IRC-Galleria

Niin, yritin jälleen parhaani mukaan leipoa kakkua, ja munasin homman - jälleen. Viime kerralla kakkua ei saanut kakkulapiolla leikattua vaan jouduimme turvautumaan isoon leipäveitseen; tällä kertaa kakun sai sentään leikattua normaalein keinoin, mutta hedelmäinen rahkatäyte lössähti ja irtosi pohjataikinasta. HUOH.

Jäin jälleen koukkuun muotiblogeihin. Blogien maailmasta löytyy silloin tällöin todellisia helmiä, kuten kuuluisa, lehtijuttuihinkin päätynyt blogi "Nelliinan vaatehuone". Hyvässä blogissa on kiinnostavien kuvien lisäksi aitoa asiaa. Ehkäpä joskus eksyn itsekin kirjoittelemaan omaa blogia. Kenkäblogi olisi aivan mahtava (sugoi!!). Rakastan kenkiä.

Holalaa, tulin juuri harkkapelistä, jonka joukkueemme pelasi KeBaa vastaan (tilanne 8-1 voitoksemme). Sain kauden ensimmäiset syöttö- ja maalipisteeni: 2 syöttöpojoa ja yksi maalipongo - kaikki samasta pelistä. Sain pelitoveriltani kommentin "muija, sähän oot liekeissä!!" (se oli mahtava hetki! <3). Säbäkausi lähentelee loppuaan ja joukkueemme osalta SSBL:n pelit jo ohi, joten tein kauden pongoni hieman jälkijunassa. Joukkueenjohtaja nauroikin, että nyt alan läimimään pisteissä muita kiinni, kun koko kauden muuten ollut nollilla (nojaa, 2 min jäähy, khyllä khyllä ^^'). On kyllä mahtava fiilis. Joukkuelajit peittoavat yksilölajit juuri siinä, että ilo on yhteistä - ilohan on parhaimmillaan jaettuna.

KeBan kanssa on mukava pelata. Harmittaa vain, kun taistelutahto hiipuu aina, kun teemme muutaman maalin: ei pari vastustajan tekemää maalia peliä kaada, ei viisikään, jos tahto, halu voittaa, on kohdallaan. Siispä kilpasisaremme, tsemppiä, hirmuista tahtoa, niin peleistämme tulee entistäkin nautittavampia. ;)

Maalini tein veskan längistä - harmittavin tapa miten maalin voi tehdä, mutta olen silti tyytyväinen: veto oli suoraan syötöstä (pirun hyvä syöttö muuten!). Pelissä kuntoni kesti kaikki kolme erää (toki juoksu hidastui silloin tällöin, mutta ei niin, että pelin kulkuun olisi tullut yletöntä muutosta) ja syöttöni menivät nappiin (sain kehuja <3). Paras syöttö, josta sain pongonkin, oli vastustajan kulmapisteeltä tekemäni vapari. Näin mtn kanssapelaajat tulivat kärsimättömiksi (oikeastaan kuulin pikemminkin.. ^^'), mutta kestin ja odottelin sopivaa hetkeä. Näin miten joukkuetoverini liikahti toivomaani suuntaan esiin vastustajan selästä kohti maalia, ja syötin: syöttö kulki kolmen pelaajan halki toverilleni, joka sitten teki maalin (suoraan syötöstä?). Oli aivan mahtava fiilis: kerrankin taktikointini sujui täydellisesti nappiin. ^^ Ensimmäinen syöttöpongoni tuli yksinkertaisemmasta tilanteesta: syötin kulmasta ja taitava toverini teki maalin suoraan syötöstä. Se oli ottelun ensimmäinen maali. <3

Ah, ja unohdin mainita, että pelasin paikkaa, jota olen pelannut tällä kaudella kerran, pari: pelasin piikkinä, ylimmäisenä pelaajana (eli lähimpänä vastustajan maalia, vastustajan pakkeja härnäämässä). Tavallisesti kapteenimme pelaa sitä paikkaa, huippupelaaja, joten kukaan tuskin odotti tällaiselta melko kyvyttömältä laiturilta mtn erityistä - siinä lienee syy miksi onnistuin: pidin hauskaa ja halu oppia uusi pelipaikka oli suuri. Toivottavasti valkku antaa jatkossakin samanlaisen mahdollisuuden. Vielä kaksi pelirupeamaa: harkkamatsi seuramme b-jäpiköitä vastaan ja turnaus Tampereella. Odotan innolla. <3

Aagh, koko päivän ollut aivan järkyttävä päänsärky. En nukkunut toissa yönä, koska piirsin erästä kuvataiteen rästityötä 12 tuntia putkeen (huhhuh). Olin totisesti vittuuntunut, kun maikka vilkaisi alle 10 sekunnissa A3-kokoisen työni, joka oli täynnä yksityiskohtia (12 tuntia, 12!?), hirmuisesti vaivannäköä (eh, tosin työn piti olla valmis jo viime marraskuussa..). Niin harmi! Ihmisiä kuvattuina kolmisenkymmentä. Röyhelöitä, pitsikuvioita, laskoksia ja kukkia toooodella paljon. Huh. 12 tuntia.

