Hiihtoloma opiskeluista ja ei mitään sunnitelmii.. hassuu yleensä se viikko on aina buukattu täyteen.. Mut toisaalta mä saan ainakin viettää aikaa mulle tärkeän ja rakkaan ihmisen kanssa, saa vaan rentoutuu ja olla.. Mietiskelin tässä et kohta se koulukin on ohi et mitähän tässä sit oikeen alkais touhuumaan? Elämä edessä, eiks sit niin sanota.. kaikki mahdollisuudet auki..
Ei sitä kyllä oikeen vieläkään tiedä et mitä sit viimetteeks sit kuitenkaan haluu elämältään... On se niin vaikeeta, vaikka asiat kuitenkin on taas ihan mallilllaan ja hyvin... Olo mitä mainioin.. Mut elämässä yleensä joutuu pettymään aina joten hyvään ei kannata luottaa mut kuitenkin ottaa ilo irti siitä..
Plaah.. ketuttaa kun kavereilla ei oo asiat hyvin.. Haluisi auttaa mut ei osaa eikä oikeen voikkaan mitenkään.. Niihin haavoihin auttaa vaan aika.. Mikä on oikeesti vaikeeta...