IRC-Galleria

Olipa kerran, kaukaisessa linnassa, aivan kuten jokaisessa sadussa pieni peikko, joka piti huolta jokaisesta pienestä talon askareesta.
Linnan perimmäisessä huoneessa, suuren puuoven takana makasi sängyn alla kätkettynä arkkuun salaisuus, ja tuohon arkkuun, ei ollut avainta, ei lukkoa ja silti se oli lukittu.
Tarinat kertovat, että ken tuon arkun aukaisee silkalla kosketuksellaan, on tuleva hallitsemaan olevaista ja näkyväistä, kauas taakse silmien kantaman.
Moni kokeili, moni epäonnistui.
Yhä edelleen tuo arkun kansi pysyi visusti kiinni.

Olipa läheisessä kylässä Prinssin Von Nikkel Kokkel, suuren herttuan nuorin poika, rehvasteleva rettelöitsijä joka tahri valkoisen panssarinsa alituiseen oluen ja oksennuksen tahroihin.
Kukaan ei koskaan uskonut, että hänessä olisi kylliksi ihmistä hallitsemaan edes omaa päätään, harvempi uskoi, että hänestä koskaan edes tulisi kuningas.

Päivänä tuona, jota kukaan ei muista, Jumalan armon alaisena Prinssi Von Nikkel Kokkel päätti kuitenkin yrittää avata arkkua, joka tarujen mukaan oli tuova suuren vallan ja vallan mukan tulisi myös rahaa, kuten aina tiedetään.
Matka Linnalle ei ollut pitkä ja ovea koputukseen tullut avaamaan peikko vielä lyhyempi: "-mitä asiaa?" tivasi tämä pörröpää kiukkuisesti. Von Nikkel Kokkel vastasi rehvaasti: "Tullut 'ma olen avaamaan arkkua, joka tuova on minulle suurta valtaa". Peikko mutisi hetken itsekseen ja kehotti prinssin sisälle ja ohjasi tämän arkun luo.

Kun Prinssi polvistui arkulle ja hivutti sen hitaasti sängyn alta esiin, pysyi arkku visusti kiinni.

Mitäs odotit? ei paskat koskaan voita.

Loppu.

Mä olin jotain 12 ku alottelin ekankerran,
se oli sillo ihan uus juttu mulle.
Jotenki se vaa tuli kaverin kautta,
alkuaikoina se oli sellasta aika alkeellista vielä.

Käytettiin modeemeja,
ne oli lyhyitä trippejä.
Äkkii mä kyl tajusin,
että tästä ei oo enää paluuta.

Mä olin koukussa.

Ajan kanssa koveni kama,
alko tulee parempia laitteita markkinoille.
Ku hommattiin ISDN-sovitin,
tajusin, että nyt ollaan menossa jo alamäkeen.
Mä en vaa voinnu sille mitää.

Aloin tuntee jo paljo porukkaa piireistä,
mulla oli jopa valtaa osalla kanavista.
Pikkuhiljaa ne entiset ystävät jäi pois.

Oli vaa pakko saada jokapäivä tarpeeks.

Sitä jatku monta vuotta, välillä mä pidin taukoja.
Aina se kuitenki tuli takas,
en vaa kestäny.

Tuntu et puuttu jotain niin paljo.

Mä aloin perustaa omia kanavia,
sillo porukatki alko jo huolestuu.
Olin kuulemma hirveen vetäytyny
ja aina vaa koneella,
ne kai luuli ja luulee edellee,
et katon pornoa.

Ircin myötä tuli galleriaki,
moni käyttää pelkkää galleriaa,
mut oikee irccaaja tietää mikä se ero on.

ii2:sta on turha puhua edes,
se ei vaa anna samaa tatsia ku galleria tai irc.

Osa jätkistä on ollu jo kymmeniä vuosia koukussa,
mulla tää on vasta ihan alussa.

Haluisin eroo siitä,
mut mä en vaa pääse.

En osaa elää ilman sitä.

Olen irccaaja.

