ku pää hajoo, auttaaks burana ?
en tiedä mis oon enää, en tiedä mihin mennään
tai mis huomen aamul herään jos mä oon ees täällä enää
enkä edes jaksa välittää, kun vaan joskus välillä
sillon kun herään keskel yötä vitunmoiseen tärinään
vitut menneisyydestä kun tulevaisuus on menny
tunnen vaan ahdistusta, väsyttää liikaa joka päivä tähän samaan herätä
tuntuu et kukaan kokenu tuskaa niinkuin minä,
mut sen on kokenu satoja miljoonia ihmisiä
hassuu miten kaikki voikin muuttuu vaikka yhes yössä
myönnän mun mokat ja tyhmät tarpeeni
mä tiiän ettet syytä mua, mut pyydän anteeksi
siit on aikaa jo, mut kaipaan sua joskus vielki syliini
nyt kun mietin syvii, tulevii ja menneit
ja mun unelmii hajonneit,
mä alan tajuu ettei mua oo tehty elää vanhaks,
näkee hopeahääpäivii, tuntuu ettei enää jaksa
tuudittaudun haaveiluun, ehkä kohta on paremmin
ai miks mä valitan, en mä muuta osaa.