EDIT: Valkku oli kirjoittanut otteluraportteihin näin: "Emmi *** oli myös alusta alkaen ilmi liekeissä, tehot 1+2 ensimmäiseen erään kertovat jo paljon!" <3

Muistakaas, että tänään on The Earth Hour klo 20.30-21.30. Valot pois ja sitä rataa.

... vaikkakin luontoa säästäisi enemmän, jos katkaisisimme talojemme lämmityssysteemit, kierrättäisimme ja luopuisimme vanhoista kodinkoneista sekä autoista.

Talossamme ei tällä hetkellä ole muuta valaistusta kuin kynttilät. Oikea kynttilämeri. <3 Todella romanttinen ilmapiiri. Toki muutama soraäänikin kuului: "hei, mun pitäis mennä suihkuun, joten.." Ei ollut kuullut kylvystä kynttilänvalossa. x'D Noh, talossamme vietetään siis Earth Houria, josta kuulin vasta eilen (naapurit eivät näytä kuulleen vieläkään -> saakelin mediaeristyneet :P).

Tällaisina.. hmm.. fyysisesti pimeinä hetkinä ymmärtää, miksi ihmiset menivät muinoin nukkumaan heti hämärän koittaessa ja heräsivät kukon laulun aikaan: pimeässä ei ole juurikaan tekemistä (samalla selittyvät todella isot perheet ^^'). Ei voi lukea, piirtää, kirjoittaa kunnolla. Itse en kykene katsomaan televisiota ja datatessanikin pidän silmät lähes suljettuina välttääkseni päänsärkyä (tosin huonolla menestyksellä: nyt jo jomottaa). Koira haukkuu pihalla - saakelin demoni: ravaa sisällä "haluu ulos ulos ulos" ja kun pääsee ulos, haukkuu "haluan sisälle sisälle sisälle". Aikamoinen kusipää tuo meijän koira, vaikka nallenaama onkin.

Ostin eilen reunustraakkipuun tuohon kirjoituspöytäni kulmalle. Sopii siihen niin hyvin. <3 Toivottavasti selviytyisi...

Harmittaa nuo yo:iden alustavat: matematiikka jäi hiiren kuseman päähän E:stä, äidinkieli L:stä. Jotenkin sanoinkuvaamaton tunne. :l Englannin alustava magna on tosin aivan mahtava juttu. ^-^ Bilsan mahdollinen C (päästäisen kuseman päässä magnasta.. :S) ketuttaa.

....

Oh, oh, oh, löysin ihanat kengät. Kiiltonahkaa vieläpä! Harvinaista. Ensi kerralla, kun mennään bilettämään, pakko pistää jalkaan. <3 Iloinen olen.

... niin, olen materialisti, vaikka kuinka yritän esittää olevani jotakin muuta, jotakin parempaa. :'(

Hain Stockmannille kesätöihin ja sain sähköpostiini äärimmäisen kohteliaan viestin, jossa kerrottiin, että hakuni käsitellään toukokuun loppuun menneessä. Kohtelias sanamuoto oli varsin miellyttävä, mutta ihastuin myös viestin lopussa olleeseen pätkään: "Consider the environment. Don't print your e-mails unless you really need to." Olen iloinen.

Välillä aivan oikeasti yritän irroittautua tästä materialismista, tämän vuosisadan vitsauksesta, uskonnosta, jossa palvotaan tavaroita. On niin vaikeaa luopua esimerkiksi musiikkiteollisuuden tuotteista, paperille painetusta mangasta, sivellintusseista ja valkaistusta paperista. Siispä olen yrittänyt tukea edes luomua ja eläinkokeettomia kosmetiikkatuotteita - toinen p-polven yksilöistä pilaa tosin kaiken ostamalla mm. Euroshopperin muoviin käärittyjä kananmunia! Tosin mude myös naljaili, kun se oli ostanut luomubanaaneita (olivat halvempia, nii-ih). Mutta sitä ihmettelen yhä, että miksi helvetissä euroshopperin kananmunapakettien, niiden pahvisten, ympärille on vedetty muovikääre! Ei muissakaan kananmunissa ole - pahvipakkaukset riittävät vallan mainiosti. Kyrsii, kun maailma on urpoja täynnä. >:G

Valitin tästä jo aiemminkin, mutta en voi olla toistamatta, että taantuma on persiistä.