Seuraavankerran kun minä valitsen 2 tunnin linja-auton odottelun ja 10km kävelyn väliltä, ja valitsen jälkimmäisen.

Heittäkää joku minua salamalla.

Olen varmasti ihan tyylikäs näky,
pitkässä nahkatakissani, mustissa farkuissani ja maihareissani,
raahaten mukanani olkalaukkua joka toimii kotina ja turvana pikkusiskolta pöllitylle
kannettavalle cd-soittimelle.

Mutta minä en totta helvetissä näytä tyylikkäältä suoritettua moisessa sotisovassa 10 kilometrin lenkin.

Ensimmäinen reaktio kotiin päästyä, oli jotakuinki "Voi herran pieksut."
Peilistä tuijotti joku ryttynaama, joka näytti siltä, kun otsaan olisi kasvanut ainaki kakskytsenttinen kyrpä,
silkasta vitutuksesta.

Mikä loisteliainta, hiukseni olivat jäässä! Voi pojat, arvatkaa tuntuko ne kivalta.

Vuokrasin myös tänään 3 leffa (15e yhteensä, ei onneks rahakasta touhua, onneks olen rikas.)
Tuo Kuolleiden valtakunta oli kyllä kokemuksena huvittavampi ku kuolleiden aamunkoitto.

Pääperiaate on se, että koko leffa vaikuttaa 8v ADHD-lapsen piirustukselta,
ja vieläpä sellaiselta, joka on piirretty ilmaan mitään ideaa, käytännössä lähinnä punaisella väriliidulla.

Tosin, pitkästäaikaa se oli myös leffa jolle sai nauraa, varsinkin, kun zombi noin ronskisti tarrasi ihmistä ylähuulesta ja kiepsautti päänahan tältä ympäri, todistipahan sen, jota moni luonnontieteilijä on ihmetellyt.

Sammakoiden salaperäisen itsemurhatavan...

Kohta on joulu.

Toivonmukaan joulupukki on maksanut veronsa, uusinut passinsa, viisuminsa, selvitellyt lentolupansa.

Ja rokottanut poronsa.

Homorutto vieköön.
Pitäiskö mun ostaa lahjoja.

Pfyf,
heikot riemuitsee materiasta...

...Taidan mennä hypistelemään tota 250 euron nahkatakkiani.

Alunperin tämä on eräälle foorumille tehty kirjoitelma, sopii myös hyvin päiväkirjaani. Edustaahan se näkökantojani tältä päivältä.

*******


Hei.

Minua kyrsii,
k***ii.
Ottaa päähän ja kasvattaa pattia teidän muutamien tekopyhyys.
Se, että ensin itketään ku mies kattoo pornoa,
ja sitten tullaan tänne, keskelle auvoisten seksifantasioiden, tekniikoiden ja suoraansanottuna naisten TM:n foorumille.

On se ihmeellinen asia, että mies ei alastonta naista saa ruudulta katsoa, mutta nainen kyllä saa jakaa foorumilla fantasioita, joissa rakastellaan herraties mitä sotanorsua.

Voisi vähän vetää rotia, ja miettiä mikä on järkevää ja mikä ei. Ja sitten voi herranpieksut, kun pitää kysyä, että "Oisko hei ihan OK pettää ku ollaa sillee ja sillee";
P*****e, suoraansanottuna. Mistälähtien pettäminen on muuttunut puhuttavaksi asiaksi, jonka toteuttamisesta voidaan puhua. Se on väärin, jos ei kykene elämään suhteessa ilman pettämistä, voi suksia vaikka auvoiseen siperiaan ja perustaa pienen yhden hengen napasiirtokunnan.

Foorumilla on myös tajutonta tyhmyyttä, kysellään asioita, joiden perusteella on kyllä aivan ulalla sänkyhommista. Ja silti niitä pitäisi harrastaa, miksi?
En tahtoisi syyttää ketään, mutta voi hippulat, jos pitää kysyä sitä, mitä pitää tehdä ku mies sanoo "Multa tulee kohta" niin vahvalla hapella vedellään.

