Vuonna 2004 nuori yhdysvaltalainen mies joutui kotimaansa armeijan uhriksi. Hänet pakotettiin pesemään osastonsa lattia omalla sähköhammasharjallaan, syömään mikrossa lämmitettyä kissanruokaa, juoksemaan jokapäivä harjoituskentän ympäri 79 kertaa jonka päälle hän sai yrittää juoda vain väkiviina-etikkaa. Lisäksi hän joutui tehdä miinakentän puhdistuksia side silmillään sekä sukeltajan räpylät jaloissaan ja lopulta hänet lavastettiin syylliseksi jääden kiinni kannabiksen poltosta. Juuri kun tilanne näytti helpottuvan, hän joutuikin värvätyksi sotaan Irakiin. Siellä hän päätyi ammutuksi, tosin ei vihollisen toimesta. Päivä ennen kuolettavaa (armo)laukausta, hän heräsi täysin alastomana leirin vartiokoiran kopista eikä muistanut edellisestä illasta ja yöstä yhtään mitään. Selässään hänellä oli tussilla kirjoitettu iso teksti missä luki "I did it for transgenders like me" ja vartiokoira löytyi leirin ruokavarastosta, missä se oli päästänyt tarpeitaan osan ruoan päälle ja osan se oli syönyt. Yllään koiralla oli miehen alushousut ja violetti puuhka. Mies lähti paniikissa juoksemaan edelleen täysin alastomana kohti aavikkoa toistaen samalla sanoja "HOLY CREEPING JEEBIES!"
Nyt kun olet nähnyt ja toistanut mielessäsi nuo ylläolevat sanat, tulet tapaamaan ammutun miehen. Ensi yönä, kun olet nukahtanut, mies ilmestyy peittosi alle ja alkaa taukoamatta hymäilemään light jazzin hittejä vuosilta 1978-1986.
Jos lisäät tämän tarinan omaan blogiisi, journaliisi tai päiväkirjaasi, hän jättää sinut rauhaan. Näin palkitaan hyvät tekosi. Jos et lisää, tulet kärsimään vaikeista alapään tulehduksista sekä virtsaongelmista seuraavat 40 vuotta ja sen mukana seksielämäsi huononee moninkertaisesti
Uusimmat blogimerkinnät
- taas se alkoi.. 09.04.
- terveiset riikasta! 08.01.
- stressi helpottaa. 28.12.
- mie sitten vaan niin rakastan näitä laste... 09.12.
- aamut. 26.11.
- lapset älkää kokeilko tätä kotona! 10.11.
- [Ei aihetta] 09.11.
- nyt on aikaa levätä. 07.11.
- VARMOJA RAKKAUDEN MERKKEJÄ 02.11.
- mietityttää. 17.10.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2008 (2)
- ▶ 2007 (38)
-
▼
2006 (34)
- ▶ joulukuu 2006 (3)
- ▶ marraskuu 2006 (5)
- ▶ lokakuu 2006 (2)
- ▶ elokuu 2006 (2)
- ▶ heinäkuu 2006 (5)
- ▶ kesäkuu 2006 (1)
- ▶ toukokuu 2006 (5)
- ▶ huhtikuu 2006 (2)
- ▶ maaliskuu 2006 (5)
- ▶ helmikuu 2006 (4)
- ▶ 2005 (6)
Blogi
huh.huh.Perjantai 29.12.2006 20:15
ho ho ho!!Keskiviikko 13.12.2006 00:31
paljon tapahtunut viime kerrasta kun kirjoitin. niita elaman pieni suuruia asioita, joita on hauska mummona muistella, mutta nyt en jaksa tarinoida. pitanee vain kertoa etta varasin juuri liput suomeen jouluksi eli tulen 22.12 ja lahden 2.1.07 joten varatkaahan rakkaat kalentereihinne aikaa!!
