IRC-Galleria

emmeny

emmeny

"My okays are so okay that they're too okay." ;)

Jonnin joutavaa jonninjoutavaa.Maanantai 20.07.2009 02:59

Siirsin säbäkuvani "autrefois" (mennyt elämä)-kansioon. Surullinen olen. Vaikeaa luopua kaapissani iät ajat seisseistä pelipaidoista. Toinen, erotuomarinharmaa, aiheutti peleissä aina sekaannusta. Musta paita oli kuin toinen iho, niin hämmentävältä kuin se kuulostaakaan. Muistan, kun vedin sen paidan ensimmäistä kertaa päälleni ja tuskailin kireää kaula-aukkoa (olin pelannut edeltäneellä kaudella XL-kokoisessa paidassa, joka liehui juostessa kuin suomenlippu, jos ei taittanut shortsien kauluksen alle). Nyt olen ollut jo lähes kolme kuukautta ilman salibandya. En varmaan enää osaa kämmenlyöntiäkään rystystä puhumatta. :'S

Olen nyt virallisesti Oulun yliopiston biologianopiskelija. :D Enää opiskelijakortti puuttuu. Ja kirjastokortit. Kämpän avaimet. Sain jopa opintotukihakemuksen täytettyä, mikä olikin varsin vaivalloista (eikö KELA:llekin olisi edullisempaa tehdä helppolukuisia lomakkeita, jotta ei tarvitsisi soitella epäselvien kohtien takia joko asiakkaan KELA:lle tai toiste päin?). Huh, onneksi sekin on tehty. Nyt voin keskittyä haalimaan rahaa. Näillä näkymin olen haalinut jo ainakin 500 euroa muutamasta hanttihommasta ja kirpputoritouhuilusta. Mielestäni aika hyvin, kun miettii, että olin vielä kesäkuussa työtön (en tosin vieläkään ole kunnon duunissa) ja tolkuttoman paljon rahaa kului festareille ja Animeconiin sekä muihin kesärientoihin. Hehhehee, mikä selviytyjäfiilis. :D

En osaa enää sarjakuvaan tutustuttuani lukea raskasta kaunokirjallisuutta. Kyllähän vielä Rei Shimurat menevät, mutten niitäkään enää lue päivässä, kuten ennen. Lieneekö syynä tottumattomuus (lukenut viimeisen puolen vuoden ajan vain mangaa tai koulukirjoja) vai olenko tosiaan löytänyt elämääni muitakin aktiviteetteja kuin lukemisen? Hämmentävää. Eikä ole edes ollut treenejä ja silti aikani on koko ajan kuitilla. Hyvin hämmentävää. Angel Sanctuary menossa. Taas. Se siitä hetken kaipauksesta lukea kaunokirjallisuutta. :'s

Tulinpa iloiseksi, kun mutsi kysäisi haluanko viedä erään tietyn paistinpannun mukanani Ouluun. Pidän siitä pannusta, koska olen mokomalla tehnyt onnistuneimmat ruokani, kuten tomaattisipulikastikkeen, couscousmuonaa ja wokintapaista (enkä vieläkään ole keittänyt perunoita x'D). Mitenkäs tämä materialistinen minäni otti taas vallan... ^^' Ei, mutta oikeasti: pidän siitä pannusta.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.