Tässävaiheessa Suomessa sähisee aika hemmetin monta kromosomihirmua ja minä alan pakkaamaan sissimuonaa reppuun ja valmistautumaan viikon piiloutumiseen betonibunkkeriin.

Ällöttäviä, sairaita ja moraalittomia ovat myös nämä "Nieletkö" jne. topicit, eikö ole jokaisen oma asia nieleekö vai ei, ja aivan varmasti kukaan ei kostu mitään tiedosta nieleekö toinen spermaa (joka on muuten hyvä proteiinin lähde). Joten, miksi sellaisia pitää tehdä?

Tässävaiheessa te häpykarvaveijarit sihisette ku kalkkarokäärme kuumalla pannulla, on siis aika alkaa valmistautua pakoon.

Eli aika kasata hienot loppusanat. Minua ällöttää naisten kierous, kaksimielisyys, osittainen tai täydellinen moraalittomuus ja tajuton tyhmyys tietyissä tilanteissa.

Vähän rotia hommaan, kyllä sitä omaakin päätä voi käyttää, välttämättä ihan kaikkea ei tarvitse tuoda foorumille.

Että näin, nyt kun hornankattilaan on heitetty tonneittan kerosiinia ja jokainen teistä on imenyt alushousut nielurisoihin asti alakautta, on aika paeta sinne bunkkeriin.

Adios Mi Amigos

Rakastelen mansikkateetä katseellani, joskus minun kaltaiset, raavaat ja maskuliiniset alfa-urokset, nauttivat naisellisista ja äärimmäisen homoista makuelämyksistä, kuten nyt vaikka todella makeasta mansikkateestä.
Se on ihan hyväksyttävää ja normaalia, me kaikki teemme joskus niin.

On myös nykyään normaalia olla homo. Heterous sensijaan on melkeenpä nykyään kadonnut. Kaikki on bi tai homoseksuaaleja.
Ei sillä, että minulla mitään näitä vastaan olisi. Ei todellakaan. Lähinnä kummeksun sitä, että mistä tämä hiton buumi on tullut.
Miehet panostavat nykyään pukeutumiseensa enemmän kuin koskaan ennen, ei ole epänormaalia nähdä jotakuta kolminumeroista hintalappua kantavassa takissa. Hinnassa, joka hirvittää köyhempiä.

Mutta aika muuttuu, samoin ihmisetkin. Nykyään se vain on erilaista kun ennen. Miehet ovat alkaneet kokeilemaan asioita,
enkä todellakaan tiedä, onko se välttämättä hyvä asia. Mutta ei homous sairautta ole, vaikka katolilaiset niin kovasti väittävät,
se on elämäntapa, itse en vain ymmärrä sitä. Naiset kun ovat aivan vitun kauniita ja panettavia. Ehkä minusta puuttuu se jokin aivosolu,
joka ymmärtäisi mieskauneuden päälle. Tai sitten olen vain mieleltäni köyhä.

Silti, himoitsen naisia.

Naisten kauneutta ja puhtautta, neitseellistä ulkoasua, kehojen täydellisiä muotoja. Sitä, kuinka ne liikkuvat, puhuvat ja ovat.
Vaikka kieltämättä, kauniit kuoret ovat usein pilattu aivoilla, jotka joutaisivat romukoppaan pikaiseen korjaukseen.

Nenääni kutittaa nykyään alituiseen, se on aivan helvetin rasittavaa ja haen kohta kadulta jonkun piikkitukkapunkkarin nenäraapakseni.

Ärsyttävää.

Maailma on muuten täynnä kusipäitä. Oikeastaan ei vain täynnä, se on ylitsepursuavissa määrin täytetty niillä.
Fubunuorisoa ja päästään vinksallaan olevia aikuisia.

Voi pojat,
jos joku sanoo, että ei olla kusessa, niin voi hyvin kertoa minulle sen, mikä tässä on positiivista.

Itse en sitä näe.
Voi johtua likinäköisyydestäni tietysti.

Odi et amos,
minä vihaan ja rakastan.

Ja huorat tappelevat yhdestä kolikosta.