Suvinne
Suvinne
osoitetta tännepäinMaanantai 04.12.2006 18:58
eilen operoitiin joukolla joulupostikortteja sinne suuntaan, josta tulikin mieleeni ilmoittaa se osoite, jota tuossa aikaisemmin en muistanutkaan.. kun jos jouluposti sieltä suunnalta odottaa niin toki voisi hyödyttää ilmoittaa oikea osoitekkin, elikkäs:
Suvi Kyyrönen
Calle Malaga 4
edif. Galifia I plant 5 D
29640 Fuengirola
Malaga
España
joten jingle all the way! vaan itsekullekkin säädylle ja laittakaapa kynät sauhumaan, jotta en kuole ikävään:(
*besos*
Suvinne
Suvi Kyyrönen
Calle Malaga 4
edif. Galifia I plant 5 D
29640 Fuengirola
Malaga
España
joten jingle all the way! vaan itsekullekkin säädylle ja laittakaapa kynät sauhumaan, jotta en kuole ikävään:(
*besos*
Suvinne
työpäivän päätteeksi!Torstai 30.11.2006 19:10
työpäivä on takana ja jäin hetkiksi istumaan tähän koneelle, kun kotona oleva netti on aina vähän kiikun kaakun yhteyksien löytämisen suhteen, kun kaupungin ylläpitämä wlan verkko toimii meijän pikku partsilla, miltein aina:) mutta siis täällä ollaan hengissä ja olokin on parempaan päin. oltiin siis koko kööri enemmän ja vähemmän kipeinä. mutta pikkuhiljaa alkaa viirukset helpottaa ja hyvä niin sillä kaikki mukana olleet panadolhotit taisi tulla porukalla tuhottua, korvatippa antibiootit tuntuu kamalalilta ja jaken yskänlääke maistuu metsmaassika viinalta:D
töissä menee vaihtelevalla menestyksellä, jonan päivällä huonommin toisena paremmin. toisaalta on vaan ihanaa, että on joku arki eikä enää vaan haahuile. tosin mie olisin kiitollinen jos päivittäinen arki alkaisi vaikka vasta tuntia myöhemmin eikä joka aamu seitsemältä soivaan herätys kelloon.. eilen tuli postissa vilkun ja miun sosiaaliturvanumerot tms joten nyt ollaan ihan laillisesti työskentelmässä täällä ja saadaan terveydenhuolto palveluita yhtä arvoisesti muiden paikallisten kanssa. en kyllä vain tiedä onko se hyvä vai huono juttu:D kyseinen numeron hankita oli melko mielenkiintoinen reissu kun menimme hengailemaan paikallisen poliisiaseman eteen puoliseiskan aikaan aamusta ja oltiin paikalla ensimmäisten joukossa, kun hieman ennen yhdeksää mies tuli jakamaan vuoronumerot kyseiselle päivälle. sinä päivänä miltein kaikilla oli onnea sillä melkein kaikki meidän takanamme olleesta 100metrin jonosta saivat vuoronumeron.. kuka halusi mitäkin, paikalliset ajokorttia, maahantulleet työlupaa tai oleskelupaa.. tuon jälkeen kelan jonotuslappu pylväs ja puolen tunnin odottelu tuntuu varmasti lähes taivaalta..
mutta muut lähtivät jo kotiin ja mie menen kohta perässä. osoitteen ilmoitin jo postillekin joten eiköhän se tulisi kertoa teillekin, jotta voin käydä odottamaan joulupostia, mutta en tietenkään muista sitä ulkoa eikä sitä ole mukanaan, joten palaan siihen vielä myöhemmin:] rutistuksia täältä tonttujen, jouluvalojen, palmujen ja +30asteen maisemista!!
Suvinne
töissä menee vaihtelevalla menestyksellä, jonan päivällä huonommin toisena paremmin. toisaalta on vaan ihanaa, että on joku arki eikä enää vaan haahuile. tosin mie olisin kiitollinen jos päivittäinen arki alkaisi vaikka vasta tuntia myöhemmin eikä joka aamu seitsemältä soivaan herätys kelloon.. eilen tuli postissa vilkun ja miun sosiaaliturvanumerot tms joten nyt ollaan ihan laillisesti työskentelmässä täällä ja saadaan terveydenhuolto palveluita yhtä arvoisesti muiden paikallisten kanssa. en kyllä vain tiedä onko se hyvä vai huono juttu:D kyseinen numeron hankita oli melko mielenkiintoinen reissu kun menimme hengailemaan paikallisen poliisiaseman eteen puoliseiskan aikaan aamusta ja oltiin paikalla ensimmäisten joukossa, kun hieman ennen yhdeksää mies tuli jakamaan vuoronumerot kyseiselle päivälle. sinä päivänä miltein kaikilla oli onnea sillä melkein kaikki meidän takanamme olleesta 100metrin jonosta saivat vuoronumeron.. kuka halusi mitäkin, paikalliset ajokorttia, maahantulleet työlupaa tai oleskelupaa.. tuon jälkeen kelan jonotuslappu pylväs ja puolen tunnin odottelu tuntuu varmasti lähes taivaalta..
mutta muut lähtivät jo kotiin ja mie menen kohta perässä. osoitteen ilmoitin jo postillekin joten eiköhän se tulisi kertoa teillekin, jotta voin käydä odottamaan joulupostia, mutta en tietenkään muista sitä ulkoa eikä sitä ole mukanaan, joten palaan siihen vielä myöhemmin:] rutistuksia täältä tonttujen, jouluvalojen, palmujen ja +30asteen maisemista!!
