntelehti ja kirkui taas kahta kovemmin. severus nautti joka hetkestä....

myöhemmin huoneistossan severus väänsi nautinnollisen hymyn kasvoiltaan. vielä oli paljon tehtävää ennen huomista, jolloin olisi aika kostaa sille kirotulle potterille. hän harppoi huoneistonsa reunalla ja avasi suihkun. tänään eivät hullut professorit minua kaipailisi, hän ajatteli syvää tyydytystä tuntien.

severus palasi nykyaikaan ja ajatteli miten mainiota olisikaan jos kaikki rasittuneet oppilaat voisivat tehdä saman ärsyttäville, lihaville opettajilleen. maailma olisi parempi paikka.