Ajoittain en vaan voi olla purskahtamatta nauruun, tai itkuun, painiessani IT-asioiden kanssa.
Paras analogia joka koko hässäkästä tulee mieleen, on Linnanmäen Vekkulan edestakaisin (ylös, alas) menevät portaat. Niissä hiisataan ja sekoillaan, kunnes ajoittain ymmärretään
logiikka, ja sitten taas vedetäänkin takapakkia. Askel ylös, ja pari alas. Joskus hirvittää, ja toisinaan se on pirun hauskaa puuhaa.
Parhaimmillaan informaatioteknologian utopistisen hyvä toteutus todellakin nopeuttaisi, tehostaisi ja tekisi elämästä kaikin puolin mukavampaa. Ja huom! Tämä on
utopia, jota
todella ei tulla saavuttamaan.
Mooren laki kertoo, paljonko sirun pintaan tulee lisää portteja eli periaatteessa se kertoo, miten asiat etenevät. Oikeasti Mooren laki kertoo, paljonko pollaa alkaa pakottaa vuosien saatossa.
Vaikka
pilvessä ollaan (tai ehkä juuri siksi), niin tietoa vatkataan monenlaisessa mosaiikissa. Välillä bitit ovat kovalevyllä, SSD-muistissa, USB-tikulla, SD-kortilla, Micro-muisteissa; serverillä, Azureissa, Amazonissa, CD:llä, DVD:llä, jopa ehkä vielä korpullakin. Ei ole ainakaan valinnanvarasta puutetta.
Ennen kaikki oli C: -aseman juuressa olevassa yhdessä hakemistossa. Vaikka on ihan hirvittävää huomata olevansa ns. wanha, niin pakko todeta, että ennen moni asia oli paremmin.
Nykyään tärkeää tuntuu olevan se, että yrityksissä tieto on niin
hujan hajan, että voidaan soittaa Konsultti Oy:lle ja tilata kahden vuoden kevätsiivous.
Hintakaan ei hirvitä; kahden tusinaa siistiä mormonia lähtee noin... 200,000(?) euron hintaan.
Jakopiste-konsultit hitsaavat kiiltävän intran, JAHKA firmassa on uusittu kaikki serverit, CTO, kahviautomaatti, ja käyttöjärjestelmät. Näemme taasen parin vuoden päästä.
En sinänsä pidä pahana, että on syntynyt uusi kädestäpitäjien joukko, jotka siivoavat tietoa ja kertovat miten sitä pitäisi jakaa. Mutta on jotenkin absurdia, että monet uskovat sen tosiaan vaativan joka kerta jumalattoman kalliita investointeja.
No niin, pidän turpani kiinni hyvistä
Tenaattori-vitseistä, koska oikeasti näitä Neuvostoliitto-tyylisiä megaoperaatioita tekevät monet muutkin. Toisaalta, ei asia ole niin synkkä - voit tehdä IT:n retusointia hyvällä omallatunnolla, tietäen että osa rahastasi päätyy erään suuryrityksen filantrooppisen rahaston kautta Afrikan vesivarantojen hyödyntämiseen humanitäärisessä työssä. Hyvänä esimerkkinä IT:n hulluudesta on ralli, jota kutsun nimellä "
Täsmäytä numerot".
Tässä rallissa pitää arvata, mikä palikka toimii minkäkin vuosimallin toisen palikan kanssa. Jos esimerkiksi ostat uuden puhelimen, tuttavistasi 90% on jossain eri leirissä, ja omakin tuttu
konfiguraatiosi on nyt hieman sekoitettu. Juuri sinun puhelimesi valmistaja ei ole ehtinyt, jaksanut, ymmärtänyt tai jostain muusta syystä vain tehnyt sitä pientä palikkaa, jolla puhelin puhuisi samaa säveltä tietokoneesi kanssa. Ja tätä tapahtuu muillakin kuin
ZTE Bladella :-)
Hyvällä tuurilla osuit hyvätapaisen kumppanin pariksi; ja saat ajurisi ja apuohjelmasi siististi netistä. Puhelin tekee hommat itse, ja suosittelee ottamaan kupin kahvia sillä välin. Siihen saa myös antivirusohjelman, ja puhelin aidosti hyödyttää elämääsi. Muista silti verkkovalinnat manuaali-tilaan itä-rajan tienoilla, ja matkustaessasi - tai muuten huomaat erikoisen efektin nimeltä:
"On bittejä,
ja on vitun kalliita bittejä".
Huonon partnerin kanssa käykin niin, että kun yrität ladata koneellesi yhdyskalikan, niin Internet valahtaa Javan ajonaikaisen tietokantamodulin virheilmoitusta -- kielellä, jota et ymmärrä. Pari, kolme sivua virheraporttia piristää kummasti päivää. Lähin helpdesk-numero on suurinpiirtein Andromeda-galaksissa, joten ei muuta kuin rimpauttelemaan. Muista parin vuoden aikaero.