Suvinne
Helletta ja hammenysta!Tiistai 21.11.2006 23:01
hola! ja tervehdys Fuengirolasta. eli saavuimme maanantaina tanne etelaan, kun saimme toita suomalaisesta telemarkkinointi firmasta, joka myy 118.fi yrityspalveluita suomeen. asustamme vilkun kanssa yhteista huonetta ja jaamme kamppamme kahden ihanan homo pojan kanssa, jotka ovat toissa samassa lafkassa ja ottivat meidan ns. siipiensa suojaan. kamppa on kaunis ihan rannan ja kaupunkin tuntumassa. vaikka taalla tosin kaikki on kovin lahella toisiaan. huomen aamulla edessa jonotus poliisi asemalle, jotta saisimme leimat tyolupapapereihin ja paasisimme tositoimiin torstaina. hammentavaa on tosin kaupunki ja katukuvaan ilmestyneet joulupukit ja muovikuuset, saati sitten jouluvaloketjut katujen ylla.. no ainakaan ei tarvitse tana vuonna arvailla tuleeko jouluna lunta kun vastaus taitaa olla aika selkia:) kommentoikaa ja laittakaa mailia rakkahat. iso ikava<3<3<3 ja nyt on pakko lopettaa ennen kuin vajoan ikavoimaan likaa. vetistely ei ole mukavaa julkisillapaikoilla:D
-suvinne kuittaa palmujen ja appelsiini puiden alta, mutta vain hetkeksi:)-
-suvinne kuittaa palmujen ja appelsiini puiden alta, mutta vain hetkeksi:)-
tervehdykset viela toistaiseksi Valenciasta!Torstai 16.11.2006 18:03
Elikkas kun ollaan ns. vapaana kuin taivaan lintu suunnitelmat muuttuu matkan varrella. Nyt olemme paattaneet puuduttaa takalistojamme 11tunnin bussimatkan ajan ja suunnta fuengirolaan. siis malagan lahialuille. talla viikolla olisi viela tarkoitus hypata bussiin vilkun kera toki ja astua taasen kohti meille tuntemattomia maita ja tarttua tosissaan tyonhakuun ennen kuin rahat loppuvat:) jos halajatte minua saada kiinni puhelimitse niin useinmiten puhelimessani on tuo espanjan numeroni elikkas +34605395101 mutta nyt palaan oikein asioiden pariin.. ilmoittelen taas itsestani heti kun itsekkin tiedan minne asetun seuraavaksi:) *rutistuksia*
sunnuntai 12.11.2006 - teknisia vaikeuksia saada teksti eilen tanne:)Maanantai 13.11.2006 20:10
Hola amigos!
On sunnuntai ja kohta kaksi viikkoa espanjassa takana. Aurinko paistaa lahes pilvettomalta taivaalta ja lamminta on ainakin paalle kaksikymmenta astetta, silla istuskelen par aikaa yopaidassa parvekkeen ovet auki, keittion poydan aaressa kera vilkun lapparin. Talla tapaa voin kirjoittaa maileja etukateen valmiiksi ja menna netti kahvilaan vain lahettamaan ne. Hassua sinansa, kuinka nopeastionkaan oppinut kirjoittamaaan ilman ä:tä ja ö:tä, silla tasta nappaimistostahan ne kylla loytyisi,mutta sormeni eivat enaa hakeudu niille nappaimille, joten yrittakaa kestaa tekstiani ilman rakkaita ääkkösiä<3
Mutta siis elama tassa ja nyt. Asustamme talla hetkella kaksiota, tai siis kahden makuuhuoneen kamppaa, joita taalla kutsutaan kaksioiksi, aivan vanhan kaupungin keskustassa. Tama ompi siis kamppa jossa aino ja riikka asui ennen meidan tuloamme kaksin ja nyt etsimme yhdessa isompaa kamppaa, mutta ongelmaksi muodostui hyvin nopeasti se, etta meidan taytyy ensin loytaa joku toinen asustamaan tata kamppaa ennen kuin voimme ottaa vastaan toisen. Kamppien etsiminen taalla on muutenkin hieman erilaista kuin kotosuomessa, silla vapaista asunnoista ilmoitetaan laittamalla kyseisen kampan parvekkeelle kylttin ”myynnissa” tai ”vuokralla” ja alle puhelinnumero, jonne voi soittaaa ja sopia nayton. Jonka jalkeen toivoa etta kyseinen ihminen tulee tosiaan nayttamaan asuntoa, eika ole unohtanut tapaamista.. toinen hassu piirre on se, etta asunnon koosta puhuttaessa puhutaan aina makuuhuoneiden maarista ei nelioista:D joillekin kerkesin jo viime viikolla kertoa patjan ostamisen vaikeudesta taaalla. (ei prkl. Pakko oppia taas kayttamaan ääkkösiä. Yritan tästä eteenpäin:]) eli viime viikon suuri operaatio oli löytää patja, joita saikin hakea suurinpiirtein maan alta kaivaen. Ainot patjat mihin törmasimme pitkään aikaan oli el corte ingelisin (paikallinen stokka, jollei joku tiedä) superhyperhienoihin ja moderneihin patjoihin, joista halvin ja kaikin puolin pienin maksoi 20% alennusmyynnissä päälle 400euroa!! Mutta loppu viikosta matkalla yhden asunnon näyttöön törmäsimme liikkeeseen joka myi aivan kunnollisia runkopatjoja 70eurolla, ja sellaisenhan me sitten kannoimme sieltä, mie ja manu, päidemme päällä toiselta puolelta kaupunkia tänne calle quartille. Ja tietenkin olimme liikenteessä asian kanssa perjantai