IRC-Galleria

Sain lipun Tuska-festivaalien sunnuntaipäivälle! Olen niin onnellinen. ^^ Girugamesh ja MUCC, vihdoin näen teidät livenä! JES!!

Treenien jälkeen lähdin lenkille, juoksin kauppaan ja ostin suklaata. Tuli niin epäurheilullinen fiilis, kun valuin himaan ja söin puolet ostoksistani. xD Hienoa, kulutin treeneissä ja lenkillä.. 0 kaloria? ^^' Nojaa.

AAAAAAA!! Ihanaa, radiosta soivat juuri Infinity 2008 ja Lady Gagan (<3) Just Dance. Ajatella, miten hyvä fiilis voikin musiikista tulla. Yo-matematiikankokeeseen tässä pitäisi lukea, mutta.. just dance! <3 (Lady Gaga tule jo Suomeen!)

Treeneissä harjoittelimme pallonhallintaa (kusin homman totaalisesti.. :'S), kannoimme toisiamme repparissa (naispuolisista yksilöistä koostuva joukkue.. eh, voinette kuvitella, millaisia paineita jotkut pelaajat ottivat, koska pelkäsivät painavansa liikaa, olevansa "läskejä" ^^' nainen jaksaa kantaa miehenkin, joten miksi ei toista, samassa painoluokassa olevaa naista?) ja pelailimme takaperin juosten ja mailan rystypuolta ainoastaan käyttäen (nautin siitä todella :D). Lisäksi alkulämmittelyn aikana huomasin, että syöttöni ovat todella hyviä, kun vain jaksan keskittyä (tällaiselle jumittajalle keskittyminen on välillä tolkuttoman vaikeaa ^^'). Kehujakin sain. <3 Urheilu latistaa välillä itsetunnon täysin, mutta osaa se myös olla mitä parasta sielunhoitoa.

Haluan tanssimaan! Joku voisi sanoa, etten osaa tanssia, mutta hälle vastaan vain, että tanssi on sielun peilaamista (kuten myös musiikki ja kirjallisuus) - eli millainen ihminen olet, niin myös tanssit. :J

Kävelin Hellsingissä ruutuhousuissani ja kaksi muijaa alkoivat kiljumaan ja pistivät vielä räkäiset naurut päälle: "Kato tuolla menee jiirokkari! Krahahahahahhah." Kylläpäs olivat harhaluulojen vankeina. Millaisia stereotypioita pelkistä ruutuhousuista! Rockmusiikki ei ole kansallisuuteen sidottua: se on sydämen, sielun, asia, jota ei tulisi kahlita valtioiden rajojen sisään. Läpintä kuitenkin oli, että laukussani oli Iron Maidenia tunnustava pinssi ja olin menossa ostamaan Flogging Mollyn levyä. x'D

Japanilaisesta musiikkikulttuurista puheen ollen.. mitä tää on olevinaan: http://www.youtube.com/watch?v=iiWe44vEqhs

En ilmeisesti menetä paljon, kun en katso Idolsia. Saan kylmiä väreitä tuosta. Hienoa ovat käännetyt sanat ja sovitus, juuh, mutta tuo elehdintä. Huoh. Epätoivo hiipii. Onhan tuo vain läppää, onhan? :G

Ei hele, heräsin tänään klo 16.40. Joten, luonnollisesti, nyt vielä ei väsytä. Aargh. Viimeisen parin tunnin aikana olen juonut lasitolkulla irisch creamia ja syöny paketillisen kaurakeksejä, karjalanpiirakoita, salaattia, riisiä, keksejäkeksejäkeksejä, mutta olen yhä nälissäni. Matematiikan sijasta (jes, yo-kokeita enää jäljellä 1/6!!) olen lukenut lähinnä Narutoa (nojoo, olen vuosia sanonut sen olevan totaalisen shitti sarja, mutta luettuani kaksi pokkaria perun puheeni).

Hah, mutta Narutossa oli yksi lausumisen kannalta mahtava pätkä:
"Well well, if it isn't the Hidden Mist's Missing-Nin Momochi Zabuza-kun." x'D

Oh, lähes kaikki päiväkirjamerkintäni käsittelevät joltakin osin japanilaista populaarikulttuuria, vaikka enhän niin superotaku loppujen lopuksi ole. ^^' Pahoittelen. Jotakin. Nih. Ja v*tut.

Raah.

Siinä teille kuvia, joten nyt loppu se ininä prkl. >;D

Päätimme juuri kaverin kanssa, että cossaamme Animeconissa DOLLSia.

... jos näette wannabeunivormuilijoita, en tunne niitä en. ^^'

Säbäjoukkueemme oli hilkkusta vaille päästä play offeihin. Puoli kautta olemme olleet lohkon kakkosina, mutta viime viikolla kärsitty tappio ja tänään kiduttu katkera yhden pelin häviö tiputtivat kolmanneksi. Sain kyllä kehuja hyvin pelatuista peleistä, mutta ehkäpä juuri siksi sarjataulukon tulos ärsyttääkin: kaikkensa antaminen ei aina riitä. Suolaa haavoihin lisäsi muutama epäkorrekti PSS:n pelaaja, jotka aloittivat joukkueemme dissaamisen, vaikka olimme kaikki aivan likellä - syntyykö todellinen voittajafiilis muka noin, nenänvartta pitkin katsomalla? Ei hävinnyttä joukkuetta toki tule sääliä, mutta vastustajan arvostaminen on hyvän pelaajan ominaisuus. Kiitokseni hyvistä otteluista Korskalle ja muutamalle PSS:nkin pelaajalle (aiemmin mainitsemani epäkorrektit ällötykset eivät ansaitse sataa ruoskaniskua vähempää, assholes -> taisi vain vituttaa, että oma voitto jäi niin hilkulle, hah, mitä luusereita), oli oikein mukava vääntää, vaikka..

..nyyh, tumma chilisuklaani loppui ja urheiluvammat rasittavat. Jalat painavat todella paljon, peukaloa itkettää, sääressäni on haava ja mustelmat kirveltävät (sisäsäären ja -reiden mustelmat pahimpia, aijaijaijaijai!). Mutta en voi kieltää, ettenkö olisi nauttinut peleistä, sillä rakastan salibandya. Harmi, kun sarjapelit ovat nyt ohi, sillä olisin voinut pelata tusinan lisää. Onneksi meillä on huhtikuussa turnaus Tampereella. Mitä parista(kymmenestä) kolhusta ja häviöistä, kun on kyse näin mahtavasta lajista (tästä tulikin salibandyn ylistyspuhe, eh? ^^').

Suklaan loppuminen on kyllä surkujuttu. Kaupatkaan eivät ole auki. Voih. D: Ostin viime reissultani Helsingistä (Danko Jones, iiih, esineellistät naisia liikaa, mutta musiikkisi on lyriikoita lukuun ottamatta mahtavaa) the Gazetten "NIL"-albumin. Ah, mitä musiikkia. ^^ Levyn parhaat kipaleet ovat ilman muuta "Cassis", "Silly god disco" ja "Taion". <3

Valitan poissaolevuuttani. Kärsin ylioppilaskirjoituksista. H*lvetti, jos ei mene hyvin, niin.. ööh.. luen lisää.