IRC-Galleria

Sana vain, niin teen mitä haluut/
syön vaik sienen ja siit ei oo paluut/
enää takas maailmaan entiseen/
vaan sateenkaarenpääs olevan aarteen etsimiseen/
se vie, myrkky mikä sun päähäs johtaa/
saa sut pikkuarmeijaa johtaan/
olet oman maailmasi suuri diktaattori/
apunasi on Sativex-inhalaattori/

Joka saatin suomessa lailliseksi/
mutta kasvihuonees luetellaan laittomaksi/
poika hirnuu, silmät kiiluu/
onko se väärin, HÄH!? mitä vittuu?/
ei olis uskonut että moni tahtoo kuolla/
jos on keräämäs silokkeja suolla/
karmivaa paskaa on se ku peili vastaa/
pakko on kasvonsa veressä kastaa/

Reppu selkään ja kaikki reissuun/
avaa suu, uskon että maistuu/
avaa silmät, näät kuinka kaikki keinuu/

Miks vitus omat kädet haluu tappaa/
mikä siin on ku oikee puukon pöydält nappaa/
pistää rintaan, se saa sut flippaan/
sormet veressä sipsiä dippaa/
mut se olikin vaan pahaa valveunta/
hengissä ollaan ja sehän on hauskinta/
kuolemalle päin naamaa nauran/
se ripustikin narun ympärille mun kaulan/

Jalat yrittä juosta mua karkuun/
seuraa perästä ja menee miten sattuu/
pakko polvistuu ei pysty liikkuun/
pelkään että putoan loputtomaan kuiluun/
kiitä jumalaa sun sienitripistä/
sillä enää et voi perääntyy ja kitistä/
mä en nää ainakaan siin mitään rikollista/
jos ei haluu palata tästä tivolista/

Perheet hajoo, laitokset täyttyy,
Liian myöhää faija avohoitooki päätyy.
Lapsen traumoja mustia aukkoja,
Se on ku giljotiinil katkottas kauloja.
Mielenterveys on ku leikkikenttä,
Mut ei leikin asia vittuuks leikit asial.
Unelmat särkyy, haavat ei parane,
Henkisesti neliraaja vammanen.

Vaik oot jatkanu elämääs, ni rakastan sua edellee.
Taivaalla tähdet näkee susta unta.
Tunnen sen, mulla on sun luokses ikävä.
Satutin sua liian monta kertaa.
Huomaan, mulla ei oo mitään ilman sua.
Tahdon takaisin sun luo.
En enää koskaan päästäis sua pois,
En enää koskaan lähtis luotas pois.
Niin heikko oon ilman sua,
En koskaan päästäis sua pois...

Tuleeko sulla välillä ääni päähän,
ne mörköt sun päätäsi määräisi kääntäisi,
Sanoo sun on aika luovuttaa,
viikatemies sun oven takanasi koputtaa,
Ei vielä sisällä, monesti lähellä,
Avaan oven se on varjomäellä,
kävelee vielä ei ottanut tänään,
mua mukaansa, varmaan kohta nähää.
Minkä takia se vainoo taas mua,
liikaa heikkoja hetkiä, alan masentua
Pääni on jo demonien valtaama,
niinkuin oisin jo viimesellä matkalla,
Mä alan leikkiä kuoleman kanssa,
heitän palloa, koitan saada sen ansaan,
tarjoon sille rauhottavia,
ota tästä ja pyydä sitä isoa halia.

moni asia täs elämäs niin hyvin alkaa
ja loppuu ku seinään, ihan huomaamatta
sit jäädää miettii 'mitä sainkaan aikaan'
tarinat on kauniita ne aina päättyy hyvin
kukaa ei jää yksin, kukaan ei sitä tyri
mä yritin ja yritin mut silti kaikki meni
mitä voin sanoo, no syytän itteeni
yksinäisyys tappaa mut nii kaikki muuki
kaipuu vaa kiduttaa ku mietin sun huuli
sitä mitä oli, ja sitä mitä koettii
en muistele pahalla, vaan päivastoi
kanssas vaan niin kovasti mä olla tahdoin
en yrittäny tarpeeks mut oot vielki mulle rakas
koitan miettii asioita mut pystyn miettii vain sua...

et tiedä mitä on niellä paskaa 24/7,
et tiedä mitä on vielä jaksaa taas
herää peittämään pahaa oloo joka valtaa koko vartalos,
ja paras osa päiväst on ku oot sammumas taas ojaan.
Mä tartten apua, mut mua on liian vaikee auttaa,
jos aineet auttaa, ne auttaa vaan hetken,
yleensä paineet hautaa mut ja pilaa kauttaaltaan retken.
jos tapat mut, teet palveluksen,
autat mut täst ankeest unest,
sameest, sumeest, valveunest.
vaik et ees haluis tehä sitä, tee se mun iloks ees,
kiitokseks ja vaivanpalkaks saat kai taivaast paikan.
emmä pelkää pimeet, nään aamust asti painajaista.

avannon reunat repii auki ranteet.
savuna tuulessa pakkas aaltoa,
mun epilepsia on mustaa vaahtoa.
tuntemattomii puhelin numeroita,
henkisii kidutus kuvioita.
pakkasasteet, patterit ei lämmitä,
jouluaatto on vaa syy olla kännissä.
syvä jäädytettynä kylmässä kuumeessa,
kylmä kansa nauttii kylmästä huumeesta.
ylös pilvii lämpöaste toiveita,
juodaa taivasta vierotusoireissa.
jotain tapahtu ennen sua rakastin,
nykyää sydän on kylmä niinku pakastin.
mut se on silti vielä paikallaa,
tervetuloo vankimielisairaalaa.

ole kiltti, mä haluan kuolla,
ota mut pois tästä julmasta maailmasta.
oikeesti, en tahdo enää elää,
en jaksa tätä pelkkää paskaa enää.

on elämä rankkaa, kun yhteiskunta aina pienen ihmisen voittaa,
samalla se huutaa että pitää jaksaa koittaa.
katso mua silmiin,
näe kuinka mieleni ei enää lennä pilviin.

ole kiltti, onko ketään siellä?
kai sä huomaat et oon ain vaan tiellä?
sen siitä saa kun liikaa pelkää
aina on joku, joka puukottaa selkään.
tiedän et mun kärsimys on vitun viihdyttävää,
mut teidän takii en jaksais elää enää.
kaikki luulee et oon niin vahva ja sitkee
mut se on se kiltti tyttö joka eniten itkee.