iltana siihen aikaan, kun kaupungin kadut alkaa olemaa täynnä ihmisiä. Mutta loppujen lopuksi operaatiomme ei kerännyt hirveästi huomiota, sillä jos mietin miten asiaan reakoitaisiin jos joku kantaisi runkopatjaa päidensä päällä pitkin hämeenkatua voisi huomio olla aika valtaisa..:) katu jossa asustamme on siis vanhassa kaupungissa, vilkkaasti liikennöidyn kadun varrella. Ja esim eilen illalla eli lauantaina kun jäimme vilkun kanssa kotiin, (minä nukkumaan univelkojani pois ja vilkku lepäilemään, koska oli huono vointinen, siitä lisää myöhemmin) kuuluu kadulta jatkuvasti ääniä, huutoa, kiljahduksia, naurua, laulua ja autonjen poppivehkeiden raikaama musiikki ja vähän väliä jostain kauntautuvat tööttäykset ja liikeiden turhan herkkien varashälyttimien vinkuna, jotka ilmeisesti reakoivat pelkään oven kosketukseen tj. Ja fiestat tassa kaupungissa jatkuvat aina aamu kahdeksaan yhdeksaan asti, jolloin sulkeutuvat clubit jotka aukeavat vasta kahden kolmen aikaan. Toki kaupungin ulkopuolella on sitten isompia ns jatko klubeja jossa pileet puolestaan alkavat vasta aamu 8-9aikaan, joten jos pilettää haluaisi pidemmän kaavan mukaan tarkoittaisi se täällä sitä, että aloitettaisin vaikka torstai iltana mistä jatkettaisiin suoraan sunnuntai iltaan:) vaatii meille suomalaisille kesä festareilta yms juhannusjuhlilta tuttua kisa kuntoa, mutta tosin joka viikonloppu..:D
Viime viikko meni todella nopesti. Vaikka espanjalainen päivä rytmi minulle muuten sopiikin, eli tuo myöhään valvominen. Katkaisee siesta siltä kaikkien asioiden hoitamisen, juuri siihen aikaan, kun niitä mieluusi hoitaisi eli noin kahdesta viiteen. ja joka päivä 7-23 auki olevaan lähi siwaan tampereella tottuneena on todella outoa, kun mikää kauppa ei ole auki sunnuntaisin. Muka syvästi uskollinen kansa, joka todellaki pyhittää lepopäivänsä, mutta ei omien kokemusteni mukaan kylläkään jumalalle vaan krapulalle ja lauantai yöstä toipumiselle:D
Perjantaina teimme vilkun ja manun kanssa käytännössä koko kaupungin läpi kiertäneen kävelylenkin täältä calle quartilta aina millenium rakennuksille, mitkä ovat todellisia taidon näytteitä paikallisesta arkkitehtuurista. Tai no mistä minä tiedän kuka ne on suunnitellut, mutta kuvankauniita rakennuksia ovat ja toimivat siis museoina yms. kuvia siltä päivältä laitankin aivan varmasti myös galleriaan.. päivä oli muutenkin aivan uskomattoman ihana ja vanhaa joen pohjaa, joka nyttemmin toimii puistona, pitkin kävellessä todellakin hermo lepää sillä kaupungin äänet ja jatkuva aluksi korvia viiltävä melu ei vallien yli ”joen” pohjalle kauntaudu. Tuo ”joki” siis jakaa kahtia kaupungin uuteen ja vanhaan kaupunkiin ja on aivan ihana paikka paeta kaupungin ääniä. jatkuvaan meluun hälinään on tosin nyt jo tottunut, vaikkakin aluksi tuntui mahdottamalta ”kotona” ollessaan kuulla edes ajatuksiaan, sillä välillä kaudulta kantautuvien äänten taso on päätä huumaava ja koska parvekkeen ovissa ei täällä päin tunnetusti tunneta tiivisteitä kantautuu äänet kaupungilta korvatulppienkin läpi ajatuksiini.
Vastoinkäymisiltäkään ei olla vältytty. Perjantaina, kun olimme valencian yössä riikan ja anniinan kanssa, kuljin joitan metrejä tyttöjen jäljessä näpräten puhelintani ja joku helvetin kusipää tuli ja pölli puhelimen kädestäni! Nappas vaan ja juoksi karkuun.. toinen jätkä yritti napata vielä laukkunikin, mutta sitä potkaisin haaroväliin ja jätkä juoksi karkuun. Kotiin päästyämme iski kauhea itku paniikki huojennus nauru kun älysin, että olisin tyhmänä voinut vaikka päästä hengestäni, aloin puolustautumaan enkä vaan antanut kassianikin pois.. no yhtä opetusta rikkaanpana, ainoastaan muutenkin huonossa kunnossa olevaa nokian puhelinta köyhempänä, muuten kaikki tavarat ja henki kulta tallessa kaikki hyvin. Niin ja puhelimessa oli siis sisällä espanjan numeroni, joka oli prepaid liittymä, eikä siinäkään ollut enää montaa euroa jäljellä.. joten aivan normaalisti saapi laittaa viestia tuohon suomi numeroon ennen kuin hankin käytettävissä, joten pidän siinä espanja korttiani. Onneksi siis otin miinalta mukaani tuon vanhemman puhelimen. Vilkku puolestaan ompi välttynyt materiaalisilta vanhingoilta, mutta tytöltä rakkaalta lahti eilen pala hampaasta, joten hammaslääkäri reissu ompi edessä:´( tyttönen muuten nukkuu tuolla ja on kovin kipeänä, joka paikkaa kuulemma kolottaa. Ei kiva olleskaan.
