Olen miettinyt et miksi juuri silloin kun ihminen on todella onnelline, kaiken pitää kääntyä päälaelleen.. Miks juuri se ihminen kenestä eniten välittää ja rakastaa, unohtaa sinut? Miks asiat ei kerrankin vois kääntyä niin et ihminen sais olla onnellinen ja hyäntuulinen kauemmin kuin viikon?
Miksi rakastaa ihmistä keneltä ei saa vastakaikua. Miksi luvata jos ei kuitenkaan aijo pitää sitä. Miksi olla surullinen tai tuntea mitään jos se ei tunnu enään miltään? Miksi ihmiset loukkaa toisiaan tahallaan tai tiedostamatta. Jotkut ihmiset elävät taas elämää joka on Jumalan tahto ja he hyväksyvät kaiken koska se on Jumalan päätös. Olisiko helpompaa elää elämää jossa voit mietti ettei mikään mitä teen ole merkityksellistä kun joku on sen päättänyt niin tehtäväksi.
Miksi turhaan luottaa ihmisiin kun tuntee kuitenkin tulevan petetyksi ja lupaukset jäävät tyhjiksi. Niin monet sanat on kuultu ja jätetty sanomatta.
Mut hei tää ajattelu ei sovi mulle... Koska en kuitenkaan pääse puusta pidemmälle... Olisi hauska vaan joskus löytää se oikea ihminen kenen kanssa ajatukset kohtaisivat ja niistä pystyisi kekustelemaan... :(
Ps. Aki sä oot mulle tärkein...
Uusimmat blogimerkinnät
- 'isä... se sattuu' 08.07.
- hah... 10.01.
- Elämän todellisuuksia joita ei aina oikeen... 07.12.
- Huoh... 09.04.
- Huh huh... 08.04.
- Maanantai illan mietteitä... 26.02.
- [Ei aihetta] 22.02.
- Melkein kun mun parisuhteista.. haha.. 30.01.
- Elämää se vaan on... 14.11.
- jaaha... 11.08.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2009 (2)
- ▶ 2008 (6)
- ▶ 2007 (5)
-
▼
2006 (23)
- ▶ lokakuu 2006 (4)
- ▶ syyskuu 2006 (2)
- ▶ elokuu 2006 (2)
- ▶ heinäkuu 2006 (5)
- ▶ kesäkuu 2006 (2)
- ▶ toukokuu 2006 (1)
- ▶ huhtikuu 2006 (1)
- ▶ helmikuu 2006 (5)
- ▶ tammikuu 2006 (1)