Raahasin tänään optimistina paria isoa kauppakassia ja mikroaaltouuniboksia pyörän päällä. Tietty talutin tsygää, mutta ongelmatonta se ei ollut. Olin kuvitellut, että nakki on helppo.
Kadun varrella istui pönäkkä 40-50 v. setä parkissa pirsseineen. Setä kysyi, voisiko jotenkin auttaa. Vastasin, että matka ei ole pitkä, joten tuskin. Setä kuitenkin tarjoutui ottamaan ostokseni autonsa kyytiin ja tuomaan ne mulle kotiin.
Mietin, että riskeeraan tässä noin satasen, joten anti mennä. Se on halpa hinta hermojen säilymisestä. Setä todella toi mulle kamat kotiin ja olin ihan onnesta soikeena. Mulla ei ollut käteistä tai mitään muutakaan antaa, joten 'maksoin' pelkillä kiitoksilla.
Musta on ihanaa elää maassa, jossa ihmiset on rehellisiä ja auttavaisia.