Muuten kaupunki on aivan ihana ja paikka, jossa haluaisin mielelläni viettää aikaani. puhelimen varastamisesta seuranneen kovan koti/suomi ikävän jälkimainingeissa elelessä ompi kahta kauheampi näytön tarve, että minä osaan, minä pystyn, minä haluan! Lähi päivien aikana tulisi todentotta tarttua härkää sarvista ja aloittaa asunnon järjestelyjen lisäksi myös työnhaku. Jotenkin tunnen luissani, että siitäkin voi tulla ihan mielenkiintoinen operaatio. Varsinkin kun tämä espanjankielen taito pyörii, tasolla että alkaa ymmärtämään päivä päivältä enemmän, mutta edelleenkin tuottaa suuria vaikeuksia saada avattua suutaan ja itse puhua tai vastata johonkin. No sekin asia päivä kerrallaan ja niin kuin kaikki muukin. Sen täällä on kyllä jo oppinut, että ei suurta paniikkia ja stressiä kannata ottaa. Asioilla on tapana järjestyä, edes jollain tapaa..
Eli hengissä ollaan ja elellen sitä yhtä elämäni suurinta seikkailua!
*haleja ja rutistuksia*
Olkaa kielttejä ja laittakaa kuulumisia suomesta! Mieluiten siis tähän: suvi.kyyronen@gmail.com
Rakkaudella,
Suvinne
On sunnuntai ja kohta kaksi viikkoa espanjassa takana. Aurinko paistaa lahes pilvettomalta taivaalta ja lamminta on ainakin paalle kaksikymmenta astetta, silla istuskelen par aikaa yopaidassa parvekkeen ovet auki, keittion poydan aaressa kera vilkun lapparin. Talla tapaa voin kirjoittaa maileja etukateen valmiiksi ja menna netti kahvilaan vain lahettamaan ne. Hassua sinansa, kuinka nopeastionkaan oppinut kirjoittamaaan ilman ä:tä ja ö:tä, silla tasta nappaimistostahan ne kylla loytyisi,mutta sormeni eivat enaa hakeudu niille nappaimille, joten yrittakaa kestaa tekstiani ilman rakkaita ääkkösiä<3
Mutta siis elama tassa ja nyt. Asustamme talla hetkella kaksiota, tai siis kahden makuuhuoneen kamppaa, joita taalla kutsutaan kaksioiksi, aivan vanhan kaupungin keskustassa. Tama ompi siis kamppa jossa aino ja riikka asui ennen meidan tuloamme kaksin ja nyt etsimme yhdessa isompaa kamppaa, mutta ongelmaksi muodostui hyvin nopeasti se, etta meidan taytyy ensin loytaa joku toinen asustamaan tata kamppaa ennen kuin voimme ottaa vastaan toisen. Kamppien etsiminen taalla on muutenkin hieman erilaista kuin kotosuomessa, silla vapaista asunnoista ilmoitetaan laittamalla kyseisen kampan parvekkeelle kylttin ”myynnissa” tai ”vuokralla” ja alle puhelinnumero, jonne voi soittaaa ja sopia nayton. Jonka jalkeen toivoa etta kyseinen ihminen tulee tosiaan nayttamaan asuntoa, eika ole unohtanut tapaamista.. toinen hassu piirre on se, etta asunnon koosta puhuttaessa puhutaan aina makuuhuoneiden maarista ei nelioista:D joillekin kerkesin jo viime viikolla kertoa patjan ostamisen vaikeudesta taaalla. (ei prkl. Pakko oppia taas kayttamaan ääkkösiä. Yritan tästä eteenpäin:]) eli viime viikon suuri operaatio oli löytää patja, joita saikin hakea suurinpiirtein maan alta kaivaen. Ainot patjat mihin törmasimme pitkään aikaan oli el corte ingelisin (paikallinen stokka, jollei joku tiedä) superhyperhienoihin ja moderneihin patjoihin, joista halvin ja kaikin puolin pienin maksoi 20% alennusmyynnissä päälle 400euroa!! Mutta loppu viikosta matkalla yhden asunnon näyttöön törmäsimme liikkeeseen joka myi aivan kunnollisia runkopatjoja 70eurolla, ja sellaisenhan me sitten kannoimme sieltä, mie ja manu, päidemme päällä toiselta puolelta kaupunkia tänne calle quartille. Ja tietenkin olimme liikenteessä asian kanssa perjantai iltana siihen aikaan, kun kaupungin kadut alkaa olemaa täynnä ihmisiä. Mutta loppujen lopuksi operaatiomme ei kerännyt hirveästi huomiota, sillä jos mietin miten asiaan reakoitaisiin jos joku kantaisi runkopatjaa päidensä päällä pitkin hämeenkatua voisi huomio olla aika valtaisa..:) katu jossa asustamme on siis vanhassa kaupungissa, vilkkaasti liikennöidyn kadun varrella. Ja esim eilen illalla eli lauantaina kun jäimme vilkun kanssa kotiin, (minä nukkumaan univelkojani