Ennen oli Windows 3. Nykyään on Käyttis x.y.z build 14892134 jossa on kiinni supply pack 7.2alfa ja sen päällä spesiaalisuodin Tööt, antimuurahaiskiillotin Super-10, HushusKilke 4 ja ilmainen SpessuWare 2 ja.. tadaa! Näillä mennään.
Yritän nykäistä jotain hauskaa vielä auto-analogioista: tämä muistuttaa tilannetta, jossa ostit auton siinä uskossa, että mm. jarrut, kojepaneeli, metallikatto ja käsijarru kuuluisi vakiohintaan. Ehei!
Jotta homma ei kuitenkaan alkaisi muistuttaa junan vessaa, niin pistämme kiskoille hieman lisää lunta: edellä kuvatun lankavyyhdin toivotaan ja uskotaan toimivan kumppanifirman open source
-hipinretkujen vääntämän käyttöjärjestelmän kanssa, jossa on lähinnä keskitytty puristamaan niin hieno tekstieditori, että sillä voisi vääntää timantteja vuohenmaidosta. Ihan aina nämä kaksi eivät
saumatta sovi keskenään, mutta sitä varten on räätäleitä.
Muistathan: "...etsitään nälkäistä, haasteita pelkäämätöntä räätäliä tuottamaan innovatiivisia ratkaisukeskeisiä.." <- juuri nämä ovat niitä droideja, joita etsimme. Nälkäisyyttä muuten tulee kummasti, kun räätäli on ollut pari vuotta työttömänä.
Firmojen välissä on kahden luksuskämpän arvosta suodatinrautaa. Juuri kun olit jo soittamassa sinivuokoille siitä omituisesta hakkerista, joka tekee jotain "penetraatiotestejä" (!!!), niin saitkin kuulla että nämä ovat niitä valkohattuja, joita tarvitaan pitämään rojut sisässä. Toinen ilmiö, jonka observoinnista aikoinaan olen harvinaisen ylpeä, on "
IT:n Rubiikin kuutio". Kun väännät systeemistä joitakin ominaisuuksia esiin, menetät toisia. Et voi koskaan saada kaikkea haluamaasi, edes hyvin primitiivisellä tasolla, vaan joudut aina valitsemaan mitä herkkuja otat ja mitä jätät samalla myöskin ottamatta.
Tosin IT:ssä värit on valittu siten, että ne näyttävät ostohetkellä hieman toisilta. Vasta käytön myötä huomaat, mitä jäi puuttumaan. Mutta niin se on rehellisesti sanottuna kaikessa kaupassa.
Tappelin tänään noin 40 minuuttia McDonaldsin ilmaisen WLAN-verkon kanssa. Ensinnäkin tuo ilmaisuus on mielenkiintoinen juttu. Kirkuva mainos Mäkkärin ovessa sanoo "Free Wi-Fi!", ja aivan, ilmainen se on.
Joudut vaan rekisteröitymään ensin pilvipalvelimelle, vannomaan että olet kiva, ja sen jälkeen saat 1 (yhden) tunnin aikaa verkossa. No, vink vink, ei se oikeasti tiedä kuka olet, joten kun rekisteröidyt sen jälkeen jonain muuna, niin saat ihan niin monta tuntia kuin haluat.
Mikään ei ollut muuttunut viime kerrasta, paitsi etten vain saanut millään enää yhteyttä.
Suomessa on niin loistava kombinaatio "huipputeknologiaa": halvalla rakennetut paskat operaattorien verkot, ja sen lisäksi haistavittu-asenteella toimiva palvelu: jos satut olemaan alueelle, jonne verkkoa ei tule kuin Manulle illallista, niin jäät käytännössä ilman - tai voit ottaa 2 vuoden vank... määrä-aikaissopimuksella varustetut 0.06 -megabittisen kikkulan tai tökkylän.
Tällä ollaan menty viimeiset 11 vuotta. Sitten vuoden 2000 maassa ei ole tapahtunut mitään kunnianhimoista, jollei optiokeinotteluja lasketa. Se on tosi sääli. Maa on täynnä korkeakoulutettuja, idearikkaita ja päteviä insinöörejä. Mutta jokin pitää kynnet sisällä.
Ehkä ruuhkavuosien sedaatio? No se perhe, helvetin hieno järkkäri, kiva palkka, ja varmistettu positio yrityksessä.
Miksi tehdä mitään erikoista? Sitähän voisi lukea vielä yhden arkkitehtuurikirjan lisää, niin sitten on 35 opasta luettu ohjelmoinnin teoriasta. Ja kun Rapid, XP, Agile ja Blue Arparagus v2 -ohjelmointimetodologiat on käyty läpi (englanniksi, suomeksi ja kiinaksi), niin kyllä niitä on jo tullut uusia markkinoille; muista "..in practise" kirjojen nimeen vannomme!
Teorialla keksinnöt tehdään. Vai?
"Can-do". Yksi lainasana. Jep. Suomeksi, asenne. Apinanraivoa ja menestystä!
P.S. poskessani on kieli.
