IRC-Galleria

aloin tossa illan aikana miettimään yhtä juttua(okei ehkä muutamaakin mutta ainakin tätä mikä aiheessakin jo lukee..)---
siis voiko kavereita valkata niinkun vaatteita vaatekaapista:
eli jos paita ei ikinä tunnu sopivan kuvioihin ja ikinä ei oo aikaa sen käyttöön, niin onko ookoo antaa se johonkin keräykseen nälkäisille ja köyhille? Eli jos kaveria ei oikein näy eikä oikein kuulu niin pitäskö laittaa vielä kerran moro ja hei ja sitten jatkaa elämää ilman "paitaa"?
Ennen kun joku näsä kommentoi tähän että entä jos kaveri/paita kiristää? No tietenkin soronoo, tai sitte saumat auki vaan..tai kiven mukana hain ruuaks.
Entä jos paita ei sovi muiden vaatteiden kanssa? Sanotaan nyt vaikka että kaikki muut vaatteet on pilkullisia ja tää paita on raidallinen? Pitääkö lähtee kylille pelkässä raitapaidassa? Vai jättää raitapaita aina kotiin? Tai toisten ei-sun raitapaitojen kanssa? Tai ehkä palauttaa kauppaan?
Voiko paitaa, joka joskus sopi ja josta piti kovastikin, käyttää myöhemmin kun se taas tuntuu oikealta? Entä jos kaverilla on paita joka ei sovi hänelle, mutta sinulle se sopii? Saako sen ottaa? Saako sitä käyttää kaverin mummon synttäreillä? Enkä puhu nyt mistään Spice Girls-paidasta.
Mitä jos paita venyy ja saumat paukkuu käytössä? Pitääkö antaa anteeks ja sanoo et oho se oli mun vika, pesin sut liian kylmässä/kuumassa? Ja vetää paita päälle vaikka se rullaantuu kainaloihin asti?
Jotkut vaatteet ei vaan ole joidenkin tyyppien tyylisiä. Itselleni ei oikein ikinä oo esimerkiks uponnut pinkit hihattomat ja korkeakaulaiset paidat. Mutta mitä jos jossain vaiheessa tuntuu, että nyt ois oikea aika ostaa korkeakaulainen pinkki paita jossa ei ole hihoja ollenkaan! Alennuksessakin se on...ja Calvin Klein. Jossen ota sitä, niin joku muu saa sen! Mutta sopiiko tämä uusi hankinta niiden kaikkien pilkkuhousujen kanssa? Vai pitääkö ostaa paitaan sopivat pinkit mikrosortsit hintaan $103.99?
Mitä oikeasti maksaa hyvä vaatevarasto? Millainen on hyvä kaveripiiri? Katsojastahan se on ainakin kiinni. Kaikki voi näyttää eriltä kun katsoo ulkopuolelta.. Kukaan ei esimerkiksi nää vaatteen hintalappua tai mitä vaatetta kaappiin on jäänyt.
Itselläni on muuan huivi. Kallis kuin mikäkin. Takuu hyvästä laadusta ja edelleen myyntikin onnistuisi varmasti, sillä merkki on merkki. Ja merkki näkyy tässä huivissa kauas. Mutta jotenkin tuntuisi haikealta antaa tai myydä huivi jollekkin muulle. Itse sitä en mihinkään saa yhdistettyä, mutta toisillekaan en sitä lainaa. En ikinä. Joskus laitan tuon huivin kaulaan ja se tuntuu niin oikealta. Mutta kaikki muut vaatteet kaapissa ikään kuin sotivat sitä vastaan. Pelkkä huivi kaulallaan ei viitsi ulos lähteä. Ja huivin näkeminen jonkun toisen kaulalla suoraan sanoen oksettaa!
Olenko aivan paskiainen jossen anna toisten lainata huivia, jos se sopii heidän vaatetukseen kuin nyrkki silmään? Eivätkö ne voisi lainata jotain muuta? Ihan mitä vain muuta! Ottakaa vaikka kaikki pilkulliset vaatteet, mutta ei huiviani joka ei tunnu koskaan sopivan mihinkään minussa!
Oikeastaan, mulle on ihan sama. Sopii tai ei sovi. Aina voi yksin kotona fiilistellä huivia ja jos päästä alkaa tarpeeksi huippaamaan niin vaikka puhua sille! Kyllä pilkkuvaatteet ymmärtää. Pakko niiden on ymmärtää. Elleivät tajua, niin on kai aika lähteä ulos pelkässä huivissa.