pois ja vilkku lepäilemään, koska oli huono vointinen, siitä lisää myöhemmin) kuuluu kadulta jatkuvasti ääniä, huutoa, kiljahduksia, naurua, laulua ja autonjen poppivehkeiden raikaama musiikki ja vähän väliä jostain kauntautuvat tööttäykset ja liikeiden turhan herkkien varashälyttimien vinkuna, jotka ilmeisesti reakoivat pelkään oven kosketukseen tj. Ja fiestat tassa kaupungissa jatkuvat aina aamu kahdeksaan yhdeksaan asti, jolloin sulkeutuvat clubit jotka aukeavat vasta kahden kolmen aikaan. Toki kaupungin ulkopuolella on sitten isompia ns jatko klubeja jossa pileet puolestaan alkavat vasta aamu 8-9aikaan, joten jos pilettää haluaisi pidemmän kaavan mukaan tarkoittaisi se täällä sitä, että aloitettaisin vaikka torstai iltana mistä jatkettaisiin suoraan sunnuntai iltaan:) vaatii meille suomalaisille kesä festareilta yms juhannusjuhlilta tuttua kisa kuntoa, mutta tosin joka viikonloppu..:D
Viime viikko meni todella nopesti. Vaikka espanjalainen päivä rytmi minulle muuten sopiikin, eli tuo myöhään valvominen. Katkaisee siesta siltä kaikkien asioiden hoitamisen, juuri siihen aikaan, kun niitä mieluusi hoitaisi eli noin kahdesta viiteen. ja joka päivä 7-23 auki olevaan lähi siwaan tampereella tottuneena on todella outoa, kun mikää kauppa ei ole auki sunnuntaisin. Muka syvästi uskollinen kansa, joka todellaki pyhittää lepopäivänsä, mutta ei omien kokemusteni mukaan kylläkään jumalalle vaan krapulalle ja lauantai yöstä toipumiselle:D
Perjantaina teimme vilkun ja manun kanssa käytännössä koko kaupungin läpi kiertäneen kävelylenkin täältä calle quartilta aina millenium rakennuksille, mitkä ovat todellisia taidon näytteitä paikallisesta arkkitehtuurista. Tai no mistä minä tiedän kuka ne on suunnitellut, mutta kuvankauniita rakennuksia ovat ja toimivat siis museoina yms. kuvia siltä päivältä laitankin aivan varmasti myös galleriaan.. päivä oli muutenkin aivan uskomattoman ihana ja vanhaa joen pohjaa, joka nyttemmin toimii puistona, pitkin kävellessä todellakin hermo lepää sillä kaupungin äänet ja jatkuva aluksi korvia viiltävä melu ei vallien yli ”joen” pohjalle kauntaudu. Tuo ”joki” siis jakaa kahtia kaupungin uuteen ja vanhaan kaupunkiin ja on aivan ihana paikka paeta kaupungin ääniä. jatkuvaan meluun hälinään on tosin nyt jo tottunut, vaikkakin aluksi tuntui mahdottamalta ”kotona” ollessaan kuulla edes ajatuksiaan, sillä välillä kaudulta kantautuvien äänten taso on päätä huumaava ja koska parvekkeen ovissa ei täällä päin tunnetusti tunneta tiivisteitä kantautuu äänet kaupungilta korvatulppienkin läpi ajatuksiini.
Vastoinkäymisiltäkään ei olla vältytty. Perjantaina, kun olimme valencian yössä riikan ja anniinan kanssa, kuljin joitan metrejä tyttöjen jäljessä näpräten puhelintani ja joku helvetin kusipää tuli ja pölli puhelimen kädestäni! Nappas vaan ja juoksi karkuun.. toinen jätkä yritti napata vielä laukkunikin, mutta sitä potkaisin haaroväliin ja jätkä juoksi karkuun. Kotiin päästyämme iski kauhea itku paniikki huojennus nauru kun älysin, että olisin tyhmänä voinut vaikka päästä hengestäni, aloin puolustautumaan enkä vaan antanut kassianikin pois.. no yhtä opetusta rikkaanpana, ainoastaan muutenkin huonossa kunnossa olevaa nokian puhelinta köyhempänä, muuten kaikki tavarat ja henki kulta tallessa kaikki hyvin. Niin ja puhelimessa oli siis sisällä espanjan numeroni, joka oli prepaid liittymä, eikä siinäkään ollut enää montaa euroa jäljellä.. joten aivan normaalisti saapi laittaa viestia tuohon suomi numeroon ennen kuin hankin käytettävissä, joten pidän siinä espanja korttiani. Onneksi siis otin miinalta mukaani tuon vanhemman puhelimen. Vilkku puolestaan ompi välttynyt materiaalisilta vanhingoilta, mutta tytöltä rakkaalta lahti eilen pala hampaasta, joten hammaslääkäri reissu ompi edessä:´( tyttönen muuten nukkuu tuolla ja on kovin kipeänä, joka paikkaa kuulemma kolottaa. Ei kiva olleskaan.
