jeppistä. koskissa takana neljä työntäyteistä päivää. tätä työviikkoa ei ehkä olisi ollut viisainta pohjustaa dorkan tiistailla ja tequila jatkoilla:D oli sitten musariviikkoa todentotta. mutta mikä jottei? hommia sai painaa niin että hinki lensi, mutta tänään varsinkin oli ittelläkin meininki koko illan ihan katossa. kiitos siitä teille rakkaat työmuuraiset/kanssa "kärsijät" ja kuin myös hyvin juotettu ja vattuvodkalla myrkytetty viihteellä ollut väki:] valkeakosken onnenmaassa muutenkin viikot mennyt oikein mukavasti ja paikka tuntuu nyt jo kovin kotoisalta. työporukka on loistavaa sakkia, kantis asiakkaiden naamat ja vakio juomatilaukset alkaa olla muistissa ja pikku hiljaa alan muistamaan jopa asiakkaidenkin nimiä. välillä tuntuu että varsinkin mies puolinen asiakaskunta on ottanut miut ns avosylin vastaan. heh. ei sinänsä etteikö meillä kävis paljon mukavata tyttö/nais pilehile kansaa. hyvää itsetunnon buustia kuunnella toinen toistaan parempia ja huonompia iskureploja kerta toisensa perään, varsinkin, kun useimmiten tuntuu, että suuri osa niitä heittävistä on niin nuorimpia mahdollisia juuri 18vuotta täyttäneitä sällejä:D etta tuossa jo joku hetki sitten yrittii ehdottaa, että miksen etsisi kämppää koskista, mutta sille ehdoitukselle en osannut vielä muuta kuin naurahdella. lystiä on ollut, vaikkain työpäivistä matkojen takia tullut tappavan pitkiä ja koska unesta en ole tinkinyt niin muu elämä jäänyt _hieman_ rempalleen.
niin ja todellakin. tulokset tuli. koulujen ovet pysyy miulle kiinni siis jatkossakin. tai siis ainakin nyt vuoden verran pidempään. ultimate vitutus ja "mie oon paskin kaikista"- olo on tässä viikkojen aikana pikku hiljaa onneksi vaihtumassa toiseen laitaan. ilosaari oli sinänsäkin loisto viikonloppu ottaa vastaan yliopiston tulokset, tuli ainakin nollattua tilanne huolella. infernaalinen ja mutta tappavan tasainen känni päällä perjantai-iltapäivästä pitkälle maanantai aamupäivään. muutamia viikkoja on vielä aikaa päättää etsiäkö uusi kämppä suomesta vaiko lähteä taas jonnekin päin maailmaa seikkailumatkalle seuraavaksikin talveksi...?!? ehdotuksia matkaseuraksi tai vaihtoehtoisesti kämpiksiksi näillä levysasteilla otetaan siis vastaan;) saapa nähdä. vaakakuppi kallistuu päivittäin puolelta toiselle. suomessa hajoo pää, mutta niin se tekee kyllä ulkomaillakin jos yksin rinkan selkään heittää ja jättää kaikki rakkaat ihmiset tänne kotosuomeen. en tiedä. en todellakaan tiedä. toivon mukaan jonkin sortin ratkaisun saan aikaiseksi elokuun loppuun mennessä, kun on aika tästä kesäkodista pakata taas kimpsut ja kampsut kasaan.
kello on kohta seiska aamulla eikä väsytä pätkääkään. tai siis kroppa on ihan loppu, mutta mieli poukkoilee vielä samaa tahtia kuin pari tuntia takaperin kun oli täys show päällä ja viinaa laskettiin raikkaasti. ehkäpä mie silti vajoan vuorokaudeksi tuonne sängyn pohjalle, niin jaksaa maanantaina lähteä invistä vääntämään, tiistaina kaiketi pitäs pyöriä raviradalla ja keskiviikkona taas alkaa normi työviikko. lauantai yön jälkeen voisin suoraan koskista ottaa bussin helsinkiin, siskoa ja poikia pitäisi päästä katsomaan. en tiä onko mulla kovempi ikävä walteria ja rasmusta vai niillä mua, mutta tää täti on ollut kyllä niin pitkään pois niitten lapsosten elämästä, pakko sinne on päästä, ja pian.
mutta kuulkaas nusut. pidetään yhteyttä! ja mikä ois vielä tärkeempää nähtäskin oikeesti joskus, välillä kun menee päiviä, etten nää ees manu tai vilkku, vaikka asun niitten kanssa. noh. taitaa olla elämän tapa kysymys ja pistettävä omaan piikkiin:D
*rutistukset*
<3:lla suvinne