Katselin tuossa äsken "The Devil wears Prada"-elokuvan. Viihdyttävä. Olen tosin nähnyt aiemminkin, mutta vaatteiden kuolaamiseen ei voi kyllästyä. Ajattelin itse (!?) ommella sinisen, liehuvahelmaisen mekon. <3 Tai sitten järkytän läheisiäni ja vaatetan itseni pastelliväriseen kukkakuosiin.

Lainasin kirjastosta Darwinin Lajien synnyn. On muuten paksu: yli 600 sivua. Saanen sen jouluun mennessä luettua. ^^' Lisäksi mukaani päätyi muutama muu biologiaa ja maantiedettä käsittelevä kirja, mm. vedestä ja kestävästä kehityksestä (pääsykokeet :'S). Läpin lainani oli kyllä englanninkielinen Väinö Linnan "Täällä pohjantähden alla"-romaani ("Under the North Star"). Cd-osastolta löysin jonkin venäjäksi laulavan suomalaisbändin levyn (Kursk?), joka on varsin puuduttava, Children of Bodomin "Follow the Reaper"-albumin ja Himin "Razorblade romance"-levyn. Kaikkia kiinnostaa. ;D

Sain tänään tietää, että kurkku on marja. En ole koskaan ajatellutkaan asiaa, mutta nyt kun miettii, niinhän se taitaa olla: kurkku on marja. Näin meille paljasti Wikipedia. Kertoipa vielä lisäksi, että kurkku on kotoisin Himalajan vuoristosta. Voitte kuvitella, miten järkytyin: olen aina ajatellut kurkun olevan tämän maapläntin alkuperäisasukas. Kasvavathan kurkut tuolla pihamaassakin. Njaah, ehkä Suomi on kuin Himalaja. Kylmä ainaskin ja luntakin noin periaatteessa.

On kevään alku kyllä rasittavaa aikaa, kun luonto ei osaa päättää, että mennäänkö kohti kesää vai jumitetaanko talvessa. Typerää palella, kun luntakaan ei ole. :F

Kahden tunnin yöunet. Hienoa. Haisen savulle, saunalle, makkaralle, savullesavullesavulle, pakkaselle ja alkoholille. On se mökkeily aivan mahtavaa. Haluan uusiksi. ^^

Kesäduunihaku tuottaa harmaita hiuksia. Jos tällä maalla ei ole tarjota meikäläiselle työtä, lähden Saksaan Berliiniin munkittamaan tai Norjaan kalatehtaalle. :P Se kerta kun työtä ihan haluaisi tehdä, sitä ei saa. Kirosanan kirosana. Kyrsii tämä taloudellinen taantuma. Tätä paskaa seuraavat puoli vuosikymmentä. :G

Kiinnitän huomenna seinälleni kangasjulisteen, jossa Mika Nakashima. Toivottavasti en möhli: joudun ihan itse kiinnittämään ruuvit ja poraamaan reiät seinään. Hrrhrr. Noh, olenhan lahjakas kuin insinööri, joten... varma kuolema.

Kalatehdas olisi kyllä aika shitti paikka työskennellä. Haju pahapaha.

Baarista tulin. Pieni humalatila päällä, juu, mutta olen ainakin kykenevä dataamaan ja tekemään ruokaa (ranskalaisia ja babyporkkanoita = mikä valinta..). Hirveä nälkä. Jano ei kyllä ole. xD Tuossa illlan aikana tapasin vanhan tutun. Tapaaminen oli tukalan miellyttävä. Epämieluisan nautittava. Yllättävän mukava. Tulipa paljon lyhyitä lauseita. ^^'

Ärsyttävää, kun korvat ovat totaalisen tukossa helevetin kovien bassoäänien takia. Baarissakäynti on aika syvältä: aivosolut menehtyvät alkoholinkäytön seurauksena, korvat kuolevat liian kovan musiikin takia, ääni menee käheäksi huutamisesta. Korkokenkien käyttäjillä illan jälkeen kipeät päkiät ja polvitaipeet. Rahat finaalissa. Surkeaa musiikkia (paitsi Lady Gaga <3). Ja silti baariin on mentävä ainakin joka kolmas viikko. :f

Ooh. Koirani heräsi. Pureekohan, kun niin unenpöpperössä. :O.