Muuten kaupunki on aivan ihana ja paikka, jossa haluaisin mielelläni viettää aikaani. puhelimen varastamisesta seuranneen kovan koti/suomi ikävän jälkimainingeissa elelessä ompi kahta kauheampi näytön tarve, että minä osaan, minä pystyn, minä haluan! Lähi päivien aikana tulisi todentotta tarttua härkää sarvista ja aloittaa asunnon järjestelyjen lisäksi myös työnhaku. Jotenkin tunnen luissani, että siitäkin voi tulla ihan mielenkiintoinen operaatio. Varsinkin kun tämä espanjankielen taito pyörii, tasolla että alkaa ymmärtämään päivä päivältä enemmän, mutta edelleenkin tuottaa suuria vaikeuksia saada avattua suutaan ja itse puhua tai vastata johonkin. No sekin asia päivä kerrallaan ja niin kuin kaikki muukin. Sen täällä on kyllä jo oppinut, että ei suurta paniikkia ja stressiä kannata ottaa. Asioilla on tapana järjestyä, edes jollain tapaa..
Eli hengissä ollaan ja elellen sitä yhtä elämäni suurinta seikkailua!
*haleja ja rutistuksia*
Olkaa kielttejä ja laittakaa kuulumisia suomesta! Mieluiten siis tähän: suvi.kyyronen@gmail.com
Rakkaudella,
Suvinne
hola todos!Torstai 02.11.2006 02:49
eli espanjassa ollaan vihdoin. montaa minuttia enaa netti aikaa jaljella, mutta tahdoin vain sanoa teille kaikille yhteisesti ja tasapuolisesti, etta etta parjailkaahan! taalla ollaan ja lampoa riittaa, tanaankin tai mittari heilahtaa 30 paremmalle puolelle! espanjan kieli tuottaa vahan ongelmia, kun naa ihmisethan ei puhu englantia sitten alkuunkaan.. talla hetkella asustellaan ainon, hostellin ja hassujen tuttavuuksien valimaastossa tai siis ainon kavereiden joihin ollaan tutustuttu:) mailia saa laittaa suvi.kyyronen@gmail.com ja kommentit on enemman kuin tervetulleita!! parjailkaahan te siella lumimyrkyissa me hikoillaan taalla ja koitetaan loyta oma majapaikka.. siita ois hyva lahtea:) hasta luego!!
mietippä sitä tai tätä:]Lauantai 21.10.2006 00:10
mitä tekisit jos..
1. ...tekisin itsemurhan?
2. ...sanoisin pitäväni sinusta?
3. ...pussaisin sinua?
4. ...asuisin naapurissasi?
5. ...alottaisin tupakoinnin?
6. ...varastaisin jotakin?
7. ...joutuisin sairaalaan?
8. ...karkaisin kotoa?
9. ...joutuisin tappeluun etkä olisi paikalla?
1. ...tekisin itsemurhan?
2. ...sanoisin pitäväni sinusta?
3. ...pussaisin sinua?
4. ...asuisin naapurissasi?
5. ...alottaisin tupakoinnin?
6. ...varastaisin jotakin?
7. ...joutuisin sairaalaan?
8. ...karkaisin kotoa?
9. ...joutuisin tappeluun etkä olisi paikalla?
lähtö lähenee! *iiks!*Tiistai 17.10.2006 18:32
*huokaus* alle kaks viikkoa aikaa lähtöön. kämpästä alkaa pikku hiljaa tavara suuntaamaan kohti maaseuden rauhaa ja porukoitten tilaihmetaloa. ajatus siitä, että kohta koko omaisuuteni on selässäni rinkassa, kiehtoo, mutta tavaroiden taikamaailman keskellä elämään tottunut hirvittääkin hieman. uutta ja ennen kokematonta. hassuinta mielessäni on leikkiä ajatuksella, että kohta kaikki mukanani oleva tavara on pakattu niin pieneen tilaan, että miun askartelu- ja maalausvälineet ja langat vievät pelkästään yksin paaaaljon isomman tilan. mitä on koti ilman ihanaa kirjahyllyäni, taulujani, omia kippoja kuppeja, telkkaria ja tietokonetta? ajatuskin tuo kylmät väreet pintaan, hyvässä vai pahassa. siitä en tiedä. se selviää vasta kokeilemalla. puolet omasta painostani saan kantaa mukanani. ajatus kutkuttaa minua kovin<3
tänään juuri veimme vilkun kanssa vaatteita kirppikselle myyntiin, edes joistain vaateparsista saatoin luopua. koska minusta tuli materialisti? kaiketi syntyessäni tähän yhteiskuntaan ja näihin raameihin. omistaminen on kaiken a ja o. maine ja mammona. mutta ei eihän se niin mene. onnellisuus, elämän ilo ja läheiset. siinä aihetta elämään yhden pienen ihmisen tarpeisiin aivan kerrakseen:]
viimeinen työpäivä on keskiviikkona. päättyy yksi vaihe elämässäni. leppäkerttumaailma ja onnentytön puurtaminen. päivääkään en vaihtaisi, tai no yötäkään.. jokainen asiakas joka mieleeni on painut opettanut minulle jotain, itsestäni tai ihmisluonteen kummallisuuksista. kantiksia tulen varmasti moikkailemaan kadulla törmätessäni vielä piiiiiitkiä aikoja tästä eteenpäin. työkavereiden maksa harvot huolestuttaa, mikäli meno jatkuu samanlaisena:D
mitä enemmän mietin lähtöä sitä suuremmaksi kasvaa ikävä jo nyt. ikävän mukana huoli. huoli lähimmäisistä, rakkaimmista. miten sirpukka jaksaa? entä riikka? tunnistaako rasmus ja walter tätiään enää kun tulen takaisin? miten tsikujen koulut lähtee sujumaan? kuinka kristiano kasvaakaan kun olen poissa? saako isä burn outin kun rehkii niin hulluna? saako äiti nukuttua ja syökö se edeelleen puurohetkiä kun takaisin? monta kysymysmerkkiä pyörii päässä. mutta innolla odotan kaikkea!!