Toistakaa perässäni:
"Minä, Lauri Johannes Hämäläinen, Olen itse Pahuus, Itse Ilkeys ja teille aivan SAATANAN SUURI HERRA."
Kiitos,
voimme varmaankin aloittaa.

On helvetin koomista katsoa parinasteen pakkasessa kuinka teinityllerölyllerö painaa kadulla napa vilkkuen ja stringit niin korkealla, että tarvitsee luultavasti illalla taskulamppua niiden tonkimiseen ulos.
Mutta se on ilmeisesti kiihottavaa, siis paljaat vitivalkoiset ja puoliksijäätyneet masut. Vähän kuin kurkun tunkeminen perseeseen,
aivan saatanan sairasta. Noh, tässä on ehkä mielipide eroja (enkä nyt tietenkään viittaa kehenkään ystäväpiiristäni *krhm* enpä.)

IhQuuDAA! Tuosta tulikin mieleeni teinigootit, ne ihanat pienet 13 kesäset jotka vannovat palvovansa saatanaa ja pukeutuvat mustaan.
No okei, ainakin ne pukeutuu mustaan ja hurraavat, että "Mekin ollaan ihmisiä vaikka näytetääki tältä!!"; voin sanoa, ette te ole ihmisiä.
Olette toukkia, kasvukehityksen pakollisia lieveilmiöitä jotka hakevat itseään. Ette löydä sitä sieltä partaterästä, ette säälittävästä
ruikutuksesta. Löydätte sen mun makuuhuoneesta! TÄNNE VAA! MUARH MUARH MUARH... No okei, rehellisyyden nimissä,
ette te vielä tiedä itsestänne mitään, joten miksei voisi olla vain ihan normaali. Huutamatta ulkonäöllään mitään. Ajan kanssa löytyy
sitten se oma tyyli, varmasti niinkin, ettei kokeile kaikkea.

Mutta plaaplaaplaa, kukkakeppejäki kiinnostaa.

Kuten alussa jo totesin, minä olen itse Pahuus ja Ilkeys.
Ainakin niin olen saannut kuulla. Koska mielipiteeni on eri kun teidän
napottavien pikkupirujen joitten turhautunut elämä purkautuu nyrkkiin ja serlaan. Voi pojat, jokupäivä joku teistä runkkaa itsensä hengiltä.
Aamen sille sitten. Kirotaan taas maailman kieroutta ja rakastellaan lisää Neiti Nyrkki Kyllikkiä. Spermasta me ollaan tultu ja spermaan me päädytään.
Tai ainakin jonkinlaiseksi limamössöksi, kunnes tomuksi ja tuhkaksi maan poveen. Ihanaa, kyllä kannattaa uskoa elämänjälkeiseen elämään. Muuten on aika ikävää ajatella, että lopussa ei seiso mitään muuta ku yksinäinen hautakivi muistona
jostain helvetin ihmisestä.

Taidan perustaa poppibändin, tai rokkia, tai mitä vittua se onkaan nykyään. Uniklubin kajaalisilmäistä antti muiskuluisku tuiskun
ihanan koskettaviin sanoituksiin pohjautuvaa musiikkia joka koskettaisi niitä pieniä teinipimperoita, joiden karvoitus lasketaan yhden käden sormilla ja reikäki imee alipaineella kaiken 4 metrin säteeltä sisäänsä kohti suurta tyhjyyttä. Siis sen tyypin aivoja.
Se sois radiossa pari päivää, sitten se olis ohi. Kaikki voitot ois ryypätty, oltais alussa. Pitäis tehdä lisää musiikkia.
Tai vaihtoehtoisesti aiheuttaa skandaali. It´s plain and simple. Go for it or die for it.
Ehkä mä pysyn vain runoissa.

Älkää muuten nuolko lapset sähköpaimenta.

Älkää vain nuolko.
Enkä minä ole koskaan harrastanut seksiä eläinten kanssa.

Ja senkin yhden kerran,
se uskotteli minulle olevansa jotain muuta.

Vi ses!

Muah Muah Muah.