Ei se purrut. Ihmetteli vain, miksi olen hereillä. Pohdin itsekin juuri samaa. ^^'

Oli kyllä vääryys, kun Ecuadoria ei soitettu. :G

Lukio on nyt periaatteessa ohi, joten tunnen itseni varsin masentuneeksi. Saan kyllä syyn ravata koululla, kun vielä yksi kurssi keskeneräisenä, mutta ei se ole sama: on vain minä, ei me. Nyt kun lukio ja peruskoulu ovat jääneet taakse, elämässä ei tule enää mtn, mitä iloita joukolla, mikä koskettaisi kaikkia tai ainakin valtaosaa samaan ikäluokkaan, elämänvaiheeseen, kuuluvia, kuten peruskoulun alku, ala- ja yläasteen päätös, lukiohaku ja -paikkojen jännittäminen yhdessä, ensimmäinen koeviikko, wanhojen tanssit, "wanhaksi" tuleminen, penkinpainajaiset ja ylioppilaskokeet. Siinä vaiheessa, kun puemme ensimmäisen kerran valkolakit, jokainen on omillaan. Porukka, jonka on tuntenut jo päiväkodista, hajoaa eikä välttämättä enää tapaa. Painaa sydäntä. Olen nauttinut viime vuosista - tästäkin, vaikka täynnä kaikkea masentavaa paskaa.

Entä asiat, joista tulevaisuudessa nautimme joukolla? Hmm. Ehkä jaamme toisillemme vielä tiedot jatko-opiskelupaikoista ja pidämme yhteyttä toisiimme parin vuoden ajan, mutta. Niin. Toivottavasti nähdään edes luokkakokouksessa. Asiat, jotka myöhemmin tuottavat iloa rajautunevat vain kahteen ihmiseen ja mahdolliseen jälkikasvuun: parisuhde, lapsoset. Entä jos jää ilman kumpaakin iloa, vaikka lähtiessään maailmalle tai pyhittäessään elämänsä täysin tieteelle vailla vapaa-aikaa? Ainoa iloni tulevaisuudessa... .. .

Angstaukseksikohan tätä mielialaa, tunteidenvuodatuksenhalua, kutsutaan? Jotenkin slangisana angsti ei enää soinnu mielessäni samalla lailla kuin ennen. "Angst haben" tarkoittaa saksaksi pelätä, "Angst" on pelko. Säbäjengimme valmentaja sanoo aina "nyt vähän ängstiä siihen hommaan!" kannustaessaan joukkuettamme parempaan suoritukseen. "Angst" tuo mieleeni myös hieman erilaisen sanan "Ankh", joksi Terry Pratchett on nimennyt Kiekkomaailmansa ällöttävimmän ja viehättävimmän kaupungin Ankh-Morporkin vyöryvän joen. "Ankh" on muistaakseni myös nimitys muinaiselle egyptiläiselle onnensymbolille (tai elämän.. jotakin siihen suuntaan), jota jotkut tämänpäivän gootit käyttävät vaatteissaan (the 69 eyes ;)).

Kirjoitin tänään siis matematiikan. Varustauduin runsaalla ruoalla, joka sitten jäi Jim-patukoita lukuun ottamatta koetilanteessa syömättä. En muista koetilanteesta juuri mitään, taisin olla joko paniikissa tai jonkinnäköisessä transsissa, ehkäpä molemmissa. Hillitön vessahätä iski 20 minuuttia ennen kokeen loppumista enkä kehdannut pyytää valvojaa viemään vessaan. :F Kaikki mitä halusitte tietää siitä, miten kokeeni meni. xD Koulu lahjoitti meille pullat. <3

Nuo pillimehut ovat kuin norsuja. En vain söisi norsuja. ^^' Banaanit ovat muuten Reilun kaupan - olivat halvempia kuin Chiquitan! Niin, saa sitä kunnon ruokaa joskus halvallakin... Oli muuten isoja banaaneja. Mustuneet siksi, että rusikoin ne ahtaaseen laukkuuni, eh. Maitotölkinnäköinen on mustaviinimarjamehukeittoa (tolkuttoman hyvää!). Sitten tuossa näkyypi koulun lahjoittama Pulla ja jotain.. jugurtti-... pähkinöitä? Kaikki mitä halusitte tietää siitä, miltä yo:ni maistuivat. ;D

En jaksaisi lukea. Auringon painuessa läntisille meridiaaneille lukuintoni katosi tyystin. Sain sentään vilkuiltua muutaman tehtävän eksponentiaalisista käyristä. Ehe--eh.

Kuolisin, jos ei olisi vielä sen aika.

Huomenna, kun koe onpi takana, laahustan kotiini ja jumiudun katsomaan kaverini suosittelemaa animaatioelokuvaa ("Toki wo kakeru shoujo - The girl who leapt through time"). Elettyäni edellä mainitsemani hetken alan neulomaan pinkkiä kaulaliinaa (toivottu valmistumisaika ensi syksynä...) ja katsomaan One Pieceä. Jossain vaiheessa bilettämäänkin pitäisi lähteä ("jee, yo:t ohi; nyyh, lukio ohi"), mutta saa nähdä jaksanko.

Mitä unelmia. Koe ei ole edes vielä alkanut. :F