enemmän kuin innostunut olen lauantain läksiäisistä. ihanasti on pääsemässä porukkaa paikalle. miltein kaikki ovat sanonneet kerkiävänsä jossain vaiheessa paikalle. työystäväni tietysti eivät pääse paikalle. minkälaista kaksoiselämää olenkaan elänyt viimeisen pari vuotisen? eri nimikin, eri ihmisille - sluiba töissä, kyrpä tsikuille, suvi muille. niin eli jos nyt joku on meinannut unohtaa niin muistutettanee, että lauantaina yotalon pankin puolella alkaa jamit kun kello lyö kuusi! tulethan paikalle, tulethan? ja samaan hengen vetoon esitän pahoitteluni jos olen jonkun unohtanut paikalle kutsua. jos silmäsi liikkuvat näillä riveillä ja sinusta tuntuu että kuulut mukaan joukkoomme sekavaan, älä epäröi liittyä seuraamme. ja kerrothan minulle, että olin sinut unohtanut, niin että voi hävetä itsekseni hajamielisyyttäni.
nyt on aika päiväunien, jotta jaksaa jaakkokultaa vielä nähdä vähän myöhemmin. ja isukilla pakata lisää tavaraa matkaan mukaan. ja alkaa vaateita mukaan valkkaamaan. ja maileja kirjoittaa. eikä sovi unohtaa illan bbtäkää. nyt riks raks ja poks. nähdäänhän vielä ennen kuin lähden? pidäthän siitä huolen?
suvinne
*besos*
-
-
tänään juuri veimme vilkun kanssa vaatteita kirppikselle myyntiin, edes joistain vaateparsista saatoin luopua. koska minusta tuli materialisti? kaiketi syntyessäni tähän yhteiskuntaan ja näihin raameihin. omistaminen on kaiken a ja o. maine ja mammona. mutta ei eihän se niin mene. onnellisuus, elämän ilo ja läheiset. siinä aihetta elämään yhden pienen ihmisen tarpeisiin aivan kerrakseen:]
viimeinen työpäivä on keskiviikkona. päättyy yksi vaihe elämässäni. leppäkerttumaailma ja onnentytön puurtaminen. päivääkään en vaihtaisi, tai no yötäkään.. jokainen asiakas joka mieleeni on painut opettanut minulle jotain, itsestäni tai ihmisluonteen kummallisuuksista. kantiksia tulen varmasti moikkailemaan kadulla törmätessäni vielä piiiiiitkiä aikoja tästä eteenpäin. työkavereiden maksa harvot huolestuttaa, mikäli meno jatkuu samanlaisena:D
mitä enemmän mietin lähtöä sitä suuremmaksi kasvaa ikävä jo nyt. ikävän mukana huoli. huoli lähimmäisistä, rakkaimmista. miten sirpukka jaksaa? entä riikka? tunnistaako rasmus ja walter tätiään enää kun tulen takaisin? miten tsikujen koulut lähtee sujumaan? kuinka kristiano kasvaakaan kun olen poissa? saako isä burn outin kun rehkii niin hulluna? saako äiti nukuttua ja syökö se edeelleen puurohetkiä kun takaisin? monta kysymysmerkkiä pyörii päässä. mutta innolla odotan kaikkea!!
enemmän kuin innostunut olen lauantain läksiäisistä. ihanasti on pääsemässä porukkaa paikalle. miltein kaikki ovat sanonneet kerkiävänsä jossain vaiheessa paikalle. työystäväni tietysti eivät pääse paikalle. minkälaista kaksoiselämää olenkaan elänyt viimeisen pari vuotisen? eri nimikin, eri ihmisille - sluiba töissä, kyrpä tsikuille, suvi muille. niin eli jos nyt joku on meinannut unohtaa niin muistutettanee, että lauantaina yotalon pankin puolella alkaa jamit kun kello lyö kuusi! tulethan paikalle, tulethan? ja samaan hengen vetoon esitän pahoitteluni jos olen jonkun unohtanut paikalle kutsua. jos silmäsi liikkuvat näillä riveillä ja sinusta tuntuu että kuulut mukaan joukkoomme sekavaan, älä epäröi liittyä seuraamme. ja kerrothan minulle, että olin sinut unohtanut, niin että voi hävetä itsekseni hajamielisyyttäni.
nyt on aika päiväunien, jotta jaksaa jaakkokultaa vielä nähdä vähän myöhemmin. ja isukilla pakata lisää tavaraa matkaan mukaan. ja alkaa vaateita mukaan valkkaamaan. ja maileja kirjoittaa. eikä sovi unohtaa illan bbtäkää. nyt riks raks ja poks. nähdäänhän vielä ennen kuin lähden? pidäthän siitä huolen?
suvinne